Arkisto avainsanalle “ystävyys”

• Pelkoa, jännitystä, rakkautta ja iloa – elämäni on täynnä tunnetta!

  Aikuisen läsnäolo lapsen tunnesäätelyn kehittymisessä on merkittävä. Antti luki lapsille kirjan tunteista. Kirja sai pohtimaan, mitä on rohkeus. Lue lisää »

  

• Muutokset eivät tapahdu ilman kipua- ei tämäkään paluumuutto

  Istun sänkymme laidalla ja selaan kirjaa, jonka Kuopuksen luokan vanhemmat antoivat minulle läsiäislahjaksi. Se on kirja Kalifornian rannikosta. Kukkuloista ja hiekkarannoista. Kaikki muistot hyökyvät ylitseni ja itkusta ei meinaa tulla loppua. Sydämeni tuntuu pakahtuvan ikävästä enkä muistanutkaan miten kivuliasta ikävä voikaan olla. Nämä kuluneet kolme kuukautta ovat olleet henkisesti sellaista muurien pystyttämistä. Olen tietoisesti nostanut […] Lue lisää »

  

• Älä itke surusta kun se loppuu, itke ilosta koska se tapahtui

  Kirjoitin edellisen kirjoituksen yksinäisyydestä. Nyt haluaisin kirjoittaa päinvastaisesta aiheesta, ystävyydestä. Ystävyys on tavallaan ajankohtaista juuri nyt, ystävänpäivän kolkutellessa oveen. Hassusti me olemme halunneet määrätä kalenteriin tietyn päivämäärän jolloin meidän tulisi muistaa rakastettua tai ystäviä. Aivan kuin heitä ei voisi muistaa vuoden jokaisena päivänä. Kuitenkin paljon painavampi syy kirjoittaa ystävyydestä on oikeastaan tämän päivän tunnetilani. Puhelimeni […] Lue lisää »

  

• #HaluanSanoaSulle – sanoja yksinäisyydestä

  Yläasteen tiilirakennuksen pitkät ahtaat käytävät. Oppilaat istumassa käytävän seinustoilla niin, ettei ohi päässyt kuin astelemalla heidän jalkojensa ylitse. Muistan sen tykytyksen rinnassa, sen epämiellyttävän tunteen kun tiesin, että tuostakin pitäisi mennä ylitse ja ottaa taas vastaan kaikki ne huudot ja pilkat. Ja aina joku onnistui nostamaa jalkansa niin, niin että lopulta kompuroin ja jouduin ottamaan […] Lue lisää »

  

• Vähemmän leluja, enemmän mielikuvitusta

  Loman viimeinen päivä. Huomenna alkaa arki. Lapset kouluun (tai siis Esikouluun ja päiväkotiin, mutta koska tämä koko kuvio hämmentää lapsia niin puhumme siitä vain kouluna), Puoliso töihin. Minullakin vihdoinkin taas aikaa pistää iso vaihde silmään töidenhaun ja olemassa olevien freelanceprojektien pyörittämisessä. En tiedä olenko valmis. Tavallaan olen valmiimpi kuin koskaan, toisaalta taas, voiko johonkin mitä […] Lue lisää »

  

• Erityinen Finlandia-palkintoehdokas

  Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat julkistettiin tällä viikolla. Olen aikaisemminkin veikannut kilpailun voittajaa ja aion tehdä sen taas. Tänä vuonna kisassa on mukana useita aivan ihania kirjoja, mutta yksi niistä on kaikista omaleimaisin ja mullistavin ja siksi suosikkini: Tomi Kontion ja Elina Warstan Koira nimeltä kissa tapaa kissan. Kirja kertoo tarinan kaikki rajat ylittävästä ystävyydestä. Kirjan […] Lue lisää »

  

• Ystävyyden hinta

  On iltapäivä. Lapset piirtävät olohuoneen lattialla ja liimailevat hassuja silmiä piirrostensa hahmoille. Halloween hirviötä, kuulemma. Istun askartelukaapin edessä ja ympärilleni levittäytyy kaaos. Neljän vuoden aikana kertynyttä askarteluroipetta on ympärilläni epämäärisinä kasoina. Laatikollinen kiviä, jostain styroksmassasta tehtyjä epämääräisiä neliötä, huopatilkkuja, jäätelötikkuja, pussituksesta huolimatta kuivunutta savimassaa… Kaikkea maan ja taivaan väliltä. Kaikkea mitä sitä nyt voisi kai […] Lue lisää »

  

• Lasten välisestä ystävyydestä

  Keskustelin kerran Puolison kanssa lapsuuden ajan ystävistä. Hän kysyi jotain minun omista ystävistäni, peilaten omia kokemuksiaan. Kun katsoin häntä lähinnä huvittuneesti vaieten hän naurahti ja sanoi “ai niin unohdin ettei sinulla ollut ystäviä ala-asteella.”  Muistutin häntä, ettei asia ollut aivan näin mustavalkoinen. Minulla ei vain ollut koulun kautta tulleita ystäviä. “Sisaruksia ei lasketa.” Puoliso totesi. […] Lue lisää »

  

• On taas aika uudistua

  Tämän blogitekstin kuvituskuvassa poseeraan puolisotilaallisessa asennossa valtavan kurpitstajöllin kanssa. Jöllykkämöllykkä on sen verran iso, että siitä riittää ravintoa perheellemme useampaan keittoon tai vaikkapa lasagneen. Samalla kun kasvimaa alkaa loppukesästä suoltaa syötävää, alkaa ajatukseni lakoontua tulevaan syksyyn. Sadonkorjuun lomassa pohdin että millekähän sitä tässä oikein alkaisi? Lue lisää »

  

• Sanojen vaikeus- kerrotko sinä ystävillesi välittäväsi?

  Meri, aallot, hiekka, aurinko. Hyvä olo. Siinä hetkessä. Pelikaanit lentävät pään ylitse, katseeni kiinnittyy joukon mukana lentävään lokkiin. Muita lintuja puolet pienempi, silti lentää parven mukana. Ystävä ponkaisee ylös vierestä. “Valaita” hän huutaa. Seuraavan puoli tuntia me katselemme miten valaat hyppäävät ja pärskivät vettä ilmaan. Näky on sydäntäpuristavan huimaava. Istumme siinä lämpimässä rantahiekassa ja puhumme. […] Lue lisää »