Arkisto avainsanalle “kesä”

• Onnen hinta

  Punainen verho heilahtaa tuulen liikuttaessa sitä hellästi, kuulen miten kangas kahahtaa takaisin ikkunanpieleen ja linnunlaulu saavuttaa tajuntani. Puolison käsivarsi kylkeni päällä, unesta raskas hengitys niskassani. Puolison kuiskaama “rakastan sinua “ennen nukahtamista kaikuu vieläkin päällämme, kuin suojaavana peittona maailman pahuudelta. Aamun raikas ilma täyttää makuuhuoneen, en tiedä mitä kello on. Eikä sillä tunnu olevan väliä. Aurinko […] Lue lisää »

  

• Paluu

  Utopia:Lentokoneessa lapset katselevat piirrettyjä, rakentelevat legoja ja syövät tarjottua ruokaa jonka jälkeen he nukkuvat molemmat omilla istuimillaan istuen puolet lennosta. Perillä he hyväntuulisesti syövät vielä iltapalaa ja menevät sitten nukkumaan. Matka on ollut niin raskas, että he nukkuvat jo heti ensimmäisenä yönä aamuun asti ja heräävät pirteänä uuteen päivään kotona. Päivät sujuvat ongelmitta, Puoliso on […] Lue lisää »

  

• Yöttömän yön maassa

  Taas lentokentällä. Taas lähdössä. Tällä kertaa tuttuun paikkaan, Suomeen. Lyhyt pyrähdys yöttömään yöhön. Kävelen halki SF:n lentokentän, molemmissa käsissä yksi lapsi. Kerroin heille jo aamulla, että tänään tarvitsen apua, että ei voi hölmöillä ja riehua. Yksin lasten kanssa matkustaminen, ei missään nimessä lempipuuhiani, mutta jotenkin siihenkin tottuu. Turtuu, sen vain hoitaa. Turvatarkastusjonossa kestää tunti. Onneksi […] Lue lisää »

  

• Tiedän mitä luen tänä kesänä

  On ihanaa, että tulee kesä. Lämpimien ilmojen myötä sitä alkaa aina haikailla rentojen ja sosiaalisten lukuhetkien perään. Pitkän talven aikana lukuharrastukseen muodostuu joka vuosi tiettyjä rutiineja. On se tuttu nojatuoli, sohvan kulma tai tyyny sängynlaitaa vasten. Siihen sitä hakeutuu lukemaan samaan paikkaan ja asentoon, samoina kellonaikoina ja viikonpäivinä, täysin rutinoituneesti. Yksitoikkoisen toistuvuuden rikkoo korkeintaan metro- […] Lue lisää »

  

• Aurinko huijaa meidät luulemaan että kaikki on hyvin – päätin uskoa!

  Tarvitaan vain muutama hellepäivä menneen talven lumi-infernojen jälkeen ja tuntuu siltä, että olen syntynyt uudestaan. Lapsia ei ole juuri näkynyt, koska ne kirmaavat jossain pihalla koko ajan. Lue lisää »

  

• Onneksi jossain on aina kesä

  Olen katkera esi-isilleni siitä, että he seurasivat pakenevaa jäänreunaa tänne räntäsateiden maahan. Olen meteopaatti. Lue lisää »

  

• Kesän ensimmäinen päivä

  Havahdun siihen kun Kuopus könyää viereeni sänkyyn. Olen ollut syvässä, syvässä unessa, en saa todellisuudesta kiinni ja väsymys kirveltää silmiä. Huone on pimeä ja Kuopus säätää jotain peiton kanssa. En ymmärrä haluaako hän sitä päälleen vai ei. Peittelen hänet minun ja Puolison väliin, lapsi alkaa huutamaan ja sätkimään. Otan peiton pois, kysyn mitä hän haluaa, […] Lue lisää »

  

• Mitä lapsi muistaa?

  Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi kerää ja tallentaa parhaillaan ihmisten lukukokemuksia osana Lukukokemukset talteen -hanketta. Hankkeen tavoitteena on selvittää, mitä suomalaiset lukevat ja minkälaisia lukukokemuksia heillä on. Lukukokemus on hassu sana. Pukstaavin mukaan ”lukukokemus voi olla mikä tahansa satujen lukemiseen liittyvä muisto, tapahtuma tai kokemus, jonka ihminen kokee itselleen tärkeäksi tai merkitykselliseksi. Kokemus voi olla positiivinen […] Lue lisää »

  

• Metsään tahdon mennä nyt

  Retket arkikiireen katkaisijana. Lue lisää »

  

• Ensimmäinen kesäni äitinä – kolme naispolvea yhdessä

  Kun ajattelen lastani ja hänen mummuaan, äitiäni, näen mielessäni heti valokuvan, joka on otettu ensimmäisenä yhteisenä mökkikesänämme. Siinä mummu istuu tuolilla kesämökin rannassa, kauniisti kaartuvien leppien alla sylissään pieni mustatukkainen nelivuotias, jolla on keltainen lippalakki päässä ja sortsit jalassa, polvet kippurassa ja peukku suussa. Tyttö katsoo kameraan totisena. Äiti sen sijaan hymyilee. Kuva on yksi […] Lue lisää »