Arkisto avainsanalle “lapsuus”

• 

  Kun ujosta lapsesta kasvoi reipas aikuinen

  Vein lapset aamulla läheisen leikkipuiston kerhoon. Esikoinen oli kerhosta innoissaan, ei malttanut syödä edes aamupalaa ja pomppi lähes koko kahden kilometrin matkan vieressäni hoputten minua kävelemään nopeammin. “Minä olen kovin innoissani!” Hän hoki. Hän myönsi myös vähän jänittävänsä, mutta ei liikaa. Hymyilin lapselle. Mietin miten pitkälle olemmekaan päässeet hänen kanssaan näissä tilanteissa. Kuinka paljon ikä, […] Lue lisää »

• 

  Veljekset isolla V:llä

  Aamu, ihan tavallinen arkiaamu. Lapset ovat syöneet aamupalansa ja lähteneet leikkimään lastenhuoneeseen. Sieltä kuuluu puhetta ja välillä jotain kiljumista. Puoliso tulee hyvästelemään ennen kuin painaa ulko-oven kiinni lähtiessään töihin. Istun keittiön pöydän äärellä ja juon kuumaa maitoteetä kukkakuvioisesta jättimukista. Nojaan violettiin seinänä ja annan ajatusten vaeltaa. Tavallinen aamu. Ja silti tässä on jotain niin uutta minulle, […] Lue lisää »

• 

  Lastenkirjoja aikuisille

  Olen huomannut, että me aikuiset helposti takerrumme oman lapsuutemme aikaisiin lastenkirjoihin. Ainakin itse myönnän olevani äärettömän nostalginen, mitä tulee vanhoihin lastenkirjasuosikkeihini. Meistä aikuisista suurin osa rakastaa oman lapsuutensa ajankuvaa, kieltä ja kuvitustyylejä. Erityisesti me aikuiset innostumme, kun löydämme kirjastosta itselle tutun lastenkirjan, jonka olemassaolon olimme jo ihan kokonaan unohtaneet. ”Voi katsokaa, Jason! Tämähän on todella […] Lue lisää »

• Taruolentoja suviyössä

  Vesileikit lautalla kuuluivat lapsuuden kesiin. (kuva: Hanna Kanto) Heinäkuun sadessäät pakottivat sisälle vanhaan hirsipirttiin. Oli aikaa istua äitini lapsuudenkodin narisevassa kiikkustuolissa, katsella kumpuilevaa satakuntalais-pirkanmaalaista maalaismaisemaa ja muistella kaiholla lapsuuden lämpimiä kesiä. Aina paistoi aurinko ja jos harvoin satoi, se oli kuurottaista ja lämmintä. Sellaista virkistävää ja raikasta. Keski-ikäinen ihminen muistelee kaiholla lapsuuden kesiä keskellä viljapeltoa. […] Lue lisää »

• 

  Aito, oikea lapsuuden utopia

  Kuulen unen läpi Esikoisen askeleet kun hän kävelee kohti sänkyämme. Lapsi tulee sänkymme luokse ja kuiskaa minulle “Joko nyt on aamu, voidaanko herätä?” Hapuilen puhelintani ja katson kelloa. Lähes seitsemän. Noustaan vaan. Iho nousee kananlihalle yön viileyden viipyessä huoneissa. Ikkunaverho heiluu hiljaa tuulen mukana tuoden lisää aamun viileitä tuulahduksia vinttikerrokseen. Jossain pimeässä nurkassa inisee hyttynen. Puoen vaatteita […] Lue lisää »

• 

  Aurinkoinen puuhapäivä

    Ensimmäinen kunnolla lämmin ja aurinkoinen päivä koitti oltuamme mökillä jo viikon. Olin ehtinyt odotella aurinkoa ja lämpöä eli sellaista mökkipäivää, jollaisena kesät aina jälkeenpäin muistan. Olin pettynyt jo monta kertaa, ja nyt ilo ja helpotus täyttivät mieleni, kun aurinko vihdoin lämmitti kunnolla. Nopean aamupalan jälkeen menin heti isäni luo, joka oli jo rannassa. Tyttö […] Lue lisää »

• 

  Jotta voisit ymmärtää nykyisyyttä, tulee sinun tuntea historia

  Koska tämän blogin matkaan on nyt lähtenyt niin moni uusi lukija, ajattelin että teen teille pienen koosteen siitä kuka tätä oikein kirjoittaa ja mikä meidän elämäntilanne oikein tarkalleen on. Että miksi ihmeessä me kökimme odottamassa viisumeita keskellä Meilahden huvila-aluetta Helsingissä. En kerro elämäntarinaani, siihen ei yksi blogipostaus taitaisi riittääkään. Mutta kerrotaan lyhyesti kuitenkin se mistä […] Lue lisää »

• 

  Sateen jälkeen

  Ohi ajava auton valot valaisevat hetkellisesti makuuhuoneemme toisen seinän. Havahdun unestani ja avaan silmät. Ympärillä on pimeää, ulkoa kuuluu vaimea sateen ääni. Asunto tuoksuu kostealta, vuorelta. Ajoimme edellisenä päivänä kaksi tuntia pohjoiseen. Läpi hassun Bosina-herzegovinan maa-alueen, ylös alas kukkuloita. Vuorille, tähän taloon. Tämä maa on häkellyttävän kaunis. Kontrasti jylhien vuorten ja meren välillä on huima. […] Lue lisää »

• 

  Lapsuus viinan varjossa

  Lapsuus alkoholismin varjossa jättää ihmiseen ison jäljen. Tunne omasta arvottomuudesta seuraa aikuisuuteen ja vaikuttaa omaan vanhemmuuteen. Asiantuntijat korostavat, ettei koskaan ole liian myöhäistä hakea apua: itselleen voi rakentaa onnellisen elämän. Lue lisää »

• 

  Kasvurauha lapselle

  Vaeltelen lastenvaatekaupassa, hipelöin värikkäitä vaatteita ja yritän päättää minkä vaatteen ostaisin veljeni vastasyntyneelle lapselle lahjaksi. Esikoinen ja Kuopus pyörivät kaupan leikkipisteellä ja välillä vilkaisevat mitä minä teen. Kun saan valittua vihreän autokuosisen vaatteen, Kuopus tulee luokseni ja alkaa hinkuamaan vaatetta itselleen. Hetken pohdittuani sanon että voin ostaa hänelle samanlaisen t-paidan. Pyydän myyjää avuksi antamaan minulle […] Lue lisää »