Hyppää sisältöön

Koska lapset ovat tärkeintä, mitä meillä on

”Suomessa lapsen oikeuksiin liittyvien puheiden ja tekojen välillä on valtavan suuri kuilu”, kirjoittaa Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja ja Lapsen Maailman päätoimittaja Ulla Siimes.
Julkaistu
Teksti Ulla Siimes
Kuvat Mara Leppä
Koska lapset ovat tärkeintä, mitä meillä on

”Sadat oireilevat lapset odottavat hoitoon pääsyä.” ”Opettajat ovat voimattomia matematiikan opetuksen kriisissä.” ”Komeroituneita nuoria odottaa loppuelämän yksinäisyys.” ”Suomalaislapsia ei pystytä kotiuttamaan nyt.” ”Ministeriö pitää hätäkokouksen päivähoidon kriisin vuoksi.” ”Suomi on Euroopan ykkönen nuorten huumekuolemissa, eikä se ole ihme.” ”Äidit jäivät heitteille maassa, jossa pitäisi olla maailman paras terveydenhuolto.”

Katsaus lapsia koskettaviin uutisiin on lähiaikoina ollut karua luettavaa. Vaikka positiiviset asiat eivät lähtökohtaisesti nouse uutisiksi, on silmiinpistävää, miten synkkää kuvaa uutisointi piirtää lasten ja nuorten elämästä ja arjesta.

YK:n lapsen oikeuksien komitea seuraa ja valvoo sitä, miten lapsen oikeudet eri maissa toteutuvat. Suomi raportoi viimeksi vuonna 2019 komitealle lapsen oikeuksien tilasta ja siitä, millaisiin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt lasten hyvinvoinnin parantamiseksi (lapsenoikeudet.fi).

Lastensuojelun Keskusliitto oli tänä syksynä lapsen oikeuksien komitean kuultavana Genevessä määräaikaisraportointiin liittyen. Toimitimme komitealle jo kesällä laajan kansalaisjärjestöjen vaihtoehtoisen raportin (lskl.fi), jossa kerroimme kansalaisyhteiskunnan näkemykset siitä, miten lapsen oikeudet Suomessa tällä hetkellä toteutuvat.

Pystyimme kertomaan positiivisia asioita lapsen oikeuksien edistymisestä ja iloitsimme mm. lapsistrategian toteutumisesta, vaikka lapsen oikeuksien toteutumisessa Suomessa on edelleen suuria haasteita. Nostimme kuulemistilaisuudessa esiin, että meillä lapsen oikeuksiin liittyvien puheiden ja tekojen välillä on valtavan suuri kuilu. Lapsen oikeudet tunnetaan ja tunnistetaan jo kohtuullisen hyvin, mutta päätöksiä tehtäessä lapsen oikeudet ja etu eivät toimi johtotähtenä siten kuin lapsen oikeuksien sopimus edellyttäisi.

Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtiota toteuttamaan lapsen oikeudet turvaavaa lainsäädäntöä, politiikkaohjelmia ja budjetointia. Sopimuksen ei siis pitäisi olla juhlapuhetekstiä, vaan lapsipolitiikan ohjenuora.

Ensi vuonna tiedämme, miten lapsen oikeuksien komitea näkee tämän toteutuvan, kun se antaa Suomelle seuraavat päätelmät ja suositukset.

On tärkeää, että myös lapset, vanhemmat ja muut aikuiset tuntevat lapsen oikeudet. Marraskuinen Lapsen oikeuksien viikko on yksi tapa nostaa ne näkyviin ja kuuluviin meidän jokaisen arjessa. Vaikka lapsen oikeuksia on syytä pitää esillä vuoden jokaisena päivänä, on Lapsen oikeuksien viikolla (lapsenoikeuksienviikko.fi) erityisen tärkeää – ja helppoa – toimia lapsen oikeuksien edistäjänä. Otathan haasteen vastaan?

PS.

Muistetaan nostaa lippu salkoon paitsi 20.11. eli Lapsen oikeuksien päivänä myös 13.11. eli Isänpäivänä. He ovat juhlansa ansainneet!

Ulla Siimes on Lapsen Maailman päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.