Siirry sisältöön
Tutkittua tietoa

Mitä nuorisotyöttömyydelle tulisi tehdä?

04.12.2017 Antti Vanas StockSnap

Mitä nuorisotyöttömyydelle pitäisi tehdä?

Moni meistä tekee työtä, joka on olemassa vain siksi, ettei työnantaja ole vielä investoinut robottiin. Moni nuori ajattelee, ettei moisessa työssä ole mieltä – etenkään, kun toimeen tulee ilmankin. Professori Heikki Hiilamo selvitti, mitä nuorten työttömyydelle ja sosiaaliturvalle pitäisi tehdä.

Osku, parikymppinen helsinkiläismies, on elänyt viimeiset neljä vuotta enimmäkseen toimeentulotuella. Hän on työtön, koska hänellä ei ole koulutusta mihinkään ammattiin. Koulutus taas puuttuu siksi, ettei Oskulle ole vielä selvinnyt, mikä hänestä isona tulee.

Osku on tehnyt lyhyitä pätkiä baarimikkona, siivojana ja erilaisissa myyntitöissä. Hän ei pidä toimeentulotuen varassa elämistä nöyryyttävänä, mutta valittelee tuen pienuutta.

Ajatus opiskelusta ei tunnu mahdottomalta, jos vain sopiva paikka löytyisi. Opintotuen pienuuden vuoksi se ei kuitenkaan kauheasti houkuttele.

Oskun tuttavapiirissä onkin enemmän toimeentulotuella eläviä kuin työssä käyviä.

Osku edustaa professori Heikki Hiilamon tuoreessa selvityksessä NEET-nuorta. Lyhenne tulee sanoista Not in Education, Employment or Training eli suomeksi: ei koulutuksessa, töissä tai harjoittelussa.

Käsite levisi kansainvälisille keskusteluareenoille vuonna 2008 alkaneen talouslaman jälkeen, joka nosti monessa Euroopan maassa nuorisotyöttömyyden pilviin. Samalla se löi ison lommon työn itseisarvoa korostavaan kansalaismoraaliin.

NEET-käsite kattaa sekä vastentahtoisesti työttömät nuoret että ne, jotka ovat itse valinneet sivuun jättäytymisen. Siksi keskusteluun liittyy aina kysymys sosiaaliturvan luonteesta: oikeuttaako se vapaamatkustamisen?

Hallitus pestasi vuoden alussa Heikki Hiilamon työryhmineen valmistelemaan ehdotuksia NEET-nuorten määrän vähentämiseksi.

Lokakuussa julkaistun selvityksen mukaan nuoria koskevan sosiaaliturvan ongelmat johtuvat suurelta osin järjestelmän monimutkaisuudesta. Nuorten toimeentuloa turvaa neljä hyvin erilaista järjestelmää: työmarkkinatuki, toimeentulotuki, opintotuki ja sairausperusteiset toimeentuloturvaetuudet.

Yksi kaikille nuorille yhteinen sosiaaliturvaetuus tekisi Hiilamon mukaan järjestelmästä joustavamman ja kannustavamman. Esityksen ydin onkin alle 25-vuotiaille maksettava nuorten osallistumistulo.

Osallistumistuloon liittyisi tuen saajaa velvoittavaa toimintaa ja nuorten osallistumispalveluita, jotka kannustavat opiskeluun ja työhön. Maakunnat velvoitettaisiin perustamaan Ohjaamo-palvelu, joka kantaisi järjestämisvastuun nuorten osallistumispalveluista.

Nuorten opintolainan saamista pitäisi esityksen mukaan helpottaa lyhentämällä alle 25-vuotiaiden maksuhäiriömerkintöjen voimassaoloaika korkeintaan vuoden pituiseksi. Alle 18-vuotiaat tulisi myös vapauttaa joukkoliikenteen tarkastusmaksuista.

>Heikki Hiilamo ym.: Nuorten osallisuuden edistäminen: Selvitysmiehen raportti. Diakonia-ammattikorkeakoulu 2017.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *