Siirry sisältöön
Adoäidin elämää

Lomatunnelmia laidasta toiseen

09.06.2017

 

Lapsen kesäloma on täydessä vauhdissa. Alkukesä on ollut enimmäkseen upea. Vieläkin vehreys ulkona on herkkää ja tuoretta. Tuoksukuusama talon eteläseinustalla kukkii parhaimmillaan.

Olemme tyttäreni kanssa todella huojentuneita koulun loppumisesta. Jos talvi oli raskas minulle, niin kuin olen esimerkiksi yksinhuoltajuutta koskevassa postauksessani kertonut, oli se sitä myös tyttärelleni. Joka ainoa arkiaamu kahdeksaksi kouluun satoi tai paistoi. Pitkiä päiviä ja kotona molemmille raskas yhteinen läksysessio.

Nyt olen antanut pienen urhean koululaiseni nukkua aamulla pitkään. Unirytmi on muuttunut myöhäisemmäksi, mutta mitä se haittaa? Nythän on loma. Kouluarki on niin ankaraa, että nautitaan nyt tästä vapaudesta täysin siemauksin.

Mieheni on viikot muualla Suomessa töissä, joten olemme kahdestaan. Nyt, kun koulun rasitus ei paina, olen huomannut, kuinka mukava tyttäreni ja on kuinka kivaa hänen kanssaan onkaan viettää aikaa. Emme ole varsinaisesti vielä edes tehneet yhdessä kovin kummoisia juttuja kodin ulkopuolella. Kotonakin on tosi mukava olla, kun koulun paineita ei ole. Iloitsen tyttäreni kirkkaista silmistä, naurusta, hulluttelusta, kaikenmaailman ideoista. Hän ilmiselvästi rentoutuu, kuten minäkin.

Kuulin vähän aikaa sitten, ettei miehelläni ole tänä kesänä lomaa luultavasti lainkaan, ei ainakaan sitä kahta viikkoa, joka piti olla. En ole oikein vielä edes ehtinyt sisäistää sen kaikkia vaikutuksia meille. En ottanut asiaa yhtä raskaasti kuin viime talvena otin lähes kaikki hänen työnsä aiheuttamat takaiskut yhteiselämäämme. Nyt olen saanut hengähtää ja jaksan paremmin.

Lähdemme tytön kanssa luultavasti ensi viikolla maalle. Saan siellä ihanan työhuoneen järvimaisemineen grillikatoksen vintillä. Se on kuin paratiisi, paitsi ehkä kylmällä ilmalla.

Kipu iski yllättäen

Yksi ennakoimaton uhka paratiisielämälle iski tänään täysin yllättäen, ja toivon hartaasti, ettei se viivytä lähtöä. En tehnyt mitään sen kummempaa kuin istuin pöydän ääressä aamukahvilla ja luin Helsingin Sanomista juttua, joka koski USA:n presidentin ja FBI:n erotetun johtajan välisiä asioita. Silloin se iski: kamala kipu selässä. Sellainen vihlonta, joka panee haukkomaan henkeä ja tekee mahdottomaksi olla mitenkään päin, liikahtaakaan.

Tuska tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. On tämä sinänsä tuttu vaiva, onneksi ani harvoin toistuva nykyisin. Mutta joka kerta yhtä kauhea. Tuskin voi hengittää, tuskan hiki vain virtaa. Mitä olisi yksinäni voinut tehdä? Onneksi oli tyttö, joka haki selkätuen. Sain sen hitaasti hinattua päälleni, ei hyvin mutta jotenkuten. Tuki auttoi hieman, mutta kesti todella pitkään päästä tuolista ylös ja lopulta pitkän ajan kuluttua keplotella itsensä särkylääkekaapille, korjaamaan tukiliiviä parempaan asentoon ja lopuksi varovarovasti pitkälleen sänkyyn.

Silloin tyttö sai kutsun kaveriltaan lähteä ulos. Ajoitus oli hieno. Minusta ei olisi seuraksi ollutkaan. Muistutuin avaimesta ja kaikesta, mikä varmistaisi sen, ettei minun tarvitsisi vähään aikaan nousta sängystä.

Ja nyt olen jo hilannut itseni työhuoneeseen ja istun tietokoneen ääressä. Kipu haihdutti tehokkaasti mielestäni kaikki hyvät ideat koskien adoptiota, vanhemmuuden työnjakoa, josta tämän lehden blogeissa on keskusteltu, kiintymyssuhdetta kaikkea sitä aiheistoa, joka on hyrrännyt päässäni, niitä aihioita, joita mieleni on jo kehitellyt tämänkertaiseksi tekstikseni.

Mutta ei. Painavampi viesti kulkee koko ajan aivoissani: rentoudu, istu suorana, pidä ryhti, unohda vihlaisun mahdollisuus. Kaikki on ok: älä sure, ettet voi siivota tervetuliaisiksi miehelle, joka rakastaa siistiä kotia. Hän rakastaa sinua vielä enemmän ja ymmärtää tilanteen. Ota iisisti. Asiat järjestyvät.

Tuntuu ihan tyhmältä kirjoittaa vaivoistaan. Mutta sellaista elämä on. Yksi hetki kaiken muuttaa voi. Niin meidän pikkuidyllissämme kesken aamukahvin kuin maailmanpolitiikan polttopisteissä missä tahansa maailmalla.

4 vastausta artikkeliin “Lomatunnelmia laidasta toiseen”

  1. kirsikka sanoo:

    Jännittävä lukea, kuin jatkokertomusta. Paranemista ja toivottavasti adoäidin kesäloma jatkuu valoisissa merkeissä.

  2. Tuula sanoo:

    Kiitos Kirsikka, toivotuksista, ja kiitos, että seuraat blogiani! Selkäni on taas ok Oikein hyvää ja aurinkoista kesää sinullekin!

  3. Linda sanoo:

    Mukava kuulla että selkä on taas kunnossa! Mukavaa alkukesän jatkoa.

  4. Tuula sanoo:

    Kiitos, Linda! Oikein hyvää kesää ja paljon lämpöä ja valoa sinulle ja kaikille lukijoille!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »