Arkisto avainsanalle “tulevaisuus”

• Onko tulevaisuutta?

  Mitä tulevaisuus on ja miten siihen valmistaudutaan, kysyy Topi. Lue lisää »

  

• Juuretonkin voi yrittää kasvattaa juuret

  Hän on täällä. Vihdoinkin. Suurena, märkänä, ravitsevana ja kaivattuna. Sade. En voi sanoa että sataa ensimmäistä kertaa sitten kevään, meillä oli se yksi päivän kestävä outo sade elokuussa. Mutta nyt tämä sade merkitsee talven saapumista laaksoon. Moni kokee sen ankeana aikana, on kylmä, märkää ja pimeää. En uskalla ääneen sanoa että itse omalla tavallani nautin […] Lue lisää »

  

• Katkeransuloiset viimeiset viikot

  Ensimmäine pilvinen päivä ikuisuuksiin. Aurinko ei pilkahda. Ei edes hetkeksi. Harmaa pilviverho ei rakoile, ei anna periksi. Väsymys tanssii silmieni ympärillä, pitää nuutunutta olemustani pilkkanaan. Tuntuu kuin se naureskelisi korvaani, ihmettelesi miten oikein kuvittelen pärjääväni Suomessa, kaamoksen keskellä jos en kestä yhtä pilvistä Kalifornian päivää. Aamusta asti koen väsymyksen vain istuvan harteillani, hievahtamatta. Haluaisin kömpiä […] Lue lisää »

  

• Rutiineista voimaa syksyn kaaokseen

  Keskiviikkoaamu, viikko koulua takana. Toistaiseki arki tuntuu olevan enemmän sekaisin kuin järjestäytynyttä. Tuntuu siltä kuin pinkoisin kokouksesta toiseen, yrittäen muistaa sata asiaa ja silti unohtaen puolet. Tiedän, että kaikki asettuu, kaikki rutinoituu. Ihan kaikki. Mutta tämä alku. Tämä on epämiellyttävää kaaosta. Likaiset amupala-astiat nököttävät ruokapöydällä, olohuoneen lattialla lojuu sikinsokin legopalikoita suuren ninja laivan ympärillä. Sängyt […] Lue lisää »

  

• Maa joka lakkasi välittämästä lapsistaan – ajatuksia ampuma-aseista Yhdysvalloissa

  Meidän kuusivuotiaamme juoksee pitkin pihanurmikkoa pelaamassa jalkapalloa Puolison kanssa. Meidän kuusivuotiaamme lähes valkoisena hohtavat hiukset kihartuvat ohimoilta ja muodostavat ilta-auringon kajossa pilven hänen päänsä ympärille. Meidän kuusivuotiaamme nauraa niin että ikenet paistavat. Meidän kuusivuotiaamme on elossa. Jossain toisaalla, toisessa perheessä on nyt kuusivuotiaan lapsen mentävä aukko. Toisessa perheessä ei enää ole sitä elävää, nauravaa ja […] Lue lisää »

  

• Muutuinko minä, vai muuttuiko elämä?

  Kadonneita asioita nykyarjestani. Hitaus, ei niinkään verkkaus vaan hitaus. Pysähtyminen ajatukseen, pysähtyminen hetkeen. Hiljaisuus. Omien ajatusten jatkuva kuuleminen, oman tahdon kuuleminen. Pakottomuus, kun ei ole mikään pakko lähes mitään. Luen yllä olevia lauseen pätkiä muistikirjastani tiistain auringon hiipiessä hiljalleen kohti horisonttia.  Armollisen viileä ilma virtaa läpivetona talomme läpi, kuumasta päivästä muistona on vielä lämpöä hohkava […] Lue lisää »

  

• Onnea on yhteinen matka

  Kello on puoli kymmenen illalla. Valo kiemurtelee lastenhuoneeseen sälekaihtimen lävitse kuin kello olisi kolme iltapäivällä. Avonaisesta ikkunasta kuuluu lokin huuto, kadulla haukkuu koira, jossain huutaa lapsi. Esikoinen on vihdoinkin nukahtanut ja hengittää rauhallisesti vaaleiden kiharoiden laskeutuessa hänen poskilleen. Kuopus makaa omalla patjallaan valveilla ja tuijottaa suurilla silmillään kattoon. Hän nukkui autossa iltapäivällä ja tiedän kokemuksesta silloin […] Lue lisää »

  

• Viimeiset ennen lomia

  Juuri nyt istun tässä tietokoneeni ääressä, ulkona paistaa vihdoinkin taas aurinko ja Piilaakso alkaa siirtyä kesään. Kuopus laulaa selkäni takana lattialla istuen abc laulua englanniksi. Eilen minulla pyöri täällä 3 Kuopuksen kerhokaveria aamupäivän, jotta muut äidit saivat hoidettua kiireellisä asioitaan kerhon jo suljettua ovensa viime viikolla. Päivät tuntuvat nyt olevan täynnä lukuvuoden viimeisiä. Viimeisiä jalkapallotreenejä, […] Lue lisää »

  

• Minkälaista lukutaitoa tarvitsemme tulevaisuudessa? Tokaluokkalainen kertoo

  Tässä ajassa on hyvin tyypillistä, että asiantuntijat toisensa jälkeen kirjoittavat paatoksellisia tekstejä lukutaidon merkityksestä. Olen syyllistynyt samaan itsekin. Miksi vain harvoin antaudumme pohtimaan erilaisia skenaarioita siitä, kuinka lukutaidon kulttuurinen merkitys mahtaa tulevaisuudessa muuttua? Toimittaja ja käsikirjoittaja Riku Siivonen sohaisi mehiläispesää huomauttaessaan Ylen kolumnissaan, että tekstin aika on ohi. Hänen mukaansa kirjallisuus ja tekstilukutaito ovat vain […] Lue lisää »

  

• Missä välissä tästä elämästä Piilaaksossa tulikin normaalia?

  Keskiviikko iltapäivä. Istun leikkipuiston penkillä, kahden äitiystävän välissä. Katselemme hajamielisesti miten lapsemme, kaikki kuusi, leikkivät jossain leikkipuiston toisessa päässä. Keskustelunaiheet risteilevät vakavista asioista täysin turhiin. Puhutaan lapsista, puhutaan koulusta, puhutaan elämästä. Aika pitkälle on tultu näiden vuosien aikana, tässä me kaikki istumme ja puhumme, toteaa toinen äideistä. Niin, silloin kaksi vuotta sitten, 2017 alkuvuodesta, ennen […] Lue lisää »