Arkisto avainsanalle “kieli”

• Jutellaanko kielestä?

  ”Äiti, mistä tietää, mikä on jonkun sanan perusmuoto?”, kysyi 6-vuotias Karhuntassu viime viikolla. Hämmennyin kysymyksestä hetkeksi ja katsoin lastani tarkemmin. Hänellä oli jalassaan polvista rikki kuluneet farkut. T-paidan etumusta koristi päivän ruokalista. Hänen nenästään valui räkänoro ja naama oli pihaleikeistä kurainen. Perheemme kuopus on aina osannut yllättää. Hän esiintyy tilanteessa kuin tilanteessa homssuisena toisten vanhoissa […] Lue lisää »

  

• Hyvä kirjavinkki on lottovoitto

  Tapasin tällä viikolla Lapsimessuilla äärettömän ammattitaitoisen kirjavinkkarin Espoon kaupunginkirjastosta. Kirjavinkkari on henkilö, joka suosittelee kirjoja erilaisille lukijoille. Hyvä kirjavinkkari osaa suositella eri ihmisille sopivia kirjoja ja kertoa niistä juuri sen verran ja niin inspiroivasti ja koukuttavasti, että kuuntelija innostuu lukemaan vinkkarin suositteleman kirjan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vinkkari kertoo kirjasta ja sen henkilöistä, ehkä […] Lue lisää »

  

• Muskari kerran viikossa parantaa lapsen kielellisiä kykyjä

  Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että intensiivinen musiikin harrastaminen kehittää lapsen kielellisiä kykyjä. Vain harvoilla on kuitenkaan mahdollisuus päästä musiikkiharrastusten pariin useita kertoja viikossa. Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä tehdyn tutkimuksen mukaan alle kouluikäisten lasten kielellisiä kykyjä kehittää kuitenkin jo niinkin pieni määrä muskaria kuin 45 minuuttia viikossa. Tutkimukseen osallistui 66 iältään 5-6 vuotiasta Espoossa päiväkotia käyvää […] Lue lisää »

  

• Runovinkkejä koululaisille

  Kun Kiikkuvan kirjapyllyn perheen lapset olivat pieniä, luin heille paljon loruja ja runoja. Sitten lapset kasvoivat ja pääsimme pidempien juonellisten kertomusten makuun. Samalla lorut ja runot jäivät vähemmälle. Oikeastaan vasta Sanna Manderin viimevuotinen Finlandia-voitto toi lastenrunouden takaisin iltasatukavalkadiimme. Kaikki Kiikkuvan kirjapyllyn perheen lapset rakastuivat Manderin Avain hukassa -kirjaan ensi silmäyksellä. Tasaisin väliajoin joku heistä kiikuttaa […] Lue lisää »

  

• Saamenkielisessä kotieskarissa isän opissa

  Vanhempien pitämä kotikoulu on monelle tuttu juttu. Myös esikoulun voi järjestää vanhempien voimin. Lapsen Maailma vieraili saamenkielisessä kotieskarissa Helsingissä. Lue lisää »

  

• Anni Kytömäki: Välierän voitto kielipelissä

  Syksyisenä viikonloppuna koin elämäni yllätyksen. Aamulehti ilmoitti pääkirjoituksessaan ottavansa käyttöön sukupuolineutraalit tittelit. Palomiehestä tulee pelastaja, puhemiehestä puheenjohtaja, esimiehestä päällikkö. Harvoin olen riemastunut mistään uutisesta niin paljon. Lue lisää »

  

• Kielen oppimisen ihmiskoe

  Kun muutimme yhdeksän kuukautta sitten Englantiin, vakuutimme lapsille, että he kyllä oppivat kielen nopeasti. Esikoinen taisi odottaa todella nopeaa oppimista, koska jo parin viikon jälkeen häntä harmitti, miksei hän vieläkään osaa englantia. Moni vastaavassa tilanteessa ollut vanhempi lohdutti, että noin puolen vuoden jälkeen lapset todella alkavat puhua uutta kieltä. No, onhan puoli vuotta lapsen mittakaavassa varsin […] Lue lisää »

  

• Tybä ja muut kielen kukkaset

  Kiikkuvan kirjapyllyn perheen lapset ovat ottaneet aktiiviseen arkikäyttöön itselleni täysin uuden sanan: tybä. Ihan aluksi oli ukko. Ukko tuli kuvioihin jo vuosia sitten, kun lapset innostuivat ns. ukkelileikeistä. Siis leikeistä, joissa lapset liikuttelevat pieniä muovifiguureita. Ensin ukkelileikit käsittelivät kaupassakäyntiä, sairastumista ja muita arkisia juttuja. Nykyään Ketunhännän, Sudenkuonon ja Karhuntassun ukkelileikit ovat ennen kaikkea sotaleikkejä. Ensin […] Lue lisää »

  

• Venäjällä syntyneet ja Suomessa asuvat Vera ja Kristina

  Kristina Jurgens ja Vera Khryashcheva ovat asuneet Suomessa päiväkoti-ikäisestä. He näyttävät samalta kuin kuka tahansa kadulla vastaan tuleva nuori aikuinen, eikä heidän puheessaan kuulu aksenttia. Mutta ovatko he suomalaisia? Lue lisää »

  

• Tekoja, tekijöitä ja arvostelijoita

  Maahanmuuttajataustaisen nuoren suomea ei välttämättä arvioida samalla tavalla kuin kantasuomalaisen suomea – eikä tytön pelaamaa jääkiekkoa samalla tavalla kuin pojan. Netissä tekijä voi häivyttää itsensä, mutta tietoverkon anonymiteetillä on kova hinta. Lue lisää »