Arkisto avainsanalle “lapsuus”

• Onni asuu retkirepussa

    On keskiviikko, istun Kuopuksen kerhon jälkeen koulukompleksin pihassa syömässä lounasta, kuten aina. Siihen me kokoonnumme, tietty joukko äitejä mussuttamaan lounaseväitämme heti kerhon jälkeen. Kylmä tuuli heiluttaa paljaita puun oksia. Aurinko pilkistelee jostain pilvien takaa esiin ja lämmittää hetken. Kuopus latoo suuhunsa kalapuikkoja ja makaroonia termoksestaan, minä juon kuumaa teetä ja tungen toista kättä takapuoleni […] Lue lisää »

  

• Sankarit ja moraali

  Maanantai-aamu. Tuijotan olohuoneen sekasortoa, tuolin alla lojuvaa t-paitaa, supersankarinaamareita ja supersankarileikeistä siihen olohuoneen matolle jääneitä pieniä lasten henkareita. Supersankarit ovat tällä hetkellä se juttu. Niitä leikitään, tehdään supersankarivideoita, supersankariesityksiä, supersankaritansseja. Rakennettaan supersankareille koteja legoista. Luetaan supersankarikirjoja ja lainataan supersankari dvd:levyjä kirjastosta. Napsautan lämmön päälle ja keitän vielä yhden kupin teetä. Hetken tuijotan vain ulos sateeseen […] Lue lisää »

  

• Miltä lukeminen tuntuu? Kolmasluokkalainen kertoo

  Lukevan lapsen ilmeet elävät tarinan mukana. Välillä otsa kurtistuu ja kohta suu kääntyy taas hymyyn. Aivan kuin lapsi ei voisi pidätellä tarinan aiheuttamia tunteita, vaan reagoi niihin koko kehollaan. Lukevaa lasta katsellessa aikuinen helposti herkistyy. Olen monesti miettinyt, että miltäköhän lukeminen lapsesta tuntuu. Kokeeko lapsi lukemisen jotenkin eri tavalla kuin aikuinen? Kysyin asiaa kolmasluokkalaiselta Ketunhännältä. […] Lue lisää »

  

• Kun tulevaisuus on kiinni harrastuksesta- ajatuksia Piilaakson lasten liikuntaharrastuksista

  Hakiessani Esikoista tiistaina koulusta, en joutunutkaan hoputtamaan häntä kiireesti ottamaan tavaransa ja kertomaan päivän tarinat vasta autossa. Yleensä tiistait ovat olleet niitä hoputuspäiviä. On ollut hoppu, että ehdittäisiin ruuhkan läpi telinevoimisteluharjoituksiin. Esikoisen luokkatoverin äiti ihmetteli kun vielä kymmennen minuuttia koulun loppumisen jälkeen seisoin siinä luokan edessä ja juttelin hänen kanssaan. Kysyi eikö minulla ole jo kiire, […] Lue lisää »

  

• Hetken pysyvyys

  Läts, läts, sadepisarat tippuvat räystäättömältä katolta betoniin. Makuuhuoneen ikkunassa, siinä yksinkertaisessa lasissa on ainakin puolen sentin rako, turhaan sitä olemme yrittäneet vääntää kiinni, tilkitseminenkään ei ole onnistunut, sieltä se ilma kulkee, ja hyvä että kulkee. 50 luvulla rakennettu talo, monta pientä järistystä elämänsä aikana kokenut, ihmekös tuo jos paikat ovat vähän vinot ja käyrät.  Ulkona […] Lue lisää »

  

• Piilaakson ruma puoli

  Lapsemme ovat 4 ja 6 vuotiatia. Tämä maailma, jonka he näkevät ympärillään on kaunis. Se on ihmeellinen. Me elämme science fictionia, itsestään ajavat autot ajavat päivittäin talomme ohitse. Alexat tervehtivät isäntiään ja emäntiään heidän herätessä aamuisin. Kaupassa automaatti kertoo minulle ostosteni hinnan. Tekoäly kasvaa ja kehittyy juuri täällä, tässä samassa laaksossa. Nasan tutkimuslaitokset jäävät vasemmalle […] Lue lisää »

  

• Kasvaako pojasta pelätty mies

  Kylmä aamu. Ikkunat ovat huurussa, vaikka ulkona paistaa aurinko. Lämpöasteita on kertynyt vasta 4. Se on täkäläisittäin kylmää. Mutta tänään minua paleltaa muutoinkin kuin vain sään tähden. Selaan uutisia. Luen uutisia Suomesta, Oulusta, ahdistelutapauksista. Luen ihmisten kommentteja. Silmieni edessä tietokoneruudulle avautuu rasistinen maailma. Luen miten ulkomaalaistaustaiset miehet, etenkin nuoret miesoletetut, pelkäävät liikkua ulkona. Luen miten […] Lue lisää »

  

• Harmaa, mutta hyvä arki

  Arki. Siinä se taas on, edessä. Kello soi aamulla, näyttö osoittaa raadolista 5.15 lukua. Aina sama tunne, halu jäädä lämpimään. Peiton alle sykkyrään. Käpertyä Puolison selkää vasten, haistaa tuon ihmisen tuttu tuoksu. Tuntea tuo tuttu lämpö ja nukahtaa siihen tunteeseen. Puolet elämästäni, koko aikuiselämäni hän on ollut siinä. Ja aina, aina minä olen ollut se […] Lue lisää »

  

• Vanhemmuuden parhaat vuodet alkamassa

  Tilannekuvia arjestamme. Lapset leikkivät omassa huoneessaan jotain. Ovat menneen sinne ehkä kaksi minuuttia sitten. Itse siivoan aamupalapöytää ja yritän samalla saada valmiiksi mukaan otettavan lounaan. Lastenhuoneesta kuuluu kamala huuto. Tunnistan karjumisen lähteen Kuopukseksi. Huokaan syvään. Huoneessa Kuopus istuu lattialla ja huutaa pää punaisena ja suu auki. Esikoinen on kömpinyt sänkyyn peittojen alle piiloon. Kysyn mitä […] Lue lisää »

  

• Joulu Nevadassa

    Millainen siitä meidän joulusta lopulta tuli? Lupasin kertoa, ja tässä minä olen, näpyttelemässä teille tuosta maagiseta ajasta postausta. Joulu, Nevada, vuoret, pieni perheemme, se kaikki ylitti kaikki odotukseni. En tiedä olivatko odotukseni lähtökohtaisesti matalat vai miksi kaikki tuntui olevan vain niin täydellisen hyvin. Annan lyhyiden tilannekuvien ja valokuvien rakentaa teille kuvan ajastamme. Mikä jää […] Lue lisää »