Arkisto avainsanalle “keskustelu”

• Miksi aikuisen kannattaa lukea nuortenkirja?

  Luen paljon lastenkirjallisuutta, mutta en kovin paljon ihan pienille suunnattuja ensikirjoja tai nuortenkirjallisuutta. Tämä ei johdu siitä, etteivätkö pienten lasten kirjat tai nuortenkirjallisuus kiinnostaisi minua. Minun on vain tällä hetkellä vaikeampaa käsitellä niitä omien lasteni kanssa. Helpointa on se, että saa oman lukuharrastuksen linkitettyä iltasatuhetkiin tai kirjallisuuskeskusteluihin, joita harrastan Kiikkuvan kirjapyllyn perheen lasten kanssa. Huomaan, […] Lue lisää »

  

• Lapsen oma ääni

  Toimitan Lapsen Maailma -lehdelle uudenlaista lasten- ja nuortenkirjallisuusaiheista Kirjanmerkki-podcastia. Podcastin jokaisessa jaksossa eri lapset ja nuoret keskustelevat kanssani kahdesta kirjasta. Kirjanmerkki-podcastia on tosi hauska tehdä, mutta sen tekeminen on myös opettavaista. On tärkeää, että lapset ja nuoret otetaan mukaan lukutaitoa ja kirjallisuutta käsittelevään keskusteluun. Lapsen oma ääni ei kuitenkaan aina mahdu niihin raameihin, joita me […] Lue lisää »

  

• Äitiyspalstojen kuumimmat puheenaiheet vuonna 2017

  Kuopukseni syntyi viime vuonna. Liityin silloin moniin Facebook-ryhmiin, joissa on vanhempia, joiden lapsi on syntynyt samana vuonna tai jopa samana kuukautena kuin omani. Ne ovat loistavia vertaistuen lähteitä, koska vauva-aika on todella intensiivistä ja vauva-asioihin liittyvät keskustelut eivät useinkaan jaksa kiinnostaa muita kuin heitä, joita ne juuri sillä hetkellä omassa elämässä koskettavat. Vauva-ajan intensiivisyys tekee […] Lue lisää »

  

• Rokotteista järjellä ja tunteella

  Kulkutautien kauhuntäyteistä historiaa vähänkään tunteva voi vain ihmetellä, mistä netin keskustelupalstoilla rehottavassa rokotevastaisuudessa oikein on kyse. Lapsen Maailman blogisivu palauttaa uskon siihen, että rokotteista voidaan käydä myös asiallista nettikeskustelua. Lue lisää »

  

• Ajatuksia sukupolvien ketjusta

    ”Ai niin, se oli Ruisrock, ethän sä voi tietää…”, tyttäreni katkaisi jokin aika sitten juttelunsa kanssani kesken lauseen ja lähti muihin puuhiin. Lausahdus, tai pikemminkin sen äkkinäinen lopetus, jäi mieleeni muhimaan. Ai etten tiedä, mikä on Ruisrock? Tyttäreni mielestä. Ajatus on sekä äärimmäisen koominen että pikkiriikkisen ärsyttäväkin, tai ainakin häiritsevä, ja herättää monenlaisia ajatuksia. […] Lue lisää »

  

• Yhteys avautuu

    Lauantai-ilta. Istumme puolison kanssa vastakkain keittiön pöydän ääressä. Lopettelemme ateriaa. Lapsi kaverinsa kanssa on jo rientänyt leikkimään olohuoneeseen tai ehkä yläkertaan, en muista. Pöydässä on puhuttu – tyttöjen ansiosta – kaikenlaista. Hauskaakin, äänekkäitäkin on oltu ja hymyiltykin. Olen huomannut mieheni hetkeksi innostuvan keskustelusta tyttöjen kanssa. Minä olen seuraillut jutustelua vaiteliaampana, kommentoinut jotakin. Mutta nyt […] Lue lisää »

  

• Huhtikuu on kuukausista julmin?

    Tämän kevään – huhti-toukokuun, ehkä huhti-kesäkuunkin – piti olla lähes lomaa, paljon yhteistä aikaa puolison kanssa, isän ja lapsen yhdessäoloa, perheaikaa. Piti rentoutua, palautua pitkään kestäneestä stressistä, että jaksaisi ottaa vastaan uuden rankan jakson. Juuri ennen maaliskuun loppua, jo ennen kuin miehen edellinen työsuhde loppui, sain tietää, että  hänen seuraava työrupeamansa alkaakin heti vapun […] Lue lisää »

  

• Keskustelun vaikeus

  Muistelen huvittuneena naiivia nuorta itseäni, joka kuvitteli joskus voivansa elää parisuhde-elämää, jossa osapuolten välillä vallitsee jatkuva sanaton ymmärrys. Kuvittelin ikuisesti riidattoman pariskunnan, joka kuin yhteen hitsattuna kokee kaiken aina samalla tavalla. Lisäsin kuvitelmissani tähän kokonaisuuteen vielä lapset, joiden kanssa käydään ongella, valmistetaan saalis rauhassa ja syvennytään sen jälkeen omaan tahtiimme kuka mihinkin. Sanoja ei tarvita, […] Lue lisää »

• Vieraskynä: Kohti olohuoneen sohvaa

  Vihasin aina lapsena navettatöitä. En ole käytännön mies ylipäätään. Toisaalta, kun navettaan asti raahauduin, vastassa oli yleensä töiden ohessa leppoisat jutut isän kanssa. Siitä minä pidin, sillä jo silloin olin enemmän juttumies kuin työmies. Jälkikäteen olen miettinyt, että meillä, pohjalaisessa maatalossa, sekä paiskittiin töitä että keskusteltiin kaikesta, molempia enemmän kuin muilla. Edellinen otti päähän, jälkimmäistä […] Lue lisää »