Arkisto avainsanalle “arki”

• Paluumuuton ristiriitaiset tunteet

  Lastenhuoneesta kuuluu naurua. Naapurin lapsi on kylässä eikä edes ensimmäistä kertaa. 40 metrin päässä olevien matalien kerrostalojen alimmassa kerroksessa asuu eräs ihanaakin ihanampi kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti. Periaatteen nainen. Geneerisesti tiesimme toisemme, lähinnä yhteisten ystävien ja blogimaailman kautta. Ja sitten tuosta noin vain me pamahdimme naapureiksi. Ja nyt meidän lapsemme vanuavat hänen nurkissaan yhtä paljon kuin […] Lue lisää »

  

• Vähemmän leluja, enemmän mielikuvitusta

  Loman viimeinen päivä. Huomenna alkaa arki. Lapset kouluun (tai siis Esikouluun ja päiväkotiin, mutta koska tämä koko kuvio hämmentää lapsia niin puhumme siitä vain kouluna), Puoliso töihin. Minullakin vihdoinkin taas aikaa pistää iso vaihde silmään töidenhaun ja olemassa olevien freelanceprojektien pyörittämisessä. En tiedä olenko valmis. Tavallaan olen valmiimpi kuin koskaan, toisaalta taas, voiko johonkin mitä […] Lue lisää »

  

• Uusi alku – Suomen ihmeitä Helsingin lähiössä

  Kiedon toppatakin ympärilleni ja hipsin puukengissä sisäpihamme halki pyykkituvalle. Kello lähenee yhdeksää illalla, poskeni hehkuvat vielä hieman saunasta ja vatsani on täynnä spagettia. Puoliso laittaa pienen kotimme yläkerrassa lapsia nukkumaan. Maa on märkä ja paljas, tuuli kuljettaa pilviä puolikuun edestä vinhaa vauhtia. Lähiö lepää hiljaisena ympärilläni.  Pyykituvassa pyörii vain yksinäinen kuivausrumpu, pesukoneet ovat jo poissa […] Lue lisää »

  

• Vuosi 2019

    Vuosi hiipii kohti loppuaan. Nämä joulun jälkeiset ja uuden vuoden aattoa edeltävät päivät sekoittuvat sumuiseksi puuroksi. Kalenterista pitää tarkistaa mikä viikonpäivä on menossa, päivämääräkin on useinmiten hukassa. On vain joku epämääräinen aika joulun jälkeen, ennen uuden vuoden alkua. Tämä on se aika  kun olen antanut itselleni luvan vain olla. Ulkoilla, kuvata, tuijottaa eteeni teetä […] Lue lisää »

  

• Kuiva, lämmin ja valkoinen, – pieniä suuria ihmeitä Suomessa

  Serkukset katsovat pikkukakkosta olohuoneesta, isäni pyytää apua voisinko auttaa häntä löytämään youtubesta videon miten tietyn auton tuulilasinpyyhkimen moottori irroitetaan. Sisko ja äiti istuvat keittiössä ja syöttävät siskon vauvaa. Puoliso tekee töitä jossain talon lukuisista huoneista. Istun ruokailuhuoneen pöydän ääressä kirjoittamassa. Väsymys silittää niskaani, mutta ravistan sen vielä hetkeksi pois olkapäiltäni.  Ajoin tänään Puolison kanssa läpi […] Lue lisää »

  

• Takaisin Pohjolassa

  Kellon on neljä aamulla. Esikoinen tunkee viereeni sänkyyn ja alkaa pyöriä peiton alla levottomana. Kuopus valvoi yhdestä kolmeen, nyt hän vihdoinkin nukkuu taas syvää levollista unta. Jetlag on taas täällä. Nousen Esikoisen kanssa ja jätän Kuopusen nukkumaan. Talo on vaiti, jostain kuuluu miten vesi kiertää pattereissa. Pimeys leijuu ikkunoiden ulkopuolella mustana ja raskaana. Lapsuudenkotini punainen […] Lue lisää »

  

• Ei lähtöä ilman itkua- alle viisi päivää paluumuuttoon

  Tänään se sitten iski tajuntaani, lähdön todellisuus. Olen hyvästelly ihmisiä, olen tehnyt niitä kuuluisia viimeisiä asioita. Käynyt kukkuloilla, rannalla, kahvilla, viinilasillisilla, illallisilla. Halannut ja katsonut silmiin. Mutta vielä kertaakaan ei sydämeni ole kipuillut tai kyneeleet valuneet poskiani pitkin. Olen ajatellut olevani realistinen. Olen ajatellut, että tämä kaikki kertoo siitä, että nyt oli oikea aika lähteä. […] Lue lisää »

  

• Katkeransuloiset viimeiset viikot

  Ensimmäine pilvinen päivä ikuisuuksiin. Aurinko ei pilkahda. Ei edes hetkeksi. Harmaa pilviverho ei rakoile, ei anna periksi. Väsymys tanssii silmieni ympärillä, pitää nuutunutta olemustani pilkkanaan. Tuntuu kuin se naureskelisi korvaani, ihmettelesi miten oikein kuvittelen pärjääväni Suomessa, kaamoksen keskellä jos en kestä yhtä pilvistä Kalifornian päivää. Aamusta asti koen väsymyksen vain istuvan harteillani, hievahtamatta. Haluaisin kömpiä […] Lue lisää »

  

• Halloween ja muita asioita joita jään kaipaamaan

  “Näitä lämpimiä lokakuun päiviä jään kyllä kaipaamaan.” Puolison lausahdus viikonlopulta kaikuu päässäni kun sytytän keittiöön valot maanantaiaamuna. Päivät ovat ehkä vielä lämpimät mutta öisin asteet tipahtavat lähelle viittä. Mikä tarkoittaa kylmää asuntoa. Avaan keittiön oven hakeakseni minttua puutarhasta, savun haju lyö vastaan muurin lailla. Ne ovat täällä taas. Maastopalot. Suurempana taas kuin koskaan aiemmin. Valtava […] Lue lisää »

  

• Ystävyyden hinta

  On iltapäivä. Lapset piirtävät olohuoneen lattialla ja liimailevat hassuja silmiä piirrostensa hahmoille. Halloween hirviötä, kuulemma. Istun askartelukaapin edessä ja ympärilleni levittäytyy kaaos. Neljän vuoden aikana kertynyttä askarteluroipetta on ympärilläni epämäärisinä kasoina. Laatikollinen kiviä, jostain styroksmassasta tehtyjä epämääräisiä neliötä, huopatilkkuja, jäätelötikkuja, pussituksesta huolimatta kuivunutta savimassaa… Kaikkea maan ja taivaan väliltä. Kaikkea mitä sitä nyt voisi kai […] Lue lisää »