Arkisto avainsanalle “Helsinki”

• 

  Mitä minulle kuuluu?

  Ikkunalaudalla kukkii violetti orkidea, vaahteranoksat heiluvat hiljaa tuulessa ja aurinko värjää maisemaa kellertäväksi. Ulkoa hiipii sisään huumaava ruusujen ja syreenien tuoksu johon sekoittuu lämmitetyn saunan savua. Katselen toisella ikkunalaudalla venyttelevää kissaa ja mietin mitä teille kertoisin. Mitä kertoisin tästä elämästä, jossa juuri nyt askellamme eteenpäin. Eräs ystäväni kysyi minulta muutamia päiviä sitten mitä minulle kuuluu, miten […] Lue lisää »

• 

  Hyvää Juhannusta!

  Oletan, että te kaikki lukijat olette juhannuksen vietossa ketkä mökillä, ketkä oman kodin sohvan nurkassa, ketkä ulkomailla. Me olemme takaisin Suomessa, majapaikkamme on Helsingin Meilahdessa. Täällä tuoksuu kesä: kukkivat koiraputket, syreenit ja juhannusruusut sekoittuvat kostean ruohon tuoksuun. Satakieli laulaa ja mustarastaat keikkuvat koivujen oksilla. Metsissä kukkivat ahomansikat. Meri on samea ja taivaalla liukuu tummia pilviä […] Lue lisää »

• 

  Välitilan arki

  Astun rapun ovesta ulos ja vastassa on lempeä, kostea ilma. Hengitän syvään ja venyttelen. Sisäpihan puihin on tullut lehdet, saniaiset niiden juurella ovat nousseet jo korkeiksi, ihan kohta ne aukeavat täysin rullaltaan ja leväyttävät vehreät lehtensä auki. Jossain kaukana huutaa lokki ja toisaalla piipittää kuorma-auton peruutusääni. Maanantaiaamu. Yllättävän hyvän olon maanantaiaamu. Nostan kävelyn hölkkään ja […] Lue lisää »

• 

  Pieni pala elämää räntäsateen keskellä

  Kylmyys yllättää minut kun astun rapun ovesta sisäpihalle. Kevät. Missä sinä viivyt? Aurinko paistaa kirkkaasti ja kauniisti. Reisissä tuntuu jäykältä, mutta olen liian laiska venyttelemään niitä auki. Nostan reippaan kävelyn nopeasti juoksuksi. Keho huutaa eteenpäinpääsyä. Mieli huutaa eteenpäin pääsyä. Kaivopuiston ranta. Meri. Säkenöivä sininen meri. Huutavat lokit. Juuri nyt tämä on ehkä se ainoa hetki […] Lue lisää »

• 

  Hetkiä menneeltä viikonlopulta

    Istumme aamupalapöydässä. Unisina, vähän hiljaisina. Puoliso selaa puhelintaan, ajatukset ehkä jo töissä. Minä tuijotan teekuppiini ja pohdin mitä tekisimme tänään. Kuopus pyörittelee voisilmää puuronsa päällä ja yrittää saada lusikalleen mahdollisimmna paljon voita puuron sijaan. Esikoinen lusikoi omaa aamupalaansa ja miettii jotain hyvin keskittyneesti. Lapset keskustelevat jotain omaa juttuaan ja minä ja Puoliso olemme hiljaa […] Lue lisää »

• 

  Arjen onnentuoja- puistotäti!

  Olen illalla nukahtanut sängylle kun odotin että kuivuri kuivaisi meidän lakanamme pesun jäljiltä kuivaksi. Näköjään ilman lakanaakin pystyy yhden yön nukkumaan. Muistan havahtuneeni kerran yön aikana, kun Kuopus kömpi viereemme. Olen viime päivinä nukahtanut hetkessä, samantein kun vain olen silmäni sulkenut. Parempi kai tämäkin kuin se tätä vaihetta edeltänyt tilanne jolloin nukuin yössä vain 2-3h […] Lue lisää »

• 

  Onnenhetki

  Kävellään ponttoonisillan yli Uunisaareen. Meri välkehtii ja aurinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta. Silmiä pitää siristää kirkkaudessa ja pipon voi ottaa pois päästä kun aurinko lämmittää niin paljon. Lapset heittelevät kiviä veteen. Nauravat. Jossain kaukana laiva huudattaa torveaan. Jatketaan matkaa ylös kalliolle. Etsitään jostain eväspaikka. Siinä kuluneen valkoisen puupöydän ääressä istuessamme, lasten lappoessa makaroonilaatikkoa suuhunsa hiukan […] Lue lisää »

• 

  Kevään valoa, askelia, kuvia

    Talvi on väistynyt, kevään valo voittaa. Sovimme vanhan ystäväni kanssa pitkästä aikaa tapaamisen. Kierrämme Lauttasaaren eteläkärjen. Tyttö on matkassa mukana pokemoneja metsästämässä. Aurinko paistaa häikäisevästi. Melkein voi kuulla, kuinka lumi sulaa, niin nopeaa se on.   Jutustelemme. On niin mukavaa ja niin helppoa puhua kaikesta. Tapaamme todella harvoin, nytkin on taas mennyt vuosia edelliskerrasta. […] Lue lisää »

• 

  Kuulumisia välitilasta

  Esikoinen katsoo minua ja syö aamupalaa. Maitoa valuu suupielestä kohti leukaa. Näin taas sellaista pahaa unta, hän sanoo. Tuijottaa tiukasti silmiin. Sellaista että kaikki lähtee pois eikä ikinä tule takaisin. Sydäntä kivistää. Muistutan että se oli vain unta. Että ei oikeasti niin käy. Niin, sanoo Esikoinen ja jatkaa aamupalansa syömistä. Välitila. Siinä me juuri nyt […] Lue lisää »

• 

  Pokejahtia Helsingin keskustassa

  Olin jo pitkään luvannut viedä tyttäreni pokejahtiin Helsingin keskustaan. Oli tullut aika lunastaa lupaus, kun mieskin oli viikonlopun töissä. Pidin pitkän selostuksen siitä, kuinka keskustassa pitää varoa autoja, ympärilleen on katseltava, vaikka kuinka hyvä pokemon tai vaikka sata palloa olisi saatavilla. Sama selostus kaverille, joka tuli mukaan. Ja sitten lähdettiin. Tytöt olivat sekunnissa tipotiessään, kun […] Lue lisää »