Arkisto avainsanalle “kasvatus”

• Miten taistella rakenteellista rasismia vastaan nousematta fyysisesti barrikadeille?

  “Kyllä sinun, siis nimenomaan sinun, tulisi puhua tästä nyt sosiaalisessa mediassa laajemmin ja pontevammin”, laittoi eräs puolitutti minulle viestiä kun oli ensin kysellyt miksi en puhu kanavissani vahvemmin rasismista vaikka varmasti minulla olisi asiasta paljon sanottavaa, olinhan asunut Amerikassa, olinhan itse ulkomaalainen, olihan minulla suuria ja kärkkäitä mielipiteitä niin monesta muustakin asiasta. Jäin pohtimaan hänen […] Lue lisää »

  

• Päivi Alasalmi pohtii, missä menee valehtelun ja jallituksen raja

  Saako lapsi jallittaa vanhempaansa vai vanhempi lastaan? Entä jos päämäärä on hyvä, kuten opettaminen ennakkoluulottomaksi ruokien suhteen? Lue lisää »

  

• Tieteen avulla lapselle voi avata satoja ovia ja ikkunoita

  *Kaupallinen yhteistyö Kide Sciencen kanssa* Miten, miksi, miten. Kysymyksiä joita aivan varmasti saa kuulla enemmän kuin tarpeeksi lähes jokaikisessä lapsiperheessä. Kyselyikä ajoittuu yleensä 3-5 ikävuoden tienoille ja loputtomat miksi kysymykset saattavat ajaa vanhemmat lähes hulluuden partaalle. Kupus ja Esikoinen eivät ole olleet tässä mitään poikkeuksia. Miksi, miten, koska ovat varmasti heidän puheessaan eniten vilahtavia sanoja. […] Lue lisää »

  

• Korona-arjen ajatuksia- onko tässä mitään mieltä?

  Räntää sataa vaakasuoraan. Maisema muuttuu hetkessä aurinkoisesta kevätpäivästä valkoiseksi mössöksi. Lumihiutaleet tarttuvat pipooni, tipahtelevat vedeksi sulaneina kasvoilleni. Ripsiin muodostuu vesipisaroita. Heinikossa kaakattaa heinäsorsa ja varis lennähtää äkäisin siiveniskuin puuhun. Lapset leikkivät ojassa, tutkivat kyykkysiltään sammakonkutua ja ihmettelevät ojanpohjaa. Minulla on korvissa kuulokkeet. Sieltä kaikuvat turvalliset työkavereiden äänet. Minun kuplani ovat nämä kaksi; työ ja perhe. […] Lue lisää »

  

• Kolmikielisen lapsen koulupolku- mihin päädyimme

  Esikoinen hipsii rappuset alas keittiöön, kirja kainalossaan. Minä juon aamuteetäni ja selailen samalla työsähköpostia ja tulevan kokouksen läpikäytäviä asioita. Hymyilen lapselle “Huomenta, kultaseni.”  “Huomenta” mutisee lapsi, siirtää murokulhonsa syrjään ja avaa dinosauruskirjansa pöydälle ja alkaa kuiskaten tavata dinosaurusten nimiä itsekseen. Kuuntelen hymynkare huulillani miten hän etenee sivulta toiselle, katsellen kuvia ja lukien lauseita itsekseen mutisten. […] Lue lisää »

  

• Rakas eristyspäiväkirjani

  Hetkiä korona-arjen keskeltä. Toinen viikko. Eihän tämä nyt voi olla niin vaikeaa. Tehdään vuoroissa töitä, lapsethan ovat tottuneita siihen että tehdään töitä kotonakin. Pidetään vain rytmistä kiinni. Aamulla ulos, lounas, rauhalista aikaa, vähän opetusta, iltpäivällä ulos, pikkukakkosta… Kyllä me selviämme. Niin. Kuulostaa jotenkin niin yksinkertaiselta. Kaksi aikuista, kaksi lasta. Kaksi kertaa kahdeksan tunnin työpäivä, kaksi […] Lue lisää »

  

• Muistakaa empatia myös korona-aikana

  Korona. Jokaisen huulilla, jokaisen silmillä. Eihän sitä tällä hetkellä pakoon pääse. Minulta on kyselty jonkin verran omaa kantaani Suomen tilanteeseen, haluaisinko että kaikki laittettaisiin eristyksiin ja ulkonaliikkumiskielto tulisi voimaan. Olen tietoisesti oikeastaan välttänyt sanomasta omia ajatuksiani ääneen, lähinnä sen tähden että olen halunnut rauhassa odottaa että saan tarpeeksi tietoa jonka pohjalta muodostaa mielipiteeni. Tämän kaltaiset […] Lue lisää »

  

• Kenen syytä on lumettomuus- ajatuksia tavoista kertoa ilmastonmuutoksesta lapsille

  Tilannekuva yksi: Haen lapset päiväkodista. Helsingin paljas maa rahisee jalkojemme alla. “Tämä kuulostaa ihan eriltä kuin lumi Kolilla.” Toteaa Kuopus. NIin kuulostaa, totean. “Miksi täällä Helsingissä ei ole lunta tänä talvena, eikö tänne enää ikinä tule lunta?”  Sanon, että varmasti tulee, tämä on nyt vain poikkeuksellisen leuto talvi. Hetken hiljaisuuden jälkeen lisään kuitenkin, että tällaisia […] Lue lisää »

  

• Samat geenilähteet, aivan eri lapset- sisarusten eroista

  Esikoinen herää aikaisin. Usein jo minun kanssani vaikka saisi nukkua rauhassa lähes puolitoista tuntiakin pidempään jos vain haluaisi. Siinä hän sitten istuu keittiön pöydän ääressä ja pölisee tuttuun tapaansa omia asioitaan, pyörien samalla paikoillaan kuin hänellä olisi pesällinen muurahaisia pöksyissään. Kuopus taas, hänet Puoliso kantaa melkein joka aamu yläkerrasta alas, unenpöpperössä ja vastahakoisena heräämään. Lapsi […] Lue lisää »

  

• Valintoja joita ei kannata katua – ajanjakso lasten kanssa kotona

  Sinä voisit olla jo työelämäsi huipulla. Unelmatyössäsi. Totesi eräs tuttavani minulle kun hänelle selvisi, että etsin vakinaista työtä. Mutta valitsit lähteä ulkomaille ja tehdä hanketöitä. Niin. Niin valitsin vastasin. Enkä ole katunut.  Muistatteko ne ajat kun Piilaaksossa tuskailin sitä, etten jaksaisi olla vain kotona. Miten haikailin sitä elämä mitä niin moni ystäväni tuntui elävän, että […] Lue lisää »