Arkisto avainsanalle “muistot”

• Jatkuvan uuden aloittamisen vuosi

  Tähän vuoteen on mahtunut niin paljon uuteen tottumista, ettei oikeastaan mitään muuta ole voinut tehdä. Yhdestä uudesta asiasta toiseen poukkoamista. Miltä tuntuu hajanaisena lokakuun päivänä, kun syksy antaa viimeisiä merkkejään ennen Suomen hämmentävimmän vuodenajan, pimeyden vuodenajan, alkamista. Ajatusvirtaa sen keskeltä. Lue lisää »

  

• Meri – ikuinen lohduttaja

  Uutela. Merituuli puhaltaa selältä ja heittää hiukset silmien eteen. Hanhiparvi lentää päidemme ylitse auringon lämmittäessä käsivarsia porotuksellaan. Elokuu antaa edelleen parastaan. Eilisen sade tuntuu iholla lähinnä kosteutena, joka nousee metsän kastuneesta sammaleesta. Kierretään luontopolkua. Puoliso lukee lapsille rastien luontoinfoa ääneen. Minä hengitän metsää. Meri kimmeltää puiden läpi ja rantakalliot makaavat iänikuisen vakaasti paikoillaan. Muistot nousevat […] Lue lisää »

  

• Kun tunteita on liikaa

  Elokuun lämpö leijuu asunnossa, tarttuu seiniin ja hiipii portaita pitkin yläkertaan. Yläkerrassa se kietoutuu tiivimpänä porraskaiteen ympärille ja kerää itseensä lisää energiaa seinän kokoisen ikkunan sisään tulvivasta valosta. Jossain kaukana huutaa lapsi, toisaalla toinen nauraa. Yksittäiset ihmiset kiirehtivät koteihinsa. Aurinko paistaa edelleen korkealta, valo viipyy tässä maassa pitkään. Seison hellan ääressä, paistan kanttarelleja ja oman […] Lue lisää »

  

• Välähdyksiä mökkielämästä

  Pieni hirsimökki keskellä metsää. Itse mökki ylärinteessä, mäntypuiden katveessa. Puiset portaat johtavat mustikanvarpujen seasta alas rantaan jossa nököttää pieni hirsinen saunarakennus. Ulkohuussi jää mökin vasemmalle puolelle, tarpeeksi lähelle että öisinkin on helppo käydä mutta tarpeeksi kauas että siellä saa olla rauhassa. Huussin ikkunasta näkyy järvelle. Mökin yhdessä alkovissa on kerrossänky. Siellä nukkuvat lapset. Toisessa alkovissa […] Lue lisää »

  

• Asioita Suomesta, joita olen kaivannut

  Olen kirjoittanut tätä blogia säännöllisesti vähintään 2 kertaa viikossa nyt jo kolmen ja puolen vuoden ajan. Se tarkoittaa karkeasti noin 400-500 postausta. Se on paljon asiaa elämästä. Aloitin blogin alunperin nimenomaan kirjoittaakseeni julkista päiväkirjaa. Taltioidakseni muistoja näistä vuosista kun lapset ovat pieniä. Blogi on ollut loistava tapa kirjata ja kuvata arkeamme, tauotta ja jatkuvasti. Olen […] Lue lisää »

  

• Muistatko…?

  “Annu, muistatko kun oltiin Hawailla ja siellä oli se salamanteri? Tai kun Kroatiassa siellä vuorilla oli se tosi iso etana?” Esikoinen kyselee meidän kävellessä kohti uimarantaa. Muistanhan minä myötäilen hänelle. “Niin ja Amerikassa, siellä oli kyllä paljon lämpimämpi kun täällä Suomessa. On hassua kun ihmiset nyt sanovat että on lämmin, vaikka nyt on normaalia! “ […] Lue lisää »

  

• Tämän kevään nuori, haluaisin kertoa sinulle…

  Minä valmistuin ylioppilaaksi 20 vuotta sitten. Se oli sateinen ja kylmä päivä Kajaanissa. Olin valvonut edellisenä yönä kello neljään ja kävellyt kotiin käsi kädessä tutun pojan kanssa. Halasimme siinä tienristeyksessä, josta tie haarautui kohti minun opiskelija-asuntoa ja hänen asuntoaan. Halasimme pitkään ikään kuin tietäen ettemme koskaan enää näkisi. Emmekä me ole sen aamuyön jälkeen enää […] Lue lisää »

  

• Kisaväsymystä ja vappumuistoja

  Vappu. Herään aikaisin, ulkona huutaa lokki. Valo kurkistelee paksujen samettiverhojen takaa makuuhuoneeseen. On vappupäivä. Tätä juhlaa on moni ennakkoon pelännyt. Uskottiin etteivät suomalaiset tietenkään malta pysyä kotonaan vaan ryntäävät väkiselläkin vieri viereen istumaan piknikeille. Toisin kävi. Ihmiset pysyivät kotonaan, ja hakeutuivat luontoon. Ei tullut riehoja, ei tullut paniikkia. Sääntökansa, hymähdän myöhemmin Puolisolle, joka nyökkää ymmärtäen […] Lue lisää »

  

• Älä itke surusta kun se loppuu, itke ilosta koska se tapahtui

  Kirjoitin edellisen kirjoituksen yksinäisyydestä. Nyt haluaisin kirjoittaa päinvastaisesta aiheesta, ystävyydestä. Ystävyys on tavallaan ajankohtaista juuri nyt, ystävänpäivän kolkutellessa oveen. Hassusti me olemme halunneet määrätä kalenteriin tietyn päivämäärän jolloin meidän tulisi muistaa rakastettua tai ystäviä. Aivan kuin heitä ei voisi muistaa vuoden jokaisena päivänä. Kuitenkin paljon painavampi syy kirjoittaa ystävyydestä on oikeastaan tämän päivän tunnetilani. Puhelimeni […] Lue lisää »

  

• Muutoksen hinta- huonoja öitä ja syömättömyyttä

    Lapset leikkivät iloisesti muiden lasten seassa, Kuopus vilkuttaa iloisesti liukumäen päältä mutta tulee portille oikeastaan vastaan vain kysymään saisiko leikkiä vielä viisi minuuttia pidempään. Kuopuksen opettaja hymyilee minulle ja toteaa minun tulevan liian aikaisin hakemaan lapset, he viihtyvät niin hyvin, etteivät malttaisi lähteä kotiin. Opettaja kertoilee miten hyvin lapset ovatkaan solahtaneet ryhmään, vaikka takana […] Lue lisää »