Aamupala paljastaa perheiden eriarvoisuuden
Päivän ensimmäinen ateria, aamupala, kertoo paljon suomalaisten lasten arjesta. Osa lapsista aloittaa aamunsa yhdessä muun perheen kanssa ruokapöydässä, johon on katettu valmiiksi tehtyjä leipiä, viipaloituja hedelmiä, tuoreita marjoja ja itsetehtyä smoothieta. Toiset heräävät hiljaisessa kodissa, josta muut ovat jo lähteneet. Aamupalaksi kelpaavat eineslihapullat tai koulumatkalla syöty banaani.
Havainnot ovat peräisin Aamiainen-hankkeesta, joka tarkastelee tieteen ja taiteen avulla, miten eriarvoisuus näkyy lasten lautasilla.
– Aamupala on ikkuna, jonka kautta tarkastelemme taloudellisen eriarvoisuuden ilmenemistä lapsen arjessa ja ruokakäyttäytymisessä, sanoo hankkeen alullepanija ja aiheesta dokumenttielokuvaa valmisteleva Katja Niemi.
Eriarvoisuus viittaa ruokaan ja ravitsemukseen liittyvien hyötyjen, etuisuuksien ja haittojen epätasaiseen jakautumiseen tavalla, joka vaarantaa lasten yhtäläiset oikeudet terveyttä ja hyvinvointia tukevaan ravitsemukseen.
Koneen säätiön rahoittamassa hankkeessa on mukana myös ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkolan johtama tutkimusryhmä, jonka tutkimusaineisto on syntynyt osana dokumenttielokuvaprojektia.
Tutkimusta varten on haastateltu lapsia ja vanhempia. Lisäksi tutkijat havainnoivat elokuvamateriaalin avulla muun muassa ruoan saatavuutta, sijoittelua, perheiden ruokapuhetta ja lasten osallisuutta. Tutkimuksessa on mukana noin 30 lasta ja heidän vanhempansa eri tuloluokista.
– Tutkimuksen ongelma on, että olemme tavoittaneet eniten keskituloisia perheitä. Ne, joilla menee tosi hyvin tai tosi huonosti, eivät ilmoittautuneet mukaan. En tiedä, johtuuko se esimerkiksi köyhyyteen liittyvästä häpeästä, Niemi sanoo.
Lasten aamupalaan kuuluu useimmiten leipää, jugurttia ja jokin juoma sekä toisinaan puuroa.
Dokumentissa eriarvoisuutta tarkastellaan lasten silmin. Niemi on haastatellut lapsia ja sen jälkeen havainnoinut tavallista arkiaamua ja aamupalaa kameran kanssa.
– Minua kiinnostavat autenttiset aamut ja todellisuus, johon lapsi herää. Olen pyytänyt lapsia kuvaamaan myös itse aamujaan, jotta he ovat osallisina toteutuksessa.
Niemen mukaan lasten aamupalaan kuuluu useimmiten leipää, jugurttia ja jokin juoma sekä toisinaan puuroa. Tuloerot näkyvät selvästi aamiaisen laadussa.
– Vähävaraisemmissa perheissä tarjolla on esimerkiksi tarjousleipiä ja kaupan edullisempia merkkejä, kun taas varakkaammissa perheissä arkiaamupalaan voi kuulua lähileipomon vastapaistettua leipää.
Niemi havaitsi, että alemman tulodesiilin perheissä lapset syövät enemmän sokerisia valmisjugurtteja, kun taas ylemmän tuloluokan perheissä valmistetaan itse smoothieita, joihin lisätään hyvälaatuisia rasvoja ja proteiinia, jotta ne olisivat mahdollisimman terveellisiä.
– Myös tuoreita hedelmiä, vihanneksia ja marjoja on varakkaammissa perheissä tarjolla runsaammin. Köyhemmissä perheissä valikoima on suppeampi, esimerkiksi aina kurkkua tai omenaa.
Erkkolan mukaan tutkimus paljastaa, että on paljon lapsia, jotka eivät syö aamupalaa. Huomionarvoista oli se, ettei tuloilla ollut vaikutusta aamupalan saatavuuteen.
– Jos aamupala jää väliin, se johtuu usein kiireestä tai siitä, ettei tee mieli syödä. Lapset kertoivat, että silloin nälkä tulee jo ennen lounasaikaa, mikä heijastuu jaksamiseen koulussa, Erkkola sanoo.
Tuloerot näkyvät aamiaisen laadussa. Vähävaraisemmissa perheissä tarjolla on esimerkiksi tarjousleipiä ja kaupan edullisempia merkkejä. Varakkaammissa perheissä arkiaamupalaan voi kuulua lähileipomon vastapaistettua leipää.
Kun lapsilta kysyttiin, minkälaisesta aamupalasta he haaveilevat, useimmat kuvailivat hetkeä aiemmin syömäänsä ruokaa.
– Lapsi pystyy unelmoimaan jostain, minkä hän tietää olevan olemassa. Jotkut haaveilivat hotelliaamiaisesta ja sen tietyistä ruuista. Itselleni jäi mieleen grillattu vesimeloni, Niemi sanoo.
Yksi lasten toiveita yhdistävä asia on aika. Perheen yhteinen aamiaishetki oli harvinaista.
Lähes kaikissa perheissä kännykät ja ruudut olivat lasten seurana perheenjäsenten sijaan. Älylaitteiden käytössä ei ollut eroja eri tuloluokkien välillä, vaan ne ovat rutinoitunut osa lasten aamuja kaikenlaisissa perheissä.
– Perheissä tunnutaan unohtavan aamiaisen ja yhteisen ajan merkitys. Moni lapsi tarttuu kännykkään heti herättyään, mutta toivoo kuitenkin enemmän yhteistä aikaa vanhempien kanssa.
Yksi tutkimuksessa esiin nousseista myönteisistä asioista on Erkkolan mukaan se, että vanhemmat suojelevat lapsia taloudellisten puutteiden näkyviltä ilmiöiltä. Vähävaraisissa perheissä se näkyy muun muassa siinä, miten luovasti vanhemmat hankkivat tarjousruokia tai turvautuvat läheisten apuun.
– Lapsen maailma on eri kuin aikuisen maailma. Lapset eivät välttämättä huomaa tuloeroja yhtä selvästi.
Eroilla on kuitenkin kauaskantoiset vaikutukset lasten terveyteen. Lapsuudessa opitut ruokailu- ja makutottumukset seuraavat aikuisuuteen.
Erkkola toteaakin, että eriarvoisuus alkaa jo kohdusta. Korkeasti koulutetut naiset syövät terveellisemmin kuin matalamman koulutustason naiset.
– Terveellisesti syövien naisten lapset altistuvat jo sikiöinä enemmän muun muassa marjoille, hedelmille ja vihanneksille. Lasten on helpompi tottua karvaisiin makuihin, kun maistelun on aloittanut jo kohdussa. Lähtökohdat ovat siis hyvin erilaiset jo lasten syntyessä.
Hyvä lukija,
Laadukas journalismi ei synny itsestään. Sait lukea tämän jutun ilmaiseksi tukitilaajiemme ansiosta. Tilaamalla Lapsen Maailman mahdollistat luotettavan ja laadukkaan sisältömme ilmestymisen jatkossakin. Tukitilaus maksaa vain viisi euroa kuukaudessa. Tilaajanamme saat Lapsen Maailma -lehden kotiisi kannettuna.
