Arkisto avainsanalle “Kalifornia”

• Julkinen yksityinen elämä- ajatuksia bloggaamisen takaa

  Lapset viimeistelevät pupulaatikko askarteluaan ruokapöydän ääressä ja minä selailen laiskasti Instagrammia. Katselen muiden bloggaajien, ystävien ja puolituttujen kuvapäiviyksiä, luen seuraamani bloggajan kertomusta keskenmenoon päättyneestä raskaudesta, luen toisen bloggaajan riemusta kun hän vihdoinkin sai opintonsa päätökseen. Lopulta päädyn syystä tai toisesta omille instagramsivuilleni ja vilkaisen kuluvan viikon kuvia. On kuvia rannalta, jossa vietin lasten kanssa maanantain […] Lue lisää »

  

• Tasapainoilun sietämätön vaikeus

  Aamuhetki. Istun Esikoisen kanssa hiljaa sohvalla ja katsellaan ulos olohuoneen ikkunasta. Linnunlaulu kantautuu sisälle, me molemmat hengitämme samaan tahtiin. Tunnen lapsen sydämen sykkeen omaa kehoani vasten. Mietin omaa aikaa, lapsetonta aikaa, yksinoloa, hiljaisuutta. Valehtelisin jos väittäisin etten koskaan kaipaisi hiljaisuutta ja yksinoloa. Tottakai kaipaan. Mutta olen myös rakentanut elämääni niin, että niitä hetkiä tulee lähes […] Lue lisää »

  

• Hyvä arki

  Loma on ohitse. Arki on taas edessä. Maanantai. Ilma tuntuu viileältä ihoa vasten. Hengitän raikkaan tuntuista Kaliforniailmaa syvälle keuhkoihin ja lähden juoksemaan. Kellon on vasta kuusi, mutta jaksan silti nostaa tahdin jo heti ensimmäisen kilometrin jälkeen reippaaksi. Lihakset lämpenevät hitaasti mutta miellyttävsti. En olisi koskaan uskonut sanovani niin, mutta Kalifornia tuntuu raikkaalta ja vehreältä Arizonan […] Lue lisää »

  

• Huutaen puhuttua

  Olen taas tuntunut ajavan itseni tilanteeseen jossa minulla on kiire, on aikatauluja ja menoja enemmän kuin vapaata pelivaraa. Tilanne on ahdistava ja stressaava. Niin kauan kuin kaikki sujuu, niin kaikki on hyvin. Mutta pienten lasten kanssa liian aikataulutettu elämä törmää ongelmiin heti silloin kun yksi osanen en toimi. Kun on takana yksi huonosti nukuttu yö, […] Lue lisää »

  

• Hetken haikeus -Suomi-ikävää

  Kello on kahdeksan illalla. Ulkona laulaa satakieli. Valo taittuu kellertävän vihreänä olohuoneeseen, aurinko laskee jossain puiden takana. Tuuli heiluttaa luumupuun oksaa ja musta kissa kävlee takapihan nurmikon halki. Istun sohvalla ja mietin miten saisin ajatuksesta kiinni, mitä kirjoittaisin. Miten kuvailisin teille tätä ristiriitaista tunnetilaa joka sisälläni velloo. Tässä on jotenkin puskettu tätä arkea eteenpäin. Ostettu […] Lue lisää »

  

• Säädön määrä on vakio

  En tiedä ovatko jotkut päivät vaikeita siksi että minä itse teen ne vaikeiksi vai ovatko ne vain.. noh, vaikeita. Eilisen piti olla ihan hyvä. Sellainen tavallinen suht rauhallinen koordinoitu keskiviikko. Se alkoi ihan hyvin. Missään ei  ollut merkkejä siitä millaiseksi se muuttui myöhemmin. Heräsin ennen kellon soittoa, kuten oikeastaan lähes aina. Ilmeisesti krooninen univelkani on […] Lue lisää »

  

• Ei se ruoho vetämälllä kasva – amerikkalaisesta koulusta

  “Syksyllä minä menen kouluun. Minusta tulee iso lapsi!” Esikoinen ilmoittaa auton takapenkiltä. Niin, niin menet. Mutta ei se kouluunmeno tee sinusta isoa, vaan sinä olet jo niin iso, että sinun ikäisesi menevät täällä kouluun, korjaan lasta. “Pitääkö sinne mennä ihan joka päivä?”  No joka arkipäivä, kerron. Lapsi on hiljaa ja katselee ikkunasta ulos. *************************************************************************************************************** Lupasin […] Lue lisää »

  

• ”Toivottavasti se on sen arvoista”

  Naapurin portin kolahdus ja tuulikellon helähdys herättää minut. Avaan silmät ja kuulostelen aamua. Hengityksen ääniä, lintujen kevätkonserttia ulkona, lentokone lentää talon ylitse, lakanat kahahtavat kun Puoliso kääntyy parempaa asentoon. Esikoinen nukkuu vielä, edistystä, hän ei olekaan herännyt jo kello 5.45, kuten jokaisena muuna aamuna tällä viikolla. Lattia tuntuu viileältä jalkojen alla, vessassa valo häikäisee vastaan […] Lue lisää »

  

• Elämä suuri, ihminen pieni

  Esikoisen kuiskaava ääni tunkee läpi unen “Joko voi nousta? minä olen jo ihan hereillä.” Kiroilen hiljaa mielessäni nähdessäni hapuilemani puhelimen näytöstä kellonajan. 5.45 Esikoinen on herännyt nyt jo hetken aikaa ennen kello 7. Mutta että nyt sitten herätään jo ennen kello kuutta. Sanon lapselle, että on tosi aikaista vielä, nukutaan vielä hetki, jooko. Hän nyökkää […] Lue lisää »

  

• Kohtaaminen rannalla

  Nousen autosta kirkkaaseen auringopaisteeseen. Punainen maa sekoittuu kultaiseen hiekkaan jalkojemme alla, dyynit ovat peittyneet vihreään kasvustoon ja vaaleanpunaiset ja keltaiset kukinnot loistavat satojen metrien päähän. Meri jylisee edessämme heittäen valkoisia vaahtopäitään korkealle ilmaan aaltojen iskeytyessä rantavedessä oleviin kivikasoihin. Lokit kaartelevat kaiken yllä ja kirkuvat pienellä saarellaan. Mustarastaat hyppelehtivät kuumalla hiekalla ja kallistavat päätään lasten juoksuaskeleet […] Lue lisää »