Arkisto avainsanalle “elämänmuutos”

• Ei lähtöä ilman itkua- alle viisi päivää paluumuuttoon

  Tänään se sitten iski tajuntaani, lähdön todellisuus. Olen hyvästelly ihmisiä, olen tehnyt niitä kuuluisia viimeisiä asioita. Käynyt kukkuloilla, rannalla, kahvilla, viinilasillisilla, illallisilla. Halannut ja katsonut silmiin. Mutta vielä kertaakaan ei sydämeni ole kipuillut tai kyneeleet valuneet poskiani pitkin. Olen ajatellut olevani realistinen. Olen ajatellut, että tämä kaikki kertoo siitä, että nyt oli oikea aika lähteä. […] Lue lisää »

  

• Kiitos Lapsen Maailma!

  Emilian pesueen on aika jättää hyvästit Lapsen Maailmalle ainakin tällä erää. Yhteistyö alkoi yli kolme vuotta sitten eväsretkitunnelmissa. Nyt keskitän energiani muun muassa uuteen arkeen sopeutumiseen, uusiin työkuvioihin ja omien urasuunnitelmien selkiyttämiseen. Myös kodin järjestelyssä riittää vielä hommaa kuten näkyy. Kiitos kaikille seuraajille ja terveisiä täältä Roihuvuoren kodin sohvalta! Ruutuaikaa ei ole ollut erityisen paljoa, […] Lue lisää »

  

• Vieraskynä: Tutimaan lapsi

  Lapsi kontata rymistää matolla kuin elefantti sotatantereella, ohi sinne tänne kaatuneiden Duplo-ihmisten. Ääni lähtee syvältä kurkusta, ohittaa äänihuulet juuri muotoa saamatta ja virtaa tuulena suusta. Hiljaista suhinaa, mutta se täyttää huoneen, ymmärrykseni. ”Hhhhiiii!” Isi? Kahdeksan kuukauden ikäisen vauvan isänä on jo vaikea palata aikaan ennen isyyttä. Lapsen kasvaminen – ne lukemattomat pienet hetket ja päivittäiset […] Lue lisää »

• Kannattiko muuttaa ulkomaille?

  Palasimme muutama päivä sitten kesälomareissulta Suomesta. Sitä ennen ehdimme asua tarkalleen puoli vuotta Birminghamissa. Jo ennen reissuun lähtöä yritin vetää yhteen tuntemuksia kuuden kuukauden ajalta. Jotenkin se itselläni tiivistyy kysymykseen: “Kannattiko?” Koska tämä on vasta ensimmäinen neljännes ajasta, jonka olemme suunnitelleet täällä asuvamme, en voi tietää, mitä puolentoista vuoden päästä ajattelen. Kotiutuminen vie aikaa – selvästikin […] Lue lisää »

  

• Ensin oli epävarmuus

  Mieleni päällä on vuosia ollut kysymys, saako lapsi tulla vai ei. Välillä olen pohtinut sitä tiiviimmin, välillä se on unohtunutkin. Minä en ollut ollenkaan varma haluaisinko koskaan lapsia. Pitkään luulin, etten missään nimessä. Vauvakuumetta en ole kokenut, vaikka viihdyn kyllä todella hyvin esimerkiksi veljentyttäreni ja kummilasteni seurassa. Rakastuin mieheen, joka tiesi haluavansa perheen jo aikaa […] Lue lisää »

• Mikä sitä miestä oikein vetää?

  Tuossa päivänä muutamana ihmettelin, mikä on kun kaikki niin hapottaa. Tuntui että voisin monistaa itseni ja laittaa toisen Heikin tekemään kaikkia Heikki-velvoitteita sillä aikaa, kun itse otan tirsat. Pirteänä heräisin sitten lukemaan lapsille iltasatua ja lempeästi komentaisin sänkyihin. Kloonitekniikan kehittymistä odotellessa keräsin listan asioista ja ihmisistä, jotka vetävät minua eri suuntiin ja haluavat minusta osan. […] Lue lisää »

• Kohta on syksy, aika alkaa melankoliseksi

  Nuorin lapsi aloittaa päiväkodissa, keskimmäinen menee eskariin ja esikoinen jo kolmannelle luokalle. Elämä liikahtaa taas uuteen asentoon, kun kaikki lapset ovat yhtä aikaa poissa meidän vanhempien silmien alta. Aina syksyn alkaessa siihen tosiasiaan herää: lapset kasvavat. Kaiken metelin keskellä pitkin talvea, kevättä ja kesää sitä on vaikea välillä muistaa, mutta kyllä he kasvavat. Syksyn tullen […] Lue lisää »

• Vieraskynä: Mitä isyys on tuonut mukanaan?

  Esikoispoikamme täytti muutama viikko sitten huikeat kaksi kuukautta ja nyt olemme saaneet viettää yhdessä ensimmäistä pääsiäistä pojan kanssa. Muutaman vuoden kuluttua pääsemme istuttamaan yhdessä ensimmäiset rai-ruohot ja kisaamaan kumpi kasaa nopeammin suklaamunien yllätyslelut. Tänä vuonna jouduin vielä uhrautumaan ja hoitamaan suklaamunien tuhoamisen yksin. Kuluneisiin kuukausiin on mahtunut paljon kaikenlaista tapahtumaa. Kirjoitin jokin aika sitten postauksen, […] Lue lisää »