Arkisto avainsanalle “erityislapsen vanhemmuus”

• Voimavaroja erityislapsen vanhemmalle

  Ulla Anttilan esikoistytär sai diagnoosikseen Rettin oireyhtymän kaksivuotiaana. Se tarkoittaa vaikeaa vammaisuutta. Äiti sai eteensä listan, jossa kerrottiin mitä kaikkia vaivoja Rettin oireyhtymää sairastavilla on. Se musersi. Äiti jäi tuolloin miettimään: Entä lapsen vahvuudet? Missä on voimavaralista? Mistä löytyy toivonpilkahdus? Rettin oireyhtymän ennustetta pidettiin tuolloin 1990-luvulla paljon lohduttomampana kuin miksi se lopulta osoittautui. Anttila huomasi […] Lue lisää »

  

• Missä on itsetuhoisen lapsen paikka? Erityislapsen tarina

  Missä on itsetuhoisen lapsen paikka? Perhe joutui raastavaan tilanteeseen, kun lapselle ei tahtonut löytyä apua. Äiti kertoo tarinansa nimettömänä lapsensa yksityisyyden suojelemiseksi. Tämä tarina on kuitenkin tärkeä, sillä se tuo esiin yhteiskuntamme kipupisteitä, heikkoja kohtia, mutta myös onnistumisia. Tässä tarinassa ei syytellä, mutta se herättelee pohtimaan, mitä voisi tehdä toisin. Lopussa pilkahtaa toivonkipinä siitä, että […] Lue lisää »

  

• Entä jos erityislapsen vanhemmat uupuvat?

  Viimeksi kirjoitin siitä, miten erityislasten vanhemmus on valokeilassa. Usein he tekevät kaikkensa, mutta jäävät itse vaille tukea. Moni ei saa edes tukea, joka heille lain mukaan kuuluisi. Entä jos he uupuvat? Helsingin yliopistossa tehdystä väitöstutkimuksesta käy ilmi, että avun hakeminen on perheille työlästä, digitalisoitumisesta huolimatta. Hajallaan ja erilaisilla toimintamalleilla toimivat palvelut pakottavat vanhemmat pitämään eräänlaista […] Lue lisää »

  

• Nepsy-lapsen vanhemmuus valokeilassa

  Mitä ajattelet, kun näet kassajonossa raivokohtauksen saaneen viisivuotiaan? Katse kääntyy vanhempiin: eivätkö ne tajua kieltää? Eikö tuolla lapsella ole rajoja? Niin minäkin olisin varmasti muutama vuosi sitten ajatellut. Vasta tutustuttuani useaan nepsy-lapsen vanhempaan, olen alkanut ymmärtää. Kyse voi olla neuropsykiatrisista vaikeuksista (nepsy), joihin luetaan mm. asperger, adhd, autismin kirjo ja Touretten oireyhtymä. Kyse voikin olla […] Lue lisää »

  

• Kuritusväkivalta voi olla uupuneen hätähuuto

  Viime postauksessa kerroin kasvaneeni kuritusväkivallan aikakaudella. En silti halua syytellä vanhempiani, hekin olivat aikansa lapsia eikä heidänkään vanhemmillaan ollut helppoa. Äitini lapsuudenperheessä oli kaksitoista lasta, isäni perheessä kahdeksan. Toisaalta vanhempiemme sukupolvella oli enemmän mummien, kummien ja serkusten apua eli niin sanottuja luonnollisia verkostoja. Lapset eivät kasva tyhjiössä. Myös koti- ja lastenhoitoapua sai ennen herkemmin. Muistan, […] Lue lisää »

  

• Kuritusväkivallan alla kasvaneet

  Olin ekaluokkalainen, kun olimme kerran pikkusiskoni kanssa kahden kotona. Äidillä oli säkissä matonkuteita. Ajattelin, miten hauska niissä olisi uida. Levitimme värikkäät kuteet lattialle ja sukeltelimme niiden seassa. Meillä oli hauskaa! Kun äiti tuli kotiin töistä, hän ei ilahtunut. Hän veti vyötäröltään isosolkisen vyönsä. Muistan, miten kauhuissani olin pelkästä näystä. Sitä en muista saimmeko oikeasti selkäämme. […] Lue lisää »

  

• Erityislapsen vanhemman 8 toivetta

  Takana on kuukausia jatkunut eristäytyminen ja niukkojen palvelujen kausi. Kun arjen rakenteet romahtivat keväällä, se hankaloitti elämää etenkin niissä perheissä, joissa on erityistä tukea tarvitsevia lapsia, vahvistaa Lastensuojelun Keskusliiton hiljattain julkaisema selvitys. Isolle osalle erityislasten vanhempia vanhemmuus tuntuu tavallisenakin arkena ”ilma-akrobatialta” ja tukijärjestelmä ”temppuradalta”. Itse monisairaan lapsen kasvattaneena tiedän hyvin tämän tunteen. Onko siis ihme, […] Lue lisää »

  

• Teiniangstia vai masennusta – miten teinin saa puhumaan?

  Teini vetää kuulokkeet päähän ja nököttää sohvan nurkassa tai sulkeutuu omaan huoneeseensa päiväkausiksi. Vanhemmat saavat vain arvailla, mitä hänen päässään liikkuu. Onko tämä perusteiniangstia vai jo kliinistä masennusta ja ahdistusta? Onko kavereiden kanssa kaikki kunnossa? Jokainen vanhempi tietää, miten epätoivoiselta tuntuu, kun lapsi sulkeutuu. Pitääkö vain antaa olla? Ei, sillä mistä voi muuten tietää tarvitseeko […] Lue lisää »

  

• Vertaileminen satuttaa

  Miksi sosiaalista mediaa selatessa tule huono olo varsinkin silloin, kun itsellä menee huonosti? Koska siellä hehkutetaan onnistumisia: valmistumisia, omia ja lasten saavutuksia, onnellista perhe-elämää. Siinä ei ole mitään pahaa, että onnistumisiaan hehkuttaa. Järki sanoo, ettei kannata vertailla, mutta silti tulee vertailtua ja ajateltua, että muilla menee aina paremmin. Muilla on täydellinen perhe-elämä. Muut ovat täydellisiä […] Lue lisää »

  

• Erityislapsiperheet tukien temppuradalla

  Olen ollut äiti kaksikymmentä vuotta. Kaksi kertaa olisin kipeästi kaivannut apukäsiä kotiin, mutta arvatkaapa saatiinko niitä? Ei saatu. Silloin ei ollut enää lama, mutta laman seurauksena kotipalvelu perheille oli ajettu alas. Seuraus: yksi uupunut äiti. Miksi edelleen puhun tästä? Koska kaikkialla toitotetaan, miten tärkeää on auttaa perheitä ajoissa. Toteutuuko se käytännössä? Ei. Joka kerta minua […] Lue lisää »