Arkisto avainsanalle “lastenkirjat”

• Onko kirjan värillä väliä?

  Lastenkirjainstituutti julkaisi jokin aika sitten hauskan koosteen vuonna 2017 julkaistujen kotimaisten lasten ja nuorten proosateosten kansiväreistä. Tästä innostuneena jäin miettimään sitä, minkä värisiä lastenkirjoja meillä luetaan. Keräsin yhteen lastenkirjat, jotka parhaillaan ovat perheessämme lainassa kirjastosta ja aloitin värivertailun. Väreihin on kautta aikojen yhdistetty erilaisia symbolisia ja kulttuurisia merkityksiä. Eri värien kerrotaan isoina pintoina vaikuttavan jopa […] Lue lisää »

  

• Kirjoja jalkapalloilijoille

  Meidän perheen lasten iloisia kesäpuuhia voi kuvailla yhdellä sanalla: jalkapallo. Heille mieluisia kesävaatteita voi kuvailla yhdellä sanalla: peliasu. Heidän kesäiset keskustelunsa koostuvat lähinnä sanoista mokke, keskitys, häkki, filmata, sisäsyrjä, tykki, pusku, pilkku, muuri, toppari ja saksari. Pitkään toivoin, että lapseni harrastaisivat kanteleen soittoa. Jotenkin jaksoin uskotella itselleni, että voisin jollakin tasolla vaikuttaa siihen, mitä lapseni […] Lue lisää »

  

• Ihana kesä ja eläintarinoita!

  Kesä on iloisten ja onnellisten kirjojen aikaa. Nuortenkirjat ovat usein tummia ja masentavia, mutta lastenkertomuksissa riittää hyväntuulisuutta ja vapautunutta naurua. Eläintarinoita ilmestyy entistä enemmän, ja niissä lapset harjoittelevat vastuuta ja hellyyttä. Lue lisää »

  

• Tiedän mitä luen tänä kesänä

  On ihanaa, että tulee kesä. Lämpimien ilmojen myötä sitä alkaa aina haikailla rentojen ja sosiaalisten lukuhetkien perään. Pitkän talven aikana lukuharrastukseen muodostuu joka vuosi tiettyjä rutiineja. On se tuttu nojatuoli, sohvan kulma tai tyyny sängynlaitaa vasten. Siihen sitä hakeutuu lukemaan samaan paikkaan ja asentoon, samoina kellonaikoina ja viikonpäivinä, täysin rutinoituneesti. Yksitoikkoisen toistuvuuden rikkoo korkeintaan metro- […] Lue lisää »

  

• Lukeva poika on kansallisaarre

  Poikien heikosta lukutaidosta ja -innosta uutisoidaan tasaisin väliajoin. Pisa-tuloksista vouhotetaan. Opettajat ovat huolissaan, vanhemmat ovat huolissaan ja ihan kaikki, paitsi pojat itse, tuntuvat olevan huolissaan. Onko lukeva poika jo kansallisaarre? Itse vierastan monissa asioissa perinteistä tytöt vastaan pojat -asetelmaa. En pidä siitä, että ihmiselle tarjotaan sukupuolensa perusteella jollakin tavalla kavennettu rooli. Olen kuitenkin jutellut muiden […] Lue lisää »

  

• Väkivaltaa lasten kirjahyllyssä

  Tällä viikolla Lapsen Maailma -lehden bloggaajista sekä Lapselliset miehet -blogin Pasi että One glass of milk, please -blogin Annuska ovat teksteissään käsitelleet tai ainakin sivunneet väkivaltaan liittyviä teemoja. Pasi kertoi postauksessaan mm. omista ala-alasteaikaisista tappelukokemuksistaan. Annuska taas kuvasi sitä, kuinka läheiset sisarukset tappelevat keskenään. Molempiin aiheisiin olemme valitettavasti törmänneet myös Kiikkuvan kirjapyllyn perheessä. Myös meillä […] Lue lisää »

  

• Luetaan usein, luetaanhan?!

  Kuvittelin pitkään, että iltasatu kuuluu tietenkin kaikkien – tai ainakin melkein kaikkien – lapsiperheiden iltarutiineihin. Molemmille lapsille olemme alkaneet lukea kirjoja jo heidän ollessa parin kuukauden ikäisiä. Pienen tauon olemme saattaneet pitää siinä vaiheessa, kun lapsi on ollut kiinnostunut lähinnä kirjan repimisestä. Viime vuoden lopulla häkellyin, kun kansainvälinen lukutaitotukimus paljasti, että ennen kouluikää vain noin […] Lue lisää »

  

• Sensuroinnin himo

  Se iskee täysin yllättäen: sensuroinnin himo. Kesken vaarattoman kuvakirjan, kun lapset lötköttävät siinä ympärille käpertyneinä, eteen pomppaa yksittäinen sana tai lause. Omalla kohdallani se on joskus kirosana, joskus rasistinen termi tai naisia halventava kommentti. Jollekin toiselle se voi olla poliittinen viittaus, kuoleman kuvaus tai jotain ihan muuta. Jotain, jonka lukeva vanhempi yksinoikeudella päättää sensuroida jälkikasvultaan. […] Lue lisää »

  

• Avoin rakkauskirje kirjastolle

  Suhteemme on ollut kukoistava. Tänään, näiden vuosien jälkeen haluan muistuttaa meille molemmille, kuinka paljon minulle merkitset. Aluksi tapasimme useimmiten autossasi. Tilat olivat vähän ahtaat, mutta silti riitti tekemistä. Tulin tapaamaan sinua aina, kun pääsin. Joskus jopa salaa. Kun sain oman kirjastokortin, minusta tuli heti innokas varailija. Saatoin varata kokonaisen kirjasarjan kerrallaan. Silloin en viihtynyt luonasi […] Lue lisää »

  

• Tasa-arvokasvatuksen perustukset lastenkirjoista, -ei näin

  Olen lasten kanssa kirjastossa. Tuhansien kirjojen koti. Rauha, joka asuu näiden miljoonien valkoisten sivujen ja niihiin painettujen kirjainten ympärillä on aina yhtä vaikuttava. Tämä tila, joka pitää sisällään tarinan, maailman, universumin toisensa perään. Ihmiskohtaloita, elmää, tietoa, mielikuvitusmaailmoita, elettyä elämää, historiaa. Niin paljon mistä oppia, mistä vaikuttua, minkä avulla nähdä maailma uudella tapaa. Olemme käyneet kirjastossa […] Lue lisää »