Arkisto avainsanalle “luonto”

• Mitä sinulle kuuluu?

  Juna nytkähtää liikkeelle. Kaisaniemen puisto jää oikealle puolelleni kun juna hitaasti lisää vauhtia ja aloittaa tasaisen matkansa kohti Joensuuta minä kyydissä. Istun yläkerrassa ja katselen ikkunasta ulos, Taivas on sininen, pieniä pilvenriekaleita vaeltaa sen kannella ja ihmiset tuntuvat kaikki olevan menossa jonnekin. Takana on kolme päivää ilman lapsia. Kolme päivää kun minun on pitänyt huolehtia […] Lue lisää »

  

• Elämä suuri, ihminen pieni

  Esikoisen kuiskaava ääni tunkee läpi unen “Joko voi nousta? minä olen jo ihan hereillä.” Kiroilen hiljaa mielessäni nähdessäni hapuilemani puhelimen näytöstä kellonajan. 5.45 Esikoinen on herännyt nyt jo hetken aikaa ennen kello 7. Mutta että nyt sitten herätään jo ennen kello kuutta. Sanon lapselle, että on tosi aikaista vielä, nukutaan vielä hetki, jooko. Hän nyökkää […] Lue lisää »

  

• Anni Kytömäki: Mitä meistä jää?

  Anni Kytömäki pohtii, kuinka muistot kuolleista siirtyvät eteenpäin. Lue lisää »

  

• Metsään tahdon mennä nyt

  Retket arkikiireen katkaisijana. Lue lisää »

  

• Green Care: Aasi ja kana kasvattajina

  Mitä voi oppia aasilta, vuohelta ja kanalta? Paljonkin, jos malttaa kuunnella. Lue lisää »

  

• Luonto ja mielenrauha

  Suomi 100 vuotta hengessä ajattelin kerätä heinäkuulta vaaramaisemaa esittelevää kuva-aineistoa. Samalla tavoite on tutustuttaa lapset luontoon, minkä rauhasta nämä pienet seikkailijat nauttivat suunnattomasti. Tällä kertaa pääosassa on kansallismaisemista tuttu Koli ja tarkemmin Ukko-Koli.                                 Kuvat ja teksti: Antti Pitkäjärvi Lue lisää »

• Leikkipuistossa lapsen ja omien maailmojen kanssa

  Sanoituksistaan tutulla iskevällä ja tiivillä lauseellaan metallibändi Mokoman sanoittaja ja laulaja Marko Annala maalaa elämänsä tähänastisen kaaren romaaniksi, johon monen sirpaleista, luovaa työtä tekevän on luultavasti hyvin helppo samaistua. Jos nyt en Mokomaa olekaan jaksanut vuosiin juuri kuunnella, ei sen merkitys minulle ole silti mihinkään kadonnut. Epävarma taloudellinen tilanne, vaihtelevat työajat, iltamenoja ja pakko liikkua […] Lue lisää »

• Kevät meni. Kesä tuli.

  Lähimetsät ovat mahtava aarreaitta ja seikkailukenttä pienelle sielulle.  Kuvat: Antti Pitkäjärvi Lue lisää »

  

• Vauva kasvaa ja voimia tarvitaan

  Vauvamme, jota kutsumme somessa lempinimellä Pepe, on kasvanut ja kehittynyt huimasti. Mitä hän tekee nykyisin? Pepe kuolaa. En tiedä, miksi hän ei kuolaa aamulla eikä yöllä mutta päivällä paitoihin leviää märkä läntti yhtä nopeasti kuin jäätelö sulaa asvaltille. Pepe itkee joskus iltaisin itsensä uneen. Jos päiväunia ei ole tarpeeksi ja sopivaan aikaan alla, illasta yllättää […] Lue lisää »

• Omaa aikaa metsäretkellä

    Perjantaiaamuna jo ennen kuin nousen ylös sängystä otan puhelimen tapani mukaan esiin ja kurkkaan säätiedotusta. En ole uskoa silmiäni: 24 astetta lämpöä iltapäiväksi luvassa! Tämä on jo sen luokan uutinen, että otan kuvakaappauksen ja lähetän sen lähi-ihmisten whatsapp-ryhmään.   Koko päivän odotan illansuuta, jolloin pääsen ulos. Aurinkoa ja lämpöä! Tätä ulkoilumahdollisuutta ei voi jättää […] Lue lisää »