Arkisto avainsanalle “yhteiskunta”

• Muutos vähemmän ahdistuneeseen vanhemmuuteen asuu meissä itsessämme

  Millaista olisi vanhemmuus jos siihen ei kohdistuisi niin paljon paineita suoriutua siitä täydellisesti? Millaista olisi vanhemmuus jos kuulisit toimistasi enemmän kehuja? Miksi me uuvumme ja jäämme niin yksin Suomessa? Lue lisää »

  

• Pohdintoja sattuman ja valinnan eroista

  Katson miten lapset istuvat aamuauringon valossa puupöydän ääressä. Aurinko kutittelee heidän poskiaan ja yön kaste viipyilee vielä märkänä mustikan lehdillä. Meri avautuu edessämme ja horisontissa uivat joutsenet näkyvät valkoisina pisteinä. Amiraaliperhoset lämmittelevät rantakivikossa. Niitä kuvaamaan kerääntyy luontokuvauskurssilla olevia aikuisia. Meitä kaikkia hymyilyttää.   Tämä on niitä hetkiä, kun ajattelen miten onnelinen olen. Hetkiä, joide haluan […] Lue lisää »

  

• Miksi en riitä? – miksi ahdistaa vaikka tiedän sen turhaksi

  Minulle eivät lapsena, nuorena tai aikuisenakaan ole läheiset ihmiseni tolkuttaneet, että en riitä tai että en ole tarpeeksi hyvä. Minä olen imenyt sen ajatuksen ihan vain yleisestä yhteiskunnallisesta ilmapiiristä. Lue lisää »

  

• Empatia- voiko sitä olla liikaa?

    Luen uutisia, nälänhätä, sodat, kurjuus, köyhyys, ihmisiä käännytetään vaarallisiin maihin. Kurkkua kuristaa ja rinnassa tuntuu painavalta. Siirryn selaamaan sosiaalista mediaa. Ystävä kertoo hänen lastensa isän nukkuneen ajasta ikuisuuteen. Toisaalla eräs seuraamani doula kertoo otteita osallistumastaan suruseminaarista. Itkettää. Itkettää vaikken ystävän eksää sen kummemin tuntenutkaan, itkettää vaikka en tunne sitä isää, joka siellä suruseminaarissa kertoo […] Lue lisää »

  

• Sateen tuoma yksinäisyys

    Sen haistoi ilmasta heti kun astuimme ulos lentokentän ovista. Sateen. Sen haistoi vaikka seisoimme keskellä vilkasta ajoneuvoväylää, betoniarakenteiden ympäröimänä. Märkä maa heijasti autojen takavaloja ja pakokaasujen läpi saattoi haistaa vienon maan ja lehtien tuoksun. Kun pääsimme kotiin, vihdoinkin kello 23 illalla, ja minä keitin keittiössä spagettia iltaruuaksi kuulin ulkona äänen jota en ole kuullut […] Lue lisää »

  

• Yhteiskunta yllättää

  Suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa vältellään visusti politiikkaa, mutta pakolaisongelmaa käsitellään rohkeammin kuin koskaan. Käännöskirjoissa isketään erilaisuuden, ihmisyyden ja sukupuolen ongelmiin: usein yhteiskunnan vaikutus näyttäytyy yllättävänä. Huumoria kirjoihin tulee Englannista. Lue lisää »

  

• Perhevapaauudistuksen sijaan asenneuudistus

  Kiskon lapset pulkassa kerhoon, kuten jokaisena muunakin arkitiistaiaamuna. Kerhoon, jonka kaupunki meille ilmaiseksi tarjoaa. Jätän lapseni koulutettujen ihmisten huomaan 3x 2,5 tunniksi, joka arkiviikko. Meidän perheen tilanne on hyvin erikoinen verrattuna suurimpaan osaan Suomalaisista perheistä. Lapset ovat meillä kodin ulkopuolisessa hoidossa vain tuon 3x 2,5h viikossa. Me emme ole nostaneet kodinhoidontukea sitten vuoden 2015. (Toki […] Lue lisää »

  

• Hyvät eväät elämään

  Some ja netti vangitsevat nykylapset kuten televisio ja kirjat edelliset sukupolvet. Ulos patistamisen sijaan kannattaisi tarjota innostavia ja intohimon sytyttäviä vaihtoehtoja. Kansalaisjärjestöjä tarvitaan tarjoamaan harrastuksia, lisäämään hyvinvointia ja luomaan osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia, Hanna Heinonen pohtii. Lue lisää »

  

• Vastuu painaa

  Vanhemmuuden myötä olen tullut entistä herkemmäksi erilaisille epäoikeudenmukaisuuden muodoille. En pysty lopettamaan itkemistä, kun näen kuvissa esimerkiksi rannalle huuhtoutuneen kuolleen pienen lapsen. On liian helppo samaistua siihen, että siinä rannalla voisi joskus olla myös oma lapseni. Tunne kouraisee jostain todella syvältä. Herkkyys ei rajoitu kuitenkaan omalla kohdallani ainoastaan siihen, että näen ympärilläni pieniin lapsiin kohdistuvaa […] Lue lisää »

• Investointiajattelua lastensuojeluun

  Seuraavalla, sanomalehti Karjalaisen mielipidesivuilla su 4.10. julkaistulla kirjoituksella lähetän terveisiä niille, jotka haluavat tehdä inhimillisempää lastensuojelua nykyistä pienemmillä kustannuksilla. *** Seuraan työhuoneeni ikkunasta, kuinka Joensuun Suvantosillan korjaus edistyy. Kysymys on isosta investoinnista, jonka vaikutukset ulottuvat vuosikymmenten päähän. Siltaa on alettu korjata, vaikka se ei ollut vielä romahtamaisillaan. Nelikaistainen Pekkalan silta, kustannukset luokkaa 5-10 miljoonaa. Kuva […] Lue lisää »