Arkisto avainsanalle “tulevaisuus”

• Kannattiko palata takaisin Suomeen?

  Aikainen aamu. Lokit huutavat taivaalla. Kävelen aamulenkilläni ja kallistan huomaamatta päätäni katsellessani auringonnousun värjäämää keltaista taivasta ja ylempänä taivaankannella roikkuvia hennon vaaleanpunaiseksi värjääntyneitä pilviä. Kadut ovat tyhjät, vain yksittäinen auto huristaa ohitse. Kevätyön viileys viipyilee vielä ilmassa ja olen kiitollinen lämpimästä piposta, jonka kaivoin kaapista esille aamulla. Eilen seisoin jo merenrannassa ilman hattua ja takin […] Lue lisää »

  

• Korona-arjen ajatuksia- onko tässä mitään mieltä?

  Räntää sataa vaakasuoraan. Maisema muuttuu hetkessä aurinkoisesta kevätpäivästä valkoiseksi mössöksi. Lumihiutaleet tarttuvat pipooni, tipahtelevat vedeksi sulaneina kasvoilleni. Ripsiin muodostuu vesipisaroita. Heinikossa kaakattaa heinäsorsa ja varis lennähtää äkäisin siiveniskuin puuhun. Lapset leikkivät ojassa, tutkivat kyykkysiltään sammakonkutua ja ihmettelevät ojanpohjaa. Minulla on korvissa kuulokkeet. Sieltä kaikuvat turvalliset työkavereiden äänet. Minun kuplani ovat nämä kaksi; työ ja perhe. […] Lue lisää »

  

• Kun pelko valtaa arjen

  Esikoinen kiukkuaa koko päivän. Purskahtelee itkuun ja raivoaa. Tällaista ei ole hänen kanssaan ollut ikuisuuksiin. En edes muista milloin viimeksi hän olisi ollut näin herkillä. Tiedän, ettei syy oikeasti voi olla legopalasessa, jonka Kuopus otti omaan ajokkiinsa vaikka Esikoinen oli ajatellut sen sopivan hänen autoonsa. Eikä kyse ole oikeasti kadonneesta aku ankasta tai siitä etteikö […] Lue lisää »

  

• Miksi lapsi harrastaa? Omaksi ilokseen vai vanhempien mieliksi?

  Lasten harrastaminen tai harrastamattomuus puhututtaa säännöllisin väliajoin. Lehdet ja keskustelupalstat täyttyvät depateista pitääkö lapsen harrastaa, kuinka paljon, minkä ikäisenä ja mitä hyötyä/haittaa siitä kaikesta on. Me olemme meidän perheessä puhuneet useita kertoja lasten harrastamisesta. Olemme pohtineet oikeita harrastusmuotoja ja määriä. Olemme miettineet koska vaihtaa lajia ja koska jäädä katsomaan onko jokin harrastus oikeasti lapselle vastenmielinen […] Lue lisää »

  

• Onko tulevaisuutta?

  Mitä tulevaisuus on ja miten siihen valmistaudutaan, kysyy Topi. Lue lisää »

  

• Juuretonkin voi yrittää kasvattaa juuret

  Hän on täällä. Vihdoinkin. Suurena, märkänä, ravitsevana ja kaivattuna. Sade. En voi sanoa että sataa ensimmäistä kertaa sitten kevään, meillä oli se yksi päivän kestävä outo sade elokuussa. Mutta nyt tämä sade merkitsee talven saapumista laaksoon. Moni kokee sen ankeana aikana, on kylmä, märkää ja pimeää. En uskalla ääneen sanoa että itse omalla tavallani nautin […] Lue lisää »

  

• Katkeransuloiset viimeiset viikot

  Ensimmäine pilvinen päivä ikuisuuksiin. Aurinko ei pilkahda. Ei edes hetkeksi. Harmaa pilviverho ei rakoile, ei anna periksi. Väsymys tanssii silmieni ympärillä, pitää nuutunutta olemustani pilkkanaan. Tuntuu kuin se naureskelisi korvaani, ihmettelesi miten oikein kuvittelen pärjääväni Suomessa, kaamoksen keskellä jos en kestä yhtä pilvistä Kalifornian päivää. Aamusta asti koen väsymyksen vain istuvan harteillani, hievahtamatta. Haluaisin kömpiä […] Lue lisää »

  

• Rutiineista voimaa syksyn kaaokseen

  Keskiviikkoaamu, viikko koulua takana. Toistaiseki arki tuntuu olevan enemmän sekaisin kuin järjestäytynyttä. Tuntuu siltä kuin pinkoisin kokouksesta toiseen, yrittäen muistaa sata asiaa ja silti unohtaen puolet. Tiedän, että kaikki asettuu, kaikki rutinoituu. Ihan kaikki. Mutta tämä alku. Tämä on epämiellyttävää kaaosta. Likaiset amupala-astiat nököttävät ruokapöydällä, olohuoneen lattialla lojuu sikinsokin legopalikoita suuren ninja laivan ympärillä. Sängyt […] Lue lisää »

  

• Maa joka lakkasi välittämästä lapsistaan – ajatuksia ampuma-aseista Yhdysvalloissa

  Meidän kuusivuotiaamme juoksee pitkin pihanurmikkoa pelaamassa jalkapalloa Puolison kanssa. Meidän kuusivuotiaamme lähes valkoisena hohtavat hiukset kihartuvat ohimoilta ja muodostavat ilta-auringon kajossa pilven hänen päänsä ympärille. Meidän kuusivuotiaamme nauraa niin että ikenet paistavat. Meidän kuusivuotiaamme on elossa. Jossain toisaalla, toisessa perheessä on nyt kuusivuotiaan lapsen mentävä aukko. Toisessa perheessä ei enää ole sitä elävää, nauravaa ja […] Lue lisää »

  

• Muutuinko minä, vai muuttuiko elämä?

  Kadonneita asioita nykyarjestani. Hitaus, ei niinkään verkkaus vaan hitaus. Pysähtyminen ajatukseen, pysähtyminen hetkeen. Hiljaisuus. Omien ajatusten jatkuva kuuleminen, oman tahdon kuuleminen. Pakottomuus, kun ei ole mikään pakko lähes mitään. Luen yllä olevia lauseen pätkiä muistikirjastani tiistain auringon hiipiessä hiljalleen kohti horisonttia.  Armollisen viileä ilma virtaa läpivetona talomme läpi, kuumasta päivästä muistona on vielä lämpöä hohkava […] Lue lisää »