Arkisto avainsanalle “Amerikka”
-
Jatkuvan uuden aloittamisen vuosi
Tähän vuoteen on mahtunut niin paljon uuteen tottumista, ettei oikeastaan mitään muuta ole voinut tehdä. Yhdestä uudesta asiasta toiseen poukkoamista. Miltä tuntuu hajanaisena lokakuun päivänä, kun syksy antaa viimeisiä merkkejään ennen Suomen hämmentävimmän vuodenajan, pimeyden vuodenajan, alkamista. Ajatusvirtaa sen keskeltä. Lue lisää »
-
Muistatko…?
“Annu, muistatko kun oltiin Hawailla ja siellä oli se salamanteri? Tai kun Kroatiassa siellä vuorilla oli se tosi iso etana?” Esikoinen kyselee meidän kävellessä kohti uimarantaa. Muistanhan minä myötäilen hänelle. “Niin ja Amerikassa, siellä oli kyllä paljon lämpimämpi kun täällä Suomessa. On hassua kun ihmiset nyt sanovat että on lämmin, vaikka nyt on normaalia! “ […] Lue lisää »
-
Eroja Piilaakson ja Itä-Helsingin välillä
Tiedän, ettei maita, niiden oloja, tapoja ja kulttuureita tule sellaisenaan koskaan verrata toisiinsa. Olen kuitenkin asunut niin useassa eri maassa ja vieraillut eri kulttuurien parissa, että pieni vertailu on mielestäni lähinnä viihdyttävää ajatusleikkiä, ei niinkään kriittistä kokonaisarvointia maan sosiaalis-poliittisesta tilasta. Siksi olen jo pidemmän aikaa iltakävelyilläni viihdyttänyt itseäni pohtimalla miten erilaista elämäni onkaan nyt täällä […] Lue lisää »
-
Vuosi 2019
Vuosi hiipii kohti loppuaan. Nämä joulun jälkeiset ja uuden vuoden aattoa edeltävät päivät sekoittuvat sumuiseksi puuroksi. Kalenterista pitää tarkistaa mikä viikonpäivä on menossa, päivämääräkin on useinmiten hukassa. On vain joku epämääräinen aika joulun jälkeen, ennen uuden vuoden alkua. Tämä on se aika kun olen antanut itselleni luvan vain olla. Ulkoilla, kuvata, tuijottaa eteeni teetä […] Lue lisää »
-
Anna lapselle aikaa sopeutua, aikaa ikävöidä
Istun vanhempieni keittiönpäöydän ääressä. Taas yksi liian aikaisin alkanut päivä, kiitos jetlagin. Juon Esikoisen kanssa kuumaa teetä joulukuisen pimeyden kietoessa maailman vielä vaippaansa. Lapsi pyytää saada tehdä tehtäväkirjoja joita hänen opettajansa antoi hänelle mukaan Amerikasta. Pienet paljaat varpaat tepastelevat halki sinivalkoruudullisen lattian halki hakemaan opettajan nitomaa tehtäväpinoa. Siemailen teetä ja katselen miten lapsi laskee matematiikan […] Lue lisää »
-
Katkeransuloiset viimeiset viikot
Ensimmäine pilvinen päivä ikuisuuksiin. Aurinko ei pilkahda. Ei edes hetkeksi. Harmaa pilviverho ei rakoile, ei anna periksi. Väsymys tanssii silmieni ympärillä, pitää nuutunutta olemustani pilkkanaan. Tuntuu kuin se naureskelisi korvaani, ihmettelesi miten oikein kuvittelen pärjääväni Suomessa, kaamoksen keskellä jos en kestä yhtä pilvistä Kalifornian päivää. Aamusta asti koen väsymyksen vain istuvan harteillani, hievahtamatta. Haluaisin kömpiä […] Lue lisää »
-
Halloween ja muita asioita joita jään kaipaamaan
“Näitä lämpimiä lokakuun päiviä jään kyllä kaipaamaan.” Puolison lausahdus viikonlopulta kaikuu päässäni kun sytytän keittiöön valot maanantaiaamuna. Päivät ovat ehkä vielä lämpimät mutta öisin asteet tipahtavat lähelle viittä. Mikä tarkoittaa kylmää asuntoa. Avaan keittiön oven hakeakseni minttua puutarhasta, savun haju lyö vastaan muurin lailla. Ne ovat täällä taas. Maastopalot. Suurempana taas kuin koskaan aiemmin. Valtava […] Lue lisää »
-
Hetkiä joita kukaan ei näe- palasia arjesta
Gaudeamus julkaisi Taina Kinnusen kirjoittaman kirjan Kalifornia Kutsuu. “Kalifornia kutsuu piirtää tarkasti, viihdyttävästi ja vähän provosoivastikin esiin niin amerikkalaisen kuin suomalaisenkin yhteiskunnan ja kulttuurin vahvuuksia ja kipupisteitä. Esille tulevat Kalifornian ristiriitaisuudet: letkeä meno ja lempeä valo yhdistettynä maailman teknologiakeskuksen nopeatempoiseen sykkeeseen sekä suorituspaineisiin kouluissa ja työpaikoilla.” Kirja aiheutti odotetusti mielenkiintoisia keskusteluita täällä asuvien suomalaisten kesken. […] Lue lisää »
-
Kun lapsi ei puhu vol. 2 -eli kuinkas sitten kävikään
Kirjoitin tammikuussa lastemme puhumattomuudessa koulu/kerhoympäristössä. Siitä miten he kumpikin selkeästi ymmärrsivät englantia, mutta syystä tai toisesta eivät halunneet sitä muualla kuin kotona pyydettäessä ääneen puhua. Sain tuon kirjoituksen jälkeen valtavan paljon viestejä, niin blogiin, sähköpostiini kuin SoMen eri kanavien kautta. Monessa tuettiin ja kannustettiin, kerrottiin miten omillakin lapsilla kesti välillä jopa vuosi tai kaksi että […] Lue lisää »
-
Piilaakson kauneus ja rumuus
Herään näihin loppukesän aamuihin jotenkin pienellä haikeudella. Tämän kuuman auringon laaksossa kesä jatkuu vielä ainakin kuukauden, mutta jokin pieni käännös kohti loppua on kuitenkin jo havaittavissa. Ehkä se on aamukaste joka hiipuu nurmikoilta vasta kun aamu taipuu kohti keskipäivää. Tai luumupuun lehtien väsynyt vihreä väri, kaukana siitä raikkaasta, elämää täynnä olevasta jota se oli keväällä. […] Lue lisää »