Siirry sisältöön
Perhe

Lapset jäivät erossa yhteiseen kotiin

19.12.2014 Elina Teerijoki Laura Vesa

Jouni Saloselle oli erossa tärkeää, että hän voi jatkaa arjen jakamista lastensa kanssa. Kuvassa myös kuopus Vilja.

Jouni Saloselle oli erossa tärkeää, että hän voi jatkaa arjen jakamista lastensa kanssa. Kuvassa myös kuopus Vilja.

Kun tamperelaiset Reetta Saine ja Jouni Salonen erosivat, perheen kolme tytärtä jäivät asumaan yhteiseen kotiin ja aikuiset aloittivat vuoroviikkoelämän.

Tässä eroperheessä ei ole viikonloppuvanhempia eikä lasten tavaroita kanneta kodista toiseen. Pinja, 15, Varpu, 12, ja Vilja Saine, 10, asuvat vanhempiensa erosta huolimatta aina samassa kodissa, siinä samassa, joka ennen eroa oli perheen yhteinen koti.

Yhteinen se on oikeastaan edelleen, sillä vanhemmat Reetta Saine ja Jouni Salonen asuvat tyttöjen kanssa vuoroviikoin. Se vanhempi, jolla ei ole lapsiviikko, asuu läheltä vuokratussa yksiössä.

Kuulostaako monimutkaiselta? Se ei ole, sanovat sekä Reetta että Jouni. Ero tapahtui vajaat neljä vuotta sitten joustavalla aikataululla, jolloin saattoi miettiä rauhassa, miten käytännön asiat hoidetaan.

Lasten takia eropäätös tuntui muutenkin kurjimmalta, eikä ajatus siitä, että he joutuisivat muuttamaan edestakaisin, auttanut asiaa. Lisäksi kolmen lapsen ja kahden kissan siirtely osoitteesta toiseen tuntui hankalalta, samoin lasten tarvikkeiden raahaaminen edestakaisin tai ostaminen kaksin kappalein.

Etsin kertomuksia siitä, miten ihmiset ovat eroperheen asiat järjestäneet, ja mietimme ensin mallia, jossa lapset vaihtaisivat kotia viikoittain. Kun tämä malli tuli vastaan, se tuntui heti ratkaisevan monta asiaa, Reetta kertoo.

Reetta etsi vuokrayksiön ja muutti ensin virallisesti kirjansa sinne. Jouni jäi tyttöjen kanssa kirjoille vanhaan kotiosoitteeseen. Alkoi aikuisten matkalaukkuelämä.

Kodinvaihto perjantaina

Tällä hetkellä Reetta ja Jouni vaihtavat osoitetta perjantai-iltapäivisin. Silloin vuoroon astuva vanhempi pääsee viikonlopun aikana kiinni lapsiperheen rutiineihin: kenelle pitää maanantaiksi etsiä luistimet mukaan, kenellä on hammaslääkäri.

Reetta Saine ja esikoinen Pinja ovat molemmat sitä mieltä, että on helpompaa, kun aikuiset vaihtavat kotia ja lasten osoite pysyy samana.

Reetta Saine ja esikoinen Pinja ovat molemmat sitä mieltä, että on helpompaa, kun aikuiset vaihtavat kotia ja lasten osoite pysyy samana.

Vuoroista pidettiin aluksi tiukasti kiinni, mutta nykyisin Reetta ja Jouni auttavat toisiaan tarvittaessa myös silloin, kun on toisen viikko. Esimerkiksi työmatkan sattuessa toinen voi viettää illan lasten kanssa.

Koska lapset jatkoivat asumista entisessä tutussa kodissa, kotielämä ja sen säännöt ovat pysyneet suurin piirtein samoina. Jos tytöiltä kysytään, äiti on ehkä hiukan tiukempi kuin isä, mutta isoja ristiriitoja ei ole ilmennyt.

Kävimme pitkään perheneuvonnassa, ja loppuvaiheessa puhuimme paljon lasten asioiden hoitamisesta. Juoksevat asiat voi hoitaa sähköpostilla tai tekstareilla, ja kerran kuussa tai kahdessa istumme alas ja puhumme aikuisten kesken lasten asioista, Reetta kertoo.

Vanhempien kodinvaihtosääntöihin kuuluu, että toiselle jätetään siisti koti ja lasten perjantai-illan päivällinen valmiiksi. Kaikkia oman elämän jälkiä ei tarvitse siivota pois: pyykkikorissa on sekaisin kummankin pyykkejä.

Oman reviirin merkitseminen sisustamalla ei ole kummallekaan tärkeää. Aikuisiltakin tietysti joskus unohtuu jokin tarpeellinen tavara toiseen osoitteeseen, mutta sen noutamisesta voi tarpeen vaatiessa sopia.

Vuoroasuminen kannattaa taloudellisestikin

Jounin mukaan vuoroviikkojärjestelyssä parasta on, että hän on voinut jatkaa isänä olemista myös arkena.

Saan olla lasten kanssa paljon, enkä ole viikonloppuisä, joka näkee lapsia vain silloin tällöin. Tämä on varmasti paras mahdollinen järjestely tässä tilanteessa.

Ratkaisu on myös taloudellisesti järkevä: koska lapsia on kolme, molempien vanhempien pitäisi hankkia iso asunto, jos lapset vaihtaisivat kotia.

Lastenvalvoja siunasi asumisjärjestelyn, koska vanhemmat olivat siitä yhtä mieltä.

Raha- ja viranomaisasiatkin ovat järjestyneet sopuisasti. Kumpikaan ei maksa elatusmaksuja, ja lasten yhteisistä menoista ja yhteisen kodin laskuista huolehditaan vuorotellen ja joustaen sen mukaan, kumman taloudellinen tilanne on parempi. Lastenvalvoja siunasi asumisjärjestelyn enempiä kummastelematta, koska vanhemmat olivat siitä yhtä mieltä.

Taloudellisesti järjestely on muuttunut matkan varrella siten, että nyt Reetta omistaa yhteisen kodin yksin, ja Jouni on siirtynyt vuokralaiseksi yksiöön. Jounin tavarat ovat tällä hetkellä enimmäkseen yksiössä ja Reetan tavarat lasten kotona.

Uudet puolisot mahtuvat kuvioon

Sekä Jounilla että Reetalla on uusi parisuhde. Reetta meni naimisiin alkuvuonna 2014, ja tällä hetkellä hän viettää suurimman osan lapsivapaasta ajastaan miehensä Ari-Pekka Paasikiven luona. Ari-Pekka eli A-P on nykyisin mukana kuvioissa myös Reetan lapsiviikoilla.

Uusilta puolisoilta aikuisten vuoroasuminen vaatii joustavuutta ja ymmärrystä sille, että toisen elämä on sidoksissa entisen puolison elämään. Toisaalta vuoroviikkomallissa voi viettää suhteen alussa paljon aikaa kahdestaan ja tutustua lapsiin kaikessa rauhassa, kun aika tuntuu oikealta.

A-P luotti alusta saakka siihen, että järjestely toimii.

Alussa oli tärkeää, että oli oma aivan yhteinen aika ilman lapsia. Sai rauhassa tutustua ja keskustella. Lapsiin aloin tutustua muutaman kuukauden seurustelun aloittamisen jälkeen, A-P kertoo.

Ja tytöt kysyivät, miksen kertonut seurustelusta heille aiemmin, Reetta lisää.

A-P:llä on aikuinen tytär, jonka äidistä hän erosi, kun tyttö oli kymmenvuotias. Viikonloppuisänä eläminen tuli silloin tutuksi. Nyt tytär on tehnyt hänestä jo isoisän.

Kypsyys ja elämänkokemus auttavat tällaisessa kuviossa sekä se ajatus, ettei meillä ole mikään kiire mihinkään. Elämää on jäljellä vielä sittenkin, kun lapset muuttavat pois kotoa.

Kissat asuvat tyttöjen kanssa

Kotinsa pysyvät asukkaat Pinja, Varpu ja Vilja ovat niin ikään tyytyväisiä asumisratkaisuun. Ero oli totta kai aluksi surullinen asia, mutta nyt muutaman vuoden jälkeen kaikki sujuu luontevasti ja molemmat vanhemmat ovat pysyneet läheisinä. Vanhempien työmatkat olivat jo totuttaneet siihen, että välillä vetovuorossa oli toinen ja välillä toinen vanhemmista.

Hyvää on se, että koti ja koulumatka pysyvät samoina, eikä tarvitse rampata kahden kodin välillä. Huono puoli on se, että ihmisille pitää selittää tätä ratkaisua moneen kertaan, kun tämä ei ole ihan tavallinen, Pinja sanoo.

Kivaa on myös, että täällä asuvat meidän kissat, joiden kanssa saadaan olla koko ajan, Varpu lisää.

Huonoa on vain se, että joskus tarvitsisi apua juuri siltä vanhemmalta, joka ei ole paikalla, Vilja sanoo.

Tytöistä on hyvä, että koti ja koulumatka pysyvät samoina, eikä tarvitse rampata kahden kodin välillä.

Kaverit ovat suhtautuneet asumisjärjestelyyn luontevasti, mutta aikuisia, esimerkiksi koulun henkilökuntaa, se on kiinnostanut enemmän tosin ihan positiivisesti.

Kaikki tytöt ovat sitä mieltä, että kotien vaihtaminen ja tavaroiden raahaaminen tuntuu ajatuksena raskaalta. Vanhempien erokin on enää yksi osa tavallista arkea.

En itse asiassa enää sure vanhempien eroa yhtään, siihen on jo tottunut, eikä sitä tarvitse myöskään hävetä. Se on normaalia elämää, ihmiset tekevät virheitä, mutta myös oikeita päätöksiä jotka tuntuvat kauheilta, mutta oikeasti parantavat elämää, Varpu sanoo.

Sekä Reetta että Jouni suosittelevat ajattelemaan laatikon ulkopuolelta ja antamaan aikuisten vuoroasumiselle mahdollisuuden, jos ero on sujunut suurin piirtein sopuisasti.

Tietty ystävyys ja kunnioitus pitää olla tallella, Jouni sanoo.

Järjestelyä voi kokeilla ensin vaikka tilapäisenä, etteivät kaikki muutokset tule lapsille samaan aikaan. Ei näytä olevan mahdotonta elää tällä tavalla pitkäänkin, Reetta sanoo.

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »