Arkisto avainsanalle “kasvatus”

• Rutiineista voimaa syksyn kaaokseen

  Keskiviikkoaamu, viikko koulua takana. Toistaiseki arki tuntuu olevan enemmän sekaisin kuin järjestäytynyttä. Tuntuu siltä kuin pinkoisin kokouksesta toiseen, yrittäen muistaa sata asiaa ja silti unohtaen puolet. Tiedän, että kaikki asettuu, kaikki rutinoituu. Ihan kaikki. Mutta tämä alku. Tämä on epämiellyttävää kaaosta. Likaiset amupala-astiat nököttävät ruokapöydällä, olohuoneen lattialla lojuu sikinsokin legopalikoita suuren ninja laivan ympärillä. Sängyt […] Lue lisää »

  

• Rangaistuksena välituntikielto – ajatuksia Amerikkalaisen koulun käytöskasvatuksesta

    Välituntikielto. Aika vanhalta kuulostava rangaistusmenetelmä, eikö teidänkin mielestä? No, ilmeisesti se ei kuitenkaan ole lainkaan vanhentuntu käytäntö täällä piilaaksossa. Antaakaas kun kerron mitä tarkoitan. Koulut alkoivat. Kirjoitin teille viime vuonna jonkin verran Palo Alton koulupiirin ja nimenomaan Esikoisen koulun käytännöistä. Yksityiskohtiin menin aika vähän, kuten opettajien tapaan tehdä asioita tms. Ajattelin yleisesti jatkaa samaa […] Lue lisää »

  

• Tyhmä äiti! – Miksi vanhempi saa nimitellä mutta lapsi ei?

  “Voi muru, anna anteeksi, äiti oli nyt tosi tyhmä ja sanoi sinulle ankarasti ei.” “No äh, äiti oli nyt kyllä tosi idiootti ja unohti ne sinun kirjat kotiin” Kaksi minuutin sisään kuultua lausetta tänään kirjastossa joissa vanhempi nimittelee itseään lapsen kuullen. Lapset nostavat katseensa kirjoistaan ja vilkaisevat minua. Esikoinen on ensimmäinen avaamaan suutaan ja kuiskaamaan […] Lue lisää »

  

• Vanhempi, ärsyttääkö lyhyt pinna? Kokeile itsemyötätuntoa!

  Tässä viisi harjoitusta, joilla pääset alkuun. Lue lisää »

  

• Sisaruskupla, paras ja ärsyttävin asia pienen ikäeron sisaruksissa.

  “Kuka on sinun paras kaverisi?” Kysyn Kuopukselta eräänä aamuna aamupalapöydässä. Olemme juuri keskustelleet Ninja Go hahmojen ystävyyssuhteista. Elämäni tuntuu tänä kesänä pyörivän pitkälti nimenomaan ninja go hahmojen ympärillä. Esikoinen lusikoi aamupalaansa suuhunsa ja tuijottaa odottavasti Kuopusta. Kuopus osoittaa heti kysymyksen kuultuaan Esikoista ja sanoo “Esikoinen toki” Kysyn saman kysymksen Esikoiselta. Hänelle tyypilliseen tapaansa hän ensin […] Lue lisää »

  

• Asiallisen kommunikaation taito – myös blogimaailmassa

  Kommunikaatio. Keskusteleminen. Toisen ihmisen ihmisarvon kunnioittaminen. Asiassa pysyminen. Nämä tuntuvat olevan aiheita ja alueita joissa nykyään ihan aikuiset ihmiset ovat täysin eksyksissä siitä mikä on oikea ja hyvä tapa toimia. Vietimme viikonlopun telttailemassa. Emme me kaukana olleet, vain tunnin ajomatkan päässä kotoa. Mutta puhelinkenttää siellä ei ollut, sosiaalinen media ei toiminut eivätkä sähköpostit tulleet läpi. […] Lue lisää »

  

• Viimeinen vapaa kesä

  Aamu. Hiivin makuuhuoneesta olohuoneeseen johon levitän pilatesmattoni. Kesäloma tai ei, jotkut rutiinit eivät vaihdu. Lapset heräävät edelleen aikaisin, yleensä kello seitsemän. Jos minä haluan yhtään omaa aikaa, on se otettava aamusta. Kesäloman kuuluisi kai perinteisesti olla sitä että nukutaan kunnes herätään itsestään, tehdään asioita ilman aikatauluja ja spontaanisti ilman suunnitelmia. Lasten kesälomassa on kuitenkin aina […] Lue lisää »

  

• Ei yksi huono päivä lomaa pilaa

  Olemme tämänkertaisen matkamme viimeisellä etapilla, matkalla Porvoosta Helsinkiin. Kesäinen Suomi levittäytyy ympärillä. Vietimme ihanan juhannuksen ystävien mökillä Mäntyharjussa. Takana lähes neljä viikkoa lomaa Suomessa. Neljään viikkoon on mahtunut niin paljon. Helsinkiä, Joensuuta, Kontiolahtea, Kolia, Turkua, Mäntyharjua, lisää Helsinkiä, tänään hetki Porvootakin. Paljon ihmisiä; Ystäviä, sukulaisia, tuttavia. Tekemistä; kukkapenkkien kaivamista, kasvimaalla työskentelyä, metsänistutusta, patikointia, pyöräretkiä, uimista, konsertteja, oleilua, […] Lue lisää »

  

• Haaste: kosketa poikalastasi

  Aamuyö, ulkona laulaa jokin lintu. Suomen yötön yö valaisee huoneen, eivätkä kaiken valon läpäisevät verhotkaan pimennä huonetta millään tasolla. Makaan hiljaa kuunnellen vanhan kansakoulurakennuksen ääniä. Mietin mihin heräsin, vaikken oikeastaan edes välitä. Pian heräämisen syy selviää. Kuopus tepastelee lastehuoneesta huoneeseeni ja kysyy saisiko tulla viereen nukkumaan. Heräsin todennäköisesti jo siihen kun hän viereisessä huoneessa nousi sängystään. […] Lue lisää »

  

• Serkku – kuin talo joka ei katoa

  Saavuimme lauantai-iltapäivänä vanhempieni kotitaloon. Tänne metsän keskelle, Pohjois-Karjalan vaarojen syliin, Kolin kupeeseen. Koivut heiluttivat lehvistöjään keltaisen talon ympärillä, pilvet liukuivat sinisen taivaan kannen ylitse ja koko nuoruuteni sielunmaisema avautui eteeni taas kerran niin tuttuna ja turvallisena. Astuimme eteiseen, sieltä suoraan ruokailutilaan. Vastassa äitini, hymyilevänä kertomassa lapsillemme, että tulkaa mukaan, teidän täytyy etsiä eräät henkilöt. Esikoinen […] Lue lisää »