Arkisto avainsanalle “erityislapsen vanhemmuus”
-
Hups, tulipa herkuteltua!
Napostelu ja salaherkuttelu saattavat ajoittain tuottaa harmaita hiuksia diabeteslasten vanhemmille. Niistä ajoista olemme onneksi kaukana, kun herkuttelu oli diabeetikoilta kokonaan kiellettyä. Lue lisää »
-
Joko teillä saatiin verensokerit tasapainoon?
Lapsen diabeteksen hoito vaatii lähipiiriltä jatkuvaa valppautta, mitä ei usein ymmärretä. Lue lisää »
-
Voimavaroja erityislapsen vanhemmalle
Ulla Anttilan esikoistytär sai diagnoosikseen Rettin oireyhtymän kaksivuotiaana. Se tarkoittaa vaikeaa vammaisuutta. Äiti sai eteensä listan, jossa kerrottiin mitä kaikkia vaivoja Rettin oireyhtymää sairastavilla on. Se musersi. Äiti jäi tuolloin miettimään: Entä lapsen vahvuudet? Missä on voimavaralista? Mistä löytyy toivonpilkahdus? Rettin oireyhtymän ennustetta pidettiin tuolloin 1990-luvulla paljon lohduttomampana kuin miksi se lopulta osoittautui. Anttila huomasi […] Lue lisää »
-
Missä on itsetuhoisen lapsen paikka? Erityislapsen tarina
Missä on itsetuhoisen lapsen paikka? Perhe joutui raastavaan tilanteeseen, kun lapselle ei tahtonut löytyä apua. Äiti kertoo tarinansa nimettömänä lapsensa yksityisyyden suojelemiseksi. Tämä tarina on kuitenkin tärkeä, sillä se tuo esiin yhteiskuntamme kipupisteitä, heikkoja kohtia, mutta myös onnistumisia. Tässä tarinassa ei syytellä, mutta se herättelee pohtimaan, mitä voisi tehdä toisin. Lopussa pilkahtaa toivonkipinä siitä, että […] Lue lisää »
-
Entä jos erityislapsen vanhemmat uupuvat?
Viimeksi kirjoitin siitä, miten erityislasten vanhemmus on valokeilassa. Usein he tekevät kaikkensa, mutta jäävät itse vaille tukea. Moni ei saa edes tukea, joka heille lain mukaan kuuluisi. Entä jos he uupuvat? Helsingin yliopistossa tehdystä väitöstutkimuksesta käy ilmi, että avun hakeminen on perheille työlästä, digitalisoitumisesta huolimatta. Hajallaan ja erilaisilla toimintamalleilla toimivat palvelut pakottavat vanhemmat pitämään eräänlaista […] Lue lisää »
-
Nepsy-lapsen vanhemmuus valokeilassa
Mitä ajattelet, kun näet kassajonossa raivokohtauksen saaneen viisivuotiaan? Katse kääntyy vanhempiin: eivätkö ne tajua kieltää? Eikö tuolla lapsella ole rajoja? Niin minäkin olisin varmasti muutama vuosi sitten ajatellut. Vasta tutustuttuani useaan nepsy-lapsen vanhempaan, olen alkanut ymmärtää. Kyse voi olla neuropsykiatrisista vaikeuksista (nepsy), joihin luetaan mm. asperger, adhd, autismin kirjo ja Touretten oireyhtymä. Kyse voikin olla […] Lue lisää »
-
Kuritusväkivalta voi olla uupuneen hätähuuto
Viime postauksessa kerroin kasvaneeni kuritusväkivallan aikakaudella. En silti halua syytellä vanhempiani, hekin olivat aikansa lapsia eikä heidänkään vanhemmillaan ollut helppoa. Äitini lapsuudenperheessä oli kaksitoista lasta, isäni perheessä kahdeksan. Toisaalta vanhempiemme sukupolvella oli enemmän mummien, kummien ja serkusten apua eli niin sanottuja luonnollisia verkostoja. Lapset eivät kasva tyhjiössä. Myös koti- ja lastenhoitoapua sai ennen herkemmin. Muistan, […] Lue lisää »
-
Kuritusväkivallan alla kasvaneet
Olin ekaluokkalainen, kun olimme kerran pikkusiskoni kanssa kahden kotona. Äidillä oli säkissä matonkuteita. Ajattelin, miten hauska niissä olisi uida. Levitimme värikkäät kuteet lattialle ja sukeltelimme niiden seassa. Meillä oli hauskaa! Kun äiti tuli kotiin töistä, hän ei ilahtunut. Hän veti vyötäröltään isosolkisen vyönsä. Muistan, miten kauhuissani olin pelkästä näystä. Sitä en muista saimmeko oikeasti selkäämme. […] Lue lisää »
-
Erityislapsen vanhemman 8 toivetta
Takana on kuukausia jatkunut eristäytyminen ja niukkojen palvelujen kausi. Kun arjen rakenteet romahtivat keväällä, se hankaloitti elämää etenkin niissä perheissä, joissa on erityistä tukea tarvitsevia lapsia, vahvistaa Lastensuojelun Keskusliiton hiljattain julkaisema selvitys. Isolle osalle erityislasten vanhempia vanhemmuus tuntuu tavallisenakin arkena ”ilma-akrobatialta” ja tukijärjestelmä ”temppuradalta”. Itse monisairaan lapsen kasvattaneena tiedän hyvin tämän tunteen. Onko siis ihme, […] Lue lisää »
-
Teiniangstia vai masennusta – miten teinin saa puhumaan?
Teini vetää kuulokkeet päähän ja nököttää sohvan nurkassa tai sulkeutuu omaan huoneeseensa päiväkausiksi. Vanhemmat saavat vain arvailla, mitä hänen päässään liikkuu. Onko tämä perusteiniangstia vai jo kliinistä masennusta ja ahdistusta? Onko kavereiden kanssa kaikki kunnossa? Jokainen vanhempi tietää, miten epätoivoiselta tuntuu, kun lapsi sulkeutuu. Pitääkö vain antaa olla? Ei, sillä mistä voi muuten tietää tarvitseeko […] Lue lisää »