Arkisto avainsanalle “kasvatus”

• Pohdintoja sattuman ja valinnan eroista

  Katson miten lapset istuvat aamuauringon valossa puupöydän ääressä. Aurinko kutittelee heidän poskiaan ja yön kaste viipyilee vielä märkänä mustikan lehdillä. Meri avautuu edessämme ja horisontissa uivat joutsenet näkyvät valkoisina pisteinä. Amiraaliperhoset lämmittelevät rantakivikossa. Niitä kuvaamaan kerääntyy luontokuvauskurssilla olevia aikuisia. Meitä kaikkia hymyilyttää.   Tämä on niitä hetkiä, kun ajattelen miten onnelinen olen. Hetkiä, joide haluan […] Lue lisää »

  

• Ystävät ovat kiviä elämän pöydällä

  Kun on lähtenyt monta kertaa pois on kerännyt omaan kokemuspankkiinsa tuhat kiloa kultaa kokemalla uusia seikkailuja ja uusia elämyksiä. Me olemme nähneet jonkin verran maailmaa. Kokoneet elämää erilaisissa yhteiskunnissa. Tutustuneet erilaisiin kulttuureihin ja opetelleet aloittamaan elämän uudelleen ja uudelleen alusta. Suurimmaksi osaksi tämä on pelkästään positiivista. Koen saaneeni elää todellakin rikasta elämää vaikka rahaa ei […] Lue lisää »

  

• Kuritusväkivallan alla kasvaneet

  Olin ekaluokkalainen, kun olimme kerran pikkusiskoni kanssa kahden kotona. Äidillä oli säkissä matonkuteita. Ajattelin, miten hauska niissä olisi uida. Levitimme värikkäät kuteet lattialle ja sukeltelimme niiden seassa. Meillä oli hauskaa! Kun äiti tuli kotiin töistä, hän ei ilahtunut. Hän veti vyötäröltään isosolkisen vyönsä. Muistan, miten kauhuissani olin pelkästä näystä. Sitä en muista saimmeko oikeasti selkäämme. […] Lue lisää »

  

• Ulkomaalaisvihan kulttuuri

  Ilta-aurinko paistaa viistosti olohuoneen ikkunoista sisään. Poskilla viipyy vielä sen säteiden polttama lämpö päivän ajalta. Nousen rappuset yläkertaan, istahdan Kuopuksen sängyn laidalle ja nojaan selkäni seinään. Tapailen iltalaulun sanoja kun Kuopus vielä keskeyttää minut. “Annu, selitätkö uudestaan mikä se on se kaasukammio jonne se mies sanoi että sinun pitäisi mennä?” Niin, tällaisia keskusteluita minä käyn […] Lue lisää »

  

• Ei ole mitään sankari-isää, on vain vanhempia

  Kaksi vuotta sitten Piilaaksossa kerroin, kuinka Puoliso jäi kotiin kipeän Kuopuksen kanssa minun mennessä töihin. Sain silloin paljon ihmetystä osakseni ja Puolisoni toiminta ihailua. Kun tästä kerroin, sain useamman kommentin siitä miten onneksi Suomessa ei enää suhtauduta isien kotiinjäämiseen samankaltaisella oudolla sankari-vanhempi asenteella. Pettymyksekseni olen tämän reilun puolen vuoden aikana joutunut kuitenkin toteamaan, ettei tuo […] Lue lisää »

  

• Miten taistella rakenteellista rasismia vastaan nousematta fyysisesti barrikadeille?

  “Kyllä sinun, siis nimenomaan sinun, tulisi puhua tästä nyt sosiaalisessa mediassa laajemmin ja pontevammin”, laittoi eräs puolitutti minulle viestiä kun oli ensin kysellyt miksi en puhu kanavissani vahvemmin rasismista vaikka varmasti minulla olisi asiasta paljon sanottavaa, olinhan asunut Amerikassa, olinhan itse ulkomaalainen, olihan minulla suuria ja kärkkäitä mielipiteitä niin monesta muustakin asiasta. Jäin pohtimaan hänen […] Lue lisää »

  

• Päivi Alasalmi pohtii, missä menee valehtelun ja jallituksen raja

  Saako lapsi jallittaa vanhempaansa vai vanhempi lastaan? Entä jos päämäärä on hyvä, kuten opettaminen ennakkoluulottomaksi ruokien suhteen? Lue lisää »

  

• Tieteen avulla lapselle voi avata satoja ovia ja ikkunoita

  *Kaupallinen yhteistyö Kide Sciencen kanssa* Miten, miksi, miten. Kysymyksiä joita aivan varmasti saa kuulla enemmän kuin tarpeeksi lähes jokaikisessä lapsiperheessä. Kyselyikä ajoittuu yleensä 3-5 ikävuoden tienoille ja loputtomat miksi kysymykset saattavat ajaa vanhemmat lähes hulluuden partaalle. Kupus ja Esikoinen eivät ole olleet tässä mitään poikkeuksia. Miksi, miten, koska ovat varmasti heidän puheessaan eniten vilahtavia sanoja. […] Lue lisää »

  

• Korona-arjen ajatuksia- onko tässä mitään mieltä?

  Räntää sataa vaakasuoraan. Maisema muuttuu hetkessä aurinkoisesta kevätpäivästä valkoiseksi mössöksi. Lumihiutaleet tarttuvat pipooni, tipahtelevat vedeksi sulaneina kasvoilleni. Ripsiin muodostuu vesipisaroita. Heinikossa kaakattaa heinäsorsa ja varis lennähtää äkäisin siiveniskuin puuhun. Lapset leikkivät ojassa, tutkivat kyykkysiltään sammakonkutua ja ihmettelevät ojanpohjaa. Minulla on korvissa kuulokkeet. Sieltä kaikuvat turvalliset työkavereiden äänet. Minun kuplani ovat nämä kaksi; työ ja perhe. […] Lue lisää »

  

• Kolmikielisen lapsen koulupolku- mihin päädyimme

  Esikoinen hipsii rappuset alas keittiöön, kirja kainalossaan. Minä juon aamuteetäni ja selailen samalla työsähköpostia ja tulevan kokouksen läpikäytäviä asioita. Hymyilen lapselle “Huomenta, kultaseni.”  “Huomenta” mutisee lapsi, siirtää murokulhonsa syrjään ja avaa dinosauruskirjansa pöydälle ja alkaa kuiskaten tavata dinosaurusten nimiä itsekseen. Kuuntelen hymynkare huulillani miten hän etenee sivulta toiselle, katsellen kuvia ja lukien lauseita itsekseen mutisten. […] Lue lisää »