Arkisto avainsanalle “keski-ikä”

• Äidin kielletyt tunteet: kateus

  ”Kerro, kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin!” Minä, Lumikin äiti, katson peiliin. Sieltä katsoo nuori nainen, joka on saanut kasvoilleen keski-ikäisen tädin naamion. Naamiossa on kurttuja ja uurteita ei-toivotuissa kohdissa. Tuosta kun kiristäisi, olisi hyvä, mutta milläs kiristät? Jeesusteipillä? Tytär änkeää viereen kiinnittämään irtoripsiään. Ikään kuin mokoma bambisilmä niitä tarvitsisi. Vasta eilenhän minäkin näytin tuollaiselta. […] Lue lisää »

  

• Korjausliike arkeen

  Avaan kotiportin, jonka salpa kolahtaa ja sisäpuolelle kiinnitetty jättimäinen tiuku helähtää portin auetessa.  Aidan päällä oleva jasmiinipensas rapisee ja valkoisia kukkia tippuu betonille. Näen miten orava juoksee jasmiinin siemenpalko suussaan aidanreaunaa pitkin kohti pihan nurkassa seisovaa viikunapuuta. Puun oksat roikuvat matalina, painavina tumman violeteista mehukkaista hedelmistä. Kävelen pihan poikka, läpi edelleen aamukasteesta märän nurmikon ja […] Lue lisää »

  

• Ajatuksia sukupolvien ketjusta

    ”Ai niin, se oli Ruisrock, ethän sä voi tietää…”, tyttäreni katkaisi jokin aika sitten juttelunsa kanssani kesken lauseen ja lähti muihin puuhiin. Lausahdus, tai pikemminkin sen äkkinäinen lopetus, jäi mieleeni muhimaan. Ai etten tiedä, mikä on Ruisrock? Tyttäreni mielestä. Ajatus on sekä äärimmäisen koominen että pikkiriikkisen ärsyttäväkin, tai ainakin häiritsevä, ja herättää monenlaisia ajatuksia. […] Lue lisää »

  

• 11 tapaa olla keski-ikäinen

  Mitä on olla nelikymppinen? Pelottaako sinua keski-ikä? Oletko täysin hukassa? 11 tapaa -sarja saa taas jatkoa. Toinen tuotantokausi lähtee heti agressiivisesti käyntiin ja pureutuu ikäkriisissä kamppailevan isämiehen mielenmaisemaan. Kun keski-ikä lähestyy, ihminen hätääntyy. Lue lisää »

  

• Eräs Veikko, ja hänen kriisinsä

  Vakituisessa työsuhteessa eräässä arvostetussa kulttuurisessa instituutiossa työskentelevä, noin 35-vuotias kolmen lapsen isä Veikko (nimi muutettu), on kriisissä. Tilanne ei ole hänelle mitenkään uusi ja tuntematon, sillä hänellä on tapana ajautua eriasteisiin ajatusten umpikujiin elämässään melko säännöllisesti. Tämänkertaisessa tapauksessa tuntuisi kuitenkin olevan erilainen sävy verrattuna aiempiin. Se on jollain tavoin sitkeämpi. Taukoamaton ja jyskyttävä. Toisinaan, yrittäessään […] Lue lisää »

• Pöytälaatikosta

  Löysin tietokoneeltani vanhan tekstin, runontapaisen. Olen kirjoittanut sen vuonna 2008 eli 35-vuotiaana. Muistan hämärästi taustalla olleen tilanteen: vein lapsia päivähoitoon metsän läpi kävellen, lähestyvää keski-iän kriisiä enteilevän synkän tunnelman vallassa. Palasin kotiin ja kirjoitin tummanpuhuvan runon: Tämä tie jota he kävelivät oli sama ja oli eri: lapsi kulki tiellä isän kanssa ja metsä tuoksui väkevästi […] Lue lisää »

• Isä ja poika toistensa peileinä Jere-sarjakuvassa

  Taas ovat koulut alkaneet ja työt lähteneet rullaamaan kesälomien jälkeen. Poissa ovat perheenisän leppoisat loma-aamut kiireettömine lukuhetkineen. Aamukahvipöydässä ehdin lukea sanomalehden useimmiten vain silmäillen koululaisten aamupalalle hoputtamisen ja töihin suoriutumisen lomassa. Sarjakuvasivuilta löytyy kuitenkin pari suosikkia, jotka luen läpi aina. Yksi niistä on yhdysvaltalaisten Jerry Scottin ja Jim Borgmanin vuodesta 1997 ilmestynyt sarjakuva Jere (Zits). […] Lue lisää »