Siirry sisältöön
Emilian pesue

Viimeinen syksy

19.10.2018

Aamu oli kuulas, mutta viileä. Maa oli kuurassa. Aamupalat, pukemiset, aamupesut sun muut sujuivat hyvin, mutta viime hetkellä kuitenkin iski ahdistus ja kiire. Pakkasin eväitä reppuun. Olin luvannut viedä kuopuksen puistoon, kunhan isoveli olisi ensin saateltu kouluun. Patistin lapsia pukemaan ulkovaatteet päälleen. Etenkin esikoinen on jatkuvasti omissa maailmoissaan eikä kuuntele. ”Laittaisitko takin kiinni, kiitos” -tyyppiset pyynnöt eivät useinkaan tehoa, vaan häntä pitää mennä hellästi ravistelemaan… tai jos oma pinna on kireällä, turvautua epäkypsään ”NYT SE TAKKI KIINNI!!!!” -karjaisuun.

Jo pyörämatkalla kouluun ahdistus hellitti, ja hyvältä tuntui etenkin, kun pääsimme kuopuksen kanssa puistoon saakka. Ihana aurinkoinen syysaamu! Onneksi olin muistanut pakata reppuun myös kameran, ja sain vihdoin otettua syyskuvia. Tämä on meidän viimeinen syksymme täällä, koska tammikuussa on tarkoitus palata Suomeen. Odotan muutosta toisaalta innostuneena, toisaalta haikeana. Juuri tämänkaltaisina päivinä on ihana ottaa tästä Englannin pitkästä syksystä ja Birminghamin kauniista puistoista kaikki ilo irti.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »