Arkisto avainsanalle “antti kanto”

• Pelkoa, jännitystä, rakkautta ja iloa – elämäni on täynnä tunnetta!

  Aikuisen läsnäolo lapsen tunnesäätelyn kehittymisessä on merkittävä. Antti luki lapsille kirjan tunteista. Kirja sai pohtimaan, mitä on rohkeus. Lue lisää »

  

• 11 tapaa ottaa omaa aikaa eristysoloissa

  Olen viime aikoina saanut paljon postia kansalaisilta. Yhteydenotoissa on toistunut samankaltainen kysymys ja se menee suurin piirtein näin: "Antti, olisiko sinulla antaa vinkkejä, kuinka saisin enemmän omaa aikaa näiden vaikeiden aikojen saartamana?” Hyvät ystävät. Olen nyt vastannut toiveisiinne. Tein listan ja samalla huippusuosion saavuttanut ja pitkään tauolla ollut 11 -tapaa -sarja saa vihdoin jatkoa. Lue lisää »

  

• En välttämättä sairastu koronaan, mutta saatan seota karanteeniin

  Virukset ovat rumia, niillä on sahamainen hammasrivi ja ne nauravat hiljaa mutta ilkikurisesti. Valvottaa. Tuntuu kuin lyijylevy painaisi rintaa. Kaikki tulee muuttumaan. Mitä on tumman esiripun takana? Lue lisää »

  

• Vieraskynä: Ikisinkusta isäksi

  Naistenklinikan käytäville kaikui huoneista raivokkaat kivun ja tuskan parkaisut. Ne kertoivat omaa alkukantaista kieltään tulevasta koitoksesta ja löivät ensisynnytykseen osallistuvan jalat veteläksi. Lue lisää »

  

• Tylsä lapsuus

  Näin isänpäivän alla harhauduin muistelemaan lapsuuden joutokäyntiä. Nimittäin silloin tuli  mulkoiltua pitkiä aikoja huoneeni autotapettia tai haahuiltua linttaanpoljetuissa toppakengissä ympäri savista pihamaata. Paljon tuli vietettyä aikaa niin sanotusti nollat taulussa. Jos valitin tylsyyttä, tarjottiin vastalahjaksi lehtiharavaa tai työhanskoja. Tartuin yleensä toimeen, mutta tajunnanräjäyttävät elämykset loistivat poissaolollaan.  Nykyään tulee harvoin vain seisoskeltua tekemättä mitään. Kassajonossa kaivan […] Lue lisää »

  

• On taas aika uudistua

  Tämän blogitekstin kuvituskuvassa poseeraan puolisotilaallisessa asennossa valtavan kurpitstajöllin kanssa. Jöllykkämöllykkä on sen verran iso, että siitä riittää ravintoa perheellemme useampaan keittoon tai vaikkapa lasagneen. Samalla kun kasvimaa alkaa loppukesästä suoltaa syötävää, alkaa ajatukseni lakoontua tulevaan syksyyn. Sadonkorjuun lomassa pohdin että millekähän sitä tässä oikein alkaisi? Lue lisää »

  

• Avoin kirje äidille

  Rakas äiti. Tiesitkö, että maistoin ensimmäistä kertaa hampurilaista ATK-kerhon retkellä Oulun Carrolsissa? Olin tuolloin kymmenvuotias, eikä me oltu ikinä käyty  ravintolassa. Katsoin edessäni höyryävää majoneesimölliä kuin vanhus uutta rollaattoria. Meillä oli kotona aina potut. Jos makaronia keitettiin, siihen kylkeen kuorittiin ainakin isälle potut. Ravintolaruokaahan ei ostettu edes helteisten kesien uuvuttavilla automatkoilla. Isä kaarsi kaksivärisen Sanin […] Lue lisää »

  

• Isälokerossa hämmennetään – millaisia ruokakasvattajia olemme?

  Tänään aiheenamme on ruoka. Tuo meitä kaikkia niin läheisesti koskettava teema, joka tunteitakin mukavasti ajoittain pintaan nostattaa. Armeijassa sain palvella sotilaskeittäjänä ja olla muonittamassa reippaita varusmiehiä, noita yhteiskuntamme tukipilareita ja ahkeria muurahaisia. Siellä opin, että  ruokahuollon toimiessa kukaan ei huomaa kokkia. Mutta annas olla, kun ruoka loppuu jakelulinjastolla tai pienellä viiveellä perunat kypsyy, niin kokki […] Lue lisää »

  

• Tee joulu lasten kanssa

  Aidot jouluäänet kantautuvat keittiöstä, kun pienet hikiset kätöset läpsyttelevät lämmennyttä piparitaikinaa. Voi sitä iloa ja riemua! Samalla kun louhit etusormella taaperon nielusta mandariinin kokoista taikinamöykkyä, uunissa alkaa savuta. Mustaksi hiiltyneet pipariukot ovat tämän joulun hitti. Joulusiivous sujuu parhaiten koko perheen voimin. Laita lapset siivoamaan sauna. Lyhimmät lapset mahtuvat lauteiden alle kuuraamaan kaakeleita. Joulusaunassa alkaa kiukaalta […] Lue lisää »

  

• Noidannuoli muutti kaiken – aloin tehdä listaa hyvistä asioista

  Kaveriporukan viestiringissä tilitin kitkerään sävyyn lapsiperhearjen lyijynraskaasta elämästä. Muuan muu isämies liittyi valituskuoroon ja lateli tulemaan synkkää kauhutarinaa perheenjäseniään koetelleesta raivokkaasta vatsataudista. “Lomaterveisiä Kanarialta, joka reiästä pulppuaa!” hän kirjoitti eritepitoisessa tervehdyksessään. Isien purkaessa kuormiaan, keskusteluun liittyi timmikroppainen, komea, rikas ja älykäs sinkkumies. Hän kyseli piikikkäästi, eikö lasten saannista koidu mitään hyvää, onnea tai iloa. Jos […] Lue lisää »