Hyppää sisältöön

Atte Ahokas tarjoaa eväitä epävarmaan tulevaisuuteen

”Mitä jos eurojen sijaan yhteiskuntaopin tunnilla keskusteltaisiin hoivan, ystävien ja vapaaehtoistyön luomasta arvosta omassa ja meidän kaikkien elämässä?” kysyy kolumnissaan Atte Ahokas. Hän on helsinkiläinen opiskelija ja ilmastoaktivisti.
Julkaistu
Teksti Atte Ahokas
Kuvat Mara Leppä
Atte Ahokas tarjoaa eväitä epävarmaan tulevaisuuteen

Vuosi 2023 oli todennäköisesti kuumin vuosi viimeiseen 100 000 vuoteen, kertoo EU:n Copernicus-palvelu (copernicus.eu). Turvallisena pidetty 1,5 asteen lämpenemisen raja on miltei ylitetty. Kansainvälisisissä ilmastokokouksissa fossiilijätit ja öljyntuottajavaltiot lobbaavat härskisti. Miten voimme auttaa lapsia kasvamaan tällaiseen maailmaan?

Alkaa olla selvää, että seuraavat sukupolvet tulevat elämään ennennäkemättömien ekokatastrofien ja globaalin epävakauden aikaa. On välttämätöntä, että me aikuiset teemme kaikkemme, jotta luonnollisen maailman tuhoaminen lopetetaan N-Y-T ja yhteiskunnat sopeutetaan köyhtyneeseen ja kuumempaan ympäristöön.

Meidän on opetettava lapsille taitoja ja työkaluja, joiden avulla he voivat elää tulevaisuudessa. Nämä taidot eivät tue kärjistyvää kilpailua tai kehitä uusia teknologioita.

Nykyinen loputtomaan kasvuun ja kulutukseen perustuva fossiilikapitalismi on nykyongelmien aiheuttaja, eikä se tule meitä pelastamaan.

Teknologia on vain työkalu. Jos yhteisöjemme arvot eivät muutu, ei mikään taikateknologia tule lopettamaan kestämättömiä elämäntapoja.

Lapset ja nuoret tarvitsevat mahdollisuuden kasvaa, hoivata ja auttaa. He eivät tarvitse yrittäjäkasvatusta, kilpailua ja paremmuuden jahtaamista. Maailma ei kaipaa enää yhtään fossiilijättien palkkaamaa insinööriä tai kansainvälisestä keinottelusta elävää pörssisijoittajaa.

Sen sijaan meillä on huutava tarve ihmisistä, jotka ojentavat kätensä apua tarvitseville. Me tarvitsemme ennallistajia, hoivaajia ja ajattelijoita.

Laaja kulttuurin muutos vaatii, että lapset ja nuoret saadaan ymmärtämään luonnollisen maailman ja toistensa mittaamaton arvo. Ympäristöstä puhutaan kouluissa edelleen usein ekosysteemipalveluiden ja henkilökohtaisten hiilijalanjälkien kielellä. Mitä jos puhuisimme siitä, millaisia sellaisia uusia ihmistoiminnan muotoja, jotka eivät rasita luontoa, voimme keksiä? Mitä jos eurojen sijaan yhteiskuntaopin tunnilla keskusteltaisiin hoivan, ystävien ja vapaaehtoistyön luomasta arvosta omassa ja meidän kaikkien elämässä?

Jokaisessa ihmisessä on valtava määrä potentiaalia tehdä hyvää ja olla osa merkityksellisiä ihmisyhteisöjä. Nykymaailmassa yhteistoiminnan, välittämisen ja luonnon kanssa yhdessä elämisen muotoja tulisi nostaa enemmän esiin perinteisen kilpailun ja työelämään valmistavan koulutuksen sijaan.

Tulevaisuus on ennakoimaton, mutta meidän on autettava nykyisiä lapsia löytämään merkityksellisiä ja turvallisia tapoja elää. Ne auttavat epävarmassa tulevaisuudessa.

Atte Ahokas on Helsingissä asuva opiskelija ja ilmastoaktivisti FridaysForFuture-liikkeessä.

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *