Siirry sisältöön
Emilian pesue

Luetaan usein, luetaanhan?!

23.03.2018

Kuvittelin pitkään, että iltasatu kuuluu tietenkin kaikkien – tai ainakin melkein kaikkien – lapsiperheiden iltarutiineihin. Molemmille lapsille olemme alkaneet lukea kirjoja jo heidän ollessa parin kuukauden ikäisiä. Pienen tauon olemme saattaneet pitää siinä vaiheessa, kun lapsi on ollut kiinnostunut lähinnä kirjan repimisestä.

Viime vuoden lopulla häkellyin, kun kansainvälinen lukutaitotukimus paljasti, että ennen kouluikää vain noin joka neljännen suomalaislapsen kanssa luetaan tai tehdään jotain muuta lukemiseen liittyvää usein. Aiheesta uutisoi mm. Yle ja opetusalan ammattijärjestö OAJ.

Kiikkuva kirjapylly -blogissa Maija muistuttaa, että lapsia koskevassa keskustelussa on tärkeä antaa ääni myös lapsille itselleen. Maijan innoittamana kysyin kirjoista ja lukutaidosta omilta lapsiltani.

Millainen on hyvä kirja?
3-v.: ”Pinkki”
6-v.: ”Semmoinen, jossa on kissa, ja se tekee jotain ruuaksi.”

Mitkä ovat lempikirjasi?
3-v.: ”Veera-kirjat.”
6-v.: ”Where’s Hello Kitty? ja The Messy One.”

Miksi lukeminen on tärkeää?
3-v.: ”Koska kakkaa ja blue.”
6-v.: ”Että oppii kieltä. Vaikka englantia.”

Miksi kannattaa oppia lukemaan myös itse?
3-v.: ”Koska Uoti on minun kaveri.” (Huom! Uoti on 3-vuotiaan isoveli.)
6-v.: ”Jos joku ei nuku, niin hänelle pitää lukea kirja. Ja että mä osaan kirjoittaa.”

Miten sitten lapset ja vanhemmat saataisiin paremmin tarttumaan kirjoihin? Hyvältä tuntuu esimerkiksi Lue lapselle -hanke, jonka tavoitteena on saada lukemiseen innostaminen osaksi neuvolatarkastuksia. Hankkeen nettisivuilta löytyy myös kirjavinkkejä, ja heti etusivulla listataan lukemisen hyötyjä:

  • Sanavarasto moninkertaistuu.
  • Koulussa oppii paremmin.
  • Lapsi kasvaa itsevarmemmaksi ja pärjää paremmin porukassa.
  • Iltasadun kuullut lapsi nukkuu pidemmät yöunet.
  • Lapsesta kasvaa parempi keskustelija ja kotona jutellaan enemmän.
  • Lapsi, jolle luetaan, lukee myös aikuisena.

Briteissä pidän siitä, kuinka koulut kannustavat lapsia ja perheitä lukemaan. Meidän perheen ykkösluokkalainen saa joka viikko uuden kirjan läksyksi. Opettajat toivovat, että kirjaa luetaan sekä yksin että yhdessä vanhempien kanssa ja että kirjasta myös keskustellaan.

Kiikkuva kirjapylly -blogista löytyy viisi vinkkiä, kuinka lapsen lukutaitoa voi tukea. Itsekin olen huomannut, että niin omalle kuin lasten lukemiselle on vain raivattava jostain aikaa. Iltasatu on helppo pitää osana iltarutiineja, mutta muu lukeminen saattaa ainakin meillä jäädä muiden touhujen jalkoihin. Lapsen Maailma -lehden helmikuun numerossa (2/2018) äidinkielen lehtori Ulla Lahdes antaa hieman vanhemmille lapsille sopivan vinkin: heitä voi vaatia lukemaan joka päivä 15-20 minuuttia ennen nukkumaanmenoa.

Olen aikanaan ollut itsekin ahkera lukija, mutta lasten saamisen myötä lukeminen on vähentynyt. Univelkaisena minun on ollut vaikea keskittyä naistenlehtiä ja blogeja raskaampiin kirjoituksiin. Jo viime vuonna, kun kuopus oli täyttänyt kaksi, sain muutamia kirjoja luettua. Nyt vuotta myöhemmin lukuharrastus on päässyt kuunnolla vauhtiin. Lukeminen on oiva keino rentoutua ja löytää uusia näkökulmia. Samalla tulen näyttäneeksi lapsille lukevaa esimerkkiä. Tästä aiheesta kirjoittaa nasevasti  Äitipuhe-blogin Sanna otsikolla Vanhemmat, jotka tietokoneruudun takaa huutelevat, että lasten täytyisi lukea enemmän.

Luetaan siis ihan oikeasti enemmän, joohan?!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »