Isätkin halutaan neuvolaan

Elokuussa 2023 isäneuvolaan löysi tiensä myös Shannon McWilliam, joka sai puolisonsa kanssa syyskuussa kolmannen lapsensa Islan. Hän kuuli mahdollisuudesta isäneuvolakäyntiin terveydenhoitaja Reetta Vähäsöyringiltä käydessään puolisonsa kanssa tarkastuksessa tämän raskausaikana. Myös paikallisilta vauvamessuilta mukaan oli tarttunut esitteitä ja informaatiota asiasta.

– Aluksi olin hieman skeptinen asian suhteen, sillä ajattelin, etten kokeneena isänä tarvitse lapsenhoitoon liittyviä neuvoja. Mutta koska työskentelen itsekin sote-alalla, halusin etsiä ja löytää kaiken mahdollisen tiedon, jonka avulla tukea puolisoa odotuksessa. Myös tuttavapiirini on suhtautunut positiivisesti isäneuvoloihin – mitä nyt vanhemmat miehet ovat saattaneet olla hieman sarkastisia.

Vaasassa isäneuvoloiden perustaminen sai alkunsa kätilöiden ja terveydenhoitajien huomattua, että isät tarvitsevat laajempaa tukea.

Odotusajan toisella käynnillä kartoitetaan laajassa terveystarkastuksessa myös isien vointia lomakekyselyllä. Vastausten perusteella isille päätettiin tarjota mahdollisuutta neuvolakäyntiin, jossa keskitytään pelkästään häneen. Odotusaikanahan huomio terveyspalveluissa kohdistuu pitkälti odottavan äidin ja vauvan vointiin.

Viime vuonna 104 vaasalaismiestä kävi isäneuvolassa.

Vaasa onkin profiloitunut yhdeksi isäneuvolatoiminnan pioneerikunnaksi, ja esimerkiksi viime vuonna kaupungissa toteutui 104 isäneuvolakäyntiä. Edellisvuonna käyntejä kertyi 113.

Käynnit ovat vapaaehtoisia, ja niiden sisältö vaihtelee isien tarpeiden mukaan. Käsiteltäviin asioihin vaikuttaa muun muassa se, millainen matka raskaaksi tulemiseen on ollut ja millaisia vaiheita perheet ovat käyneet läpi.

Ensi käynti raskauden puolivälin jälkeen

Neuvolassa vuodesta 2018 työskennellyt terveydenhoitaja Reetta Vähäsöyrinki kertoo, että isät voivat itse vaikuttaa käynnin ajankohtaan. Vaasassa suositellaan kuitenkin, että isäneuvolaan tultaisiin vasta raskauden puolivälin jälkeen. Silloin vauvan kasvusta ja voinnista tiedetään jo enemmän, ja tulevat isät ovat ehtineet totutella ajatukseen lapsen syntymästä.

– Isäneuvolassa käy kaikenlaisia isiä: eri-ikäisiä sekä ensimmäisen lapsensa saavia tai jo kokeneempia. Palaute on ollut positiivista. Isät ovat olleet tyytyväisiä siihen, että heidätkin huomioidaan vanhempina tasavertaisesti äitien kanssa.

Vähäsöyringin mukaan varsinkin esikoistaan odottavat isät kaipaavat neuvolasta tietoa ja ohjeita käytännön asioihin, kuten vauvan syöttämiseen ja hoitotoimenpiteisiin.

Tärkeässä roolissa on myös luottamuksellinen keskustelu terveydenhoitajan kanssa ja tunteiden – vaikeidenkin – sanoittaminen ääneen. Neuvolakäyntiin varataan aina vähintään tunti, jotta syntyy kiireetön ja luottamuksellinen ilmapiiri.

Myös isien terveydentilaa kartoitetaan

– Meille ammattilaisille on tärkeää kohdata isiä ja saada parempi kokonaiskäsitys erilaisten perheiden tilanteista. Näin pystymme myös tukemaan perheitä entistä vaikuttavammin erilaisissa haasteissa ja ennaltaehkäisemään ongelmia. Yleisellä tasolla työikäiset miehet käyttävät vähän terveyspalveluita, joten he voivat kartoittaa neuvolakäynnillä myös omaa terveydentilaansa.

Isäneuvoloissa annetaankin tarpeen mukaan myös terveysneuvontaa ja tehdään erilaisia tutkimuksia.

Shannon McWilliam kertoo, että Vaasan isäneuvolassa hänelle tehtiin InBody-kehonkoostumusmittaus, joka oli hänestä hyödyllinen.

– Luulin etukäteen, että isäneuvolassa terveydenhoitajalla olisi käytössä jonkinlainen virallinen lista, jonka mukaan käynti etenisi valmiilla kaavalla. Se oli kuitenkin rento ja mukava tapaaminen, jossa minua todella kuunneltiin ja sain kysymyksiini vastauksia. Sain sanoittaa ajatuksiani ja odotuksiani tulevasta, ja keskustelimme muun muassa elämäntavoista. Isäneuvolassa voi puhua avoimesti myös mahdollisista peloista, mikä ei aina ole miehille välttämättä helppoa.

McWilliamin vanhempien lasten vauva-aikoina isäneuvoloita ei vielä ollut. Hän iloitseekin siitä, että nykyään isät huomioidaan entistä paremmin ja korostetaan, että hekin ovat tärkeitä ja arvokkaita perheenjäseniä jo odotusaikana. Hänestä isän rooli perheessä on nykyään vahvempi kuin vielä kymmenisen vuotta sitten.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Isla McWilliam syntyi syyskuussa. Hän nauraa ja hymyilee paljon, ja tykkää erityisesti banaaneista ja elefanteista. Lehden painoon mennessä hän oli juuri oppinut kääntymään selältä vatsalleen.

Toiveissa lisää käyntikertoja

Isäneuvolakäyntejä voisi olla useamminkin sekä odotusaikana että vauvan syntymän jälkeen, sanovat Shannon McWilliam ja Reetta Vähäsöyrinki. Näin isää voitaisiin tukea entistä tiiviimmin ja seurata mahdollisia muutoksia hänen voinnissaan ja ajatuksissaan.

Vauvan kanssa neuvolaan tulevalta isältä kuultaisiin hänen näkemyksiään arjen sujumisesta ja voitaisiin näin selvittää tuen tarpeita.

Tiivis osallistuminen raskaudenaikaisille neuvolakäynneille luo hyvää pohjaa sille, että isät ottavat myöhemminkin tasa-arvoisesti osaa lapsen hoitoon ja kasvatukseen.

Sateenkaariperheiden ei-synnyttävät vanhemmat ovat tervetulleita isäneuvolaan.

Myös lastenneuvoloissa on huomattu viime vuosina tapahtunut positiivinen kehitys isien osallistumisessa. Terveydenhoitajien mukaan koronapandemian myötä yleistyneen etätyön ansiosta isiä näkyy neuvoloissa aiempaa enemmän.

Ja vanhempainvapaauudistuksen jälkeen yhä useampi isä on jäänyt kotiin hoitamaan lasta, jolloin myös neuvolakäyntien hoitaminen on yleistynyt.

– Kannustan kaikkia tulevia isiä tarttumaan rohkeasti tilaisuuteen ja käymään isäneuvolassa. Tällä tavalla voit osoittaa puolisolle, että lapsen saaminen on tärkeä asia, ja haluat tehdä oman osasi valmistautuaksesi uuden perheenjäsenen syntymään, sanoo McWilliam.

Terveydenhoitaja Reetta Vähäsöyrinki kertoo myös sateenkaariperheiden ei-synnyttävien vanhempien olevan tervetulleita isäneuvolaan. Neuvolapalvelut on tarkoitettu kaikille perheille tasavertaisesti.

Terveydenhoitaja Reetta Vähäsöyrinki on saanut kulkea McWilliamin perheen rinnalla jo odotusaikana. Isäneuvolassa kaikki tunteet ovat sallittuja, ja niistä kannustetaan puhumaan.

Hyvä lukija,

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin. 

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa (lskl.fi) sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä. 

Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja  

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi