Siirry sisältöön
Terveys

Korpilahden luonto- ja liikuntapäiväkodissa ruualla saa leikkiä

20.05.2019 Tuija Siljamäki Kristiina Kontoniemi

Korpilahden luonto- ja liikuntapäiväkoti

Korpilahden luonto- ja liikuntapäiväkodissa ruualla saa leikkiä ja hyväksytään lapsen luontainen tapa tutkia ja oppia. Luonto kiittää, kun samalla vähennetään ruokahävikkiä.

Varhaiskasvatuksen opettaja Aila Naalisvaara madaltaa ääntään ja valmistautuu esittelemään jotain jännittävää. Keskisuomalaisessa Korpilahden päiväkodin keittiössä neljä tutkijaa on asettautunut paikoilleen leikkuulautojensa ääreen. Opettaja kertoo vihanneksista, jotka kasvavat maan päällä. Sehän tiedetään, että juurekset puolestaan kasvavat maan sisällä.

Mutta tämä vihannes tulee jääkaapista. Se on punainen ja sillä on basilikakorvat ja vihreä kärsä.

Lapsen Maailma: Korpilahden luonto- ja liikuntapäiväkodissa ruualla saa leikkiä

Onni, 5, haluaa seuraavalla kerralla tutkia omenaa, vaikka paprika maistuikin hyvältä.

Tiedättekös, mikä tämä on?

Paprika! tietää Touko, 4.

Se on jännä sana: pap-pap-paprika. Siitä voisi tehdä vaikka laulun, sanoo opettaja.

Opettaja jakaa jokaiselle kangaspussin. Sisältöä ei saa vielä kurkistella, vaan pitää miettiä, miltä se tuntuu.

Sileältä. Kylmältä. Pyöreältä. Siinä on myös kuoppia, analysoi Onni, 5.

Paprikahan se siellä piileskelee.

Keskustellaan väreistä, ja opettaja taikoo esiin vielä keltaisen, oranssin ja vihreän paprikan. Tunnustelua seuraa nenitse suoritettava tutkimus. Opettaja halkaisee veitsellä jokaisen lapsen paprikan, ja sitten vain sieraimet sisukseen!

Punainen kohta haisee hyvältä, mutta siemenet ei, huomauttaa Leevi, 4.

Opettaja jakaa suurennuslasit, sillä sisus näyttää jännittävältä. Leevin mielestä siemenet näyttävät jääkiekoilta. Hän tietää jo, että kun siemenen laittaa multaan, sieltä kasvaa uusi paprika.

Tässä vaiheessa voidaan jo maistaa paprikaa. Opettaja leikkaa jokaiselle pikkusiivun. Uskaltaako joku puraista? Miltä paprikan pureskelu kuulostaa? Hän rouskuttelee malliksi itsekin.

Lapsista paprika tuntuu rapealta, ja varsinkin oranssi maistuu makealta ja herkulliselta. Leevi uskaltaa puraista vihreääkin ja kertoo sen maistuvan suklaalta.

Opettaja esittelee paprikalle kaverin, ihanantuoksuisen basilikan. Sitä voi tutkia erikseen tai maistella yhdessä paprikan kanssa.

Kasvikset lisäävät elimistön hyvää mikrobistoa.

Kun puree basilikaa, suun kautta tulee tuoksua nenään, kuvaa opettaja.

Pian lapset pääsevät itse kylvämään basilikaa ja muita yrttejä sekä versoja. Näin he näkevät, mistä kasvikset ruokapöytään tulevat.

Pöydän ympäriltä kuuluu tyytyväinen mumina ja rouske. Paprikat ja basilikat katoavat parempiin suihin. Opettaja myhäilee tyytyväisenä: tässähän tulee melkein lounaan salaattiannos syötyä.

Jade, 4, venyttelee kokkimyssynsä kuminauhaa hämmentyneen näköisenä.

Etkö halua maistaa?

Tyttö pudistaa päätään. Ei tarvitsekaan: opettaja näyttää, miten paprikanpalasta voi vain käyttää suussa, eikä ole pakko puraista.

Jade ei koske paprikaan, mutta nuolaisee basilikanlehteä ja saa siitä vuolaat kehut.

Ruokakasvatushetki toimii parhaimmillaan juuri näin. Ei ole pakko maistaa. Lapsen itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. Pakkomaistamisestahan voi syntyä suorastaan inho ruokaa kohtaan. Suurin osa lapsista maistaa silti mielellään ja lopulta syökin kasviksia kunhan on ensin tutustunut niihin läpikotaisin.

Lopulta arvioidaan kasviksen tuottama makuelämys. Opettaja osoittaa seinältä hymynaamaa.

Kenen mielestä paprika maistui niin hyvältä, että hymyilytti?

Aika monen. Ruokakasvatuksen yhtenä tavoitteena on myös oppia ilmaisemaan itseään ja mieltymyksiään.

Lapsen Maailma: Korpilahden luonto- ja liikuntapäiväkodissa ruualla saa leikkiä

Korpilahden päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja Aila Naalisvaaran mielestä ruokakasvatuksen pitää olla lapsista hauskaa.

Iloiset ruokahetket voivat muokata lasten ruokamieltymyksiä terveellisiksi, ja varhaislapsuudessa opitut ruokatottumukset kantavat pitkälle aikuisuuteen.

Itä-Suomen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan aistilähtöinen ruokakasvatus lisää lasten halua syödä kasviksia, hedelmiä ja marjoja.

Aila Naalisvaara on perehtynyt aistilähtöiseen ruokakasvatukseen ja ollut laatimassa Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuksen ruokakasvatusopasta.

Aistilähtöinen ruokakasvatus toimii, koska siinä hyödynnetään lapsen luontaista tapaa oppia leikkimällä, tutkimalla ja vahvasti aistimalla. Yhteisistä kivoista hetkistä syntyy iloinen suhde ruokaan.

Uudet ravitsemussuositukset ohjaavat suomalaisia syömään enemmän kasviksia. Se olisi hyväksi niin maapallolle kuin terveydellekin.

Kasviksista saa vitamiineja, ja niiden syöminen lisää elimistön hyvää mikrobistoa ja suojaa näin meitä sairauksilta.

Siksi myös Korpilahden päiväkodin ruokalista muuttui vuoden alusta kalakasvispainotteiseksi. Vanhempien palaute on ollut myönteistä: moni haluaa kasvisruokavinkkejä myös kotiin.

Lapsen Maailma: Korpilahden luonto- ja liikuntapäiväkodissa ruualla saa leikkiä

Jade, 4, tutkii paprikaa mielellään aluksi turvallisen etäisyyden päästä.

Leikkuulaudoilta noukitaan talteen paprikapalat, jotka kelpaavat vielä toisen ryhmän tutkittaviksi. Lapset kippaavat jatkotutkimuksiin kelpaamattoman aineksen biojätteeseen. Opettajaa harmittaa, että näinkin paljon jäi yli, mutta tavoitteena on ruokahävikin vähentäminen pitkällä tähtäimellä eli kaikkien paprikoiden päätyminen lasten suihin.

Biojätteen määrää pyritään vähentämään paitsi rohkaisemalla lapsia popsimaan kasviksia myös seuraamalla ruokahävikkiä. Ruokalassa ylijääneen ruuan määrää tarkkailemalla selviää, mitkä ruuat ovat lasten mieleen ja mitä vasta opetellaan syömään. Tilattavat ruokamäärät seuraavalle kerralle lasketaan sen mukaan.

Hävikin määrään vaikuttaa myös ruuan esillepano ja annostelu. Salaattiainekset tomaatit, kurkut, salaatinlehdet, maissit, paprikat laitetaan jatkossa esiin erillisinä. Näin lapset voivat poimia lautaselle mieleisensä.

Kun lapset saavat annostella ruuan mieltymystensä mukaan, he oppivat myös arvioimaan määrän, jonka syövät. Aikuiset kun arvioivat usein lasten jaksaman annoksen liian suureksi.

Ruokahävikki ei ole pikkupulma, sillä Luonnonvarakeskuksen mukaan koko maailmassa noin kolmasosa ruuasta päätyy roskiin. Jokainen suomalainen kippaa roskiin ruokaa vuodessa lähes 25 kiloa, mikä tekee nelihenkisessä perheessä jo 100 kiloa. Eniten roskiin päätyy juuri vihanneksia.

Ruuan heittäminen roskiin tarkoittaa turhia päästöjä, sillä ruuantuotanto aiheuttaa yli viidenneksen kulutuksen ilmastopäästöistä ja puolet Itämerta kuormittavista päästöistä. Kasvisten lisääminen ruokavalioon on ekoteko mutta vain silloin, kun ne oikeasti myös syödään.

Korpilahden päiväkoti on yksi kahdestatoista Luontoaskel hyvinvointiin -päiväkodista, joissa tutkitaan multa- ja kasvisaltistuksen terveysvaikutuksia.

Lapsen Maailma: Korpilahden luonto- ja liikuntapäiväkodissa ruualla saa leikkiä

Korpilahden päiväkodissa seurataan ruokahävikin perusteella lasten lempiruokia. Kasvisten menekkiä lisäämällä pyritään vähentämään ruokahävikkiä.

Vinkki, vinkki!

Hyödynnä lapsen tapaa oppia.

  • 1-vuotiaasta on luonnollista tutkia käsillä ja suulla. Silloin värikkäät pikkupalat kasviksista sujahtavat suuhun tuosta vain. Sormiruokailu on tuhannen taalan paikka saada lapset syömään kasviksia.
  • 45-vuotiailla on loistava mielikuvitus ja he kiinnittävät huomiota ruuan ulkonäköön. Hauskannäköinen ruoka houkuttaa maistamaan.

Lapsi oppii arvostamaan ja kunnioittamaan ruokaa nähdessään, miten paljon vaivaa sen hankkiminen ja valmistaminen vaatii.

  • Ota lapsi mukaan laatimaan ostoslistaa ja kauppaan. Hedelmä- ja vihannesosastolla riittää ihmeteltävää joka aistille.
  • Ota lapsi mukaan myös marja- tai sienimetsään tai kalaan.
  • Ota lapsi mukaan ruuanlaittoon: pienikin osaa jo kattaa pöytää tai pestä vihanneksia.

Lapsia kiinnostaa, mistä ruoka tulee.

  • Alkuperää voi tutkia yhdessä lapsen kanssa myös verkosta, esim. www.ruokatieto.fi

Rauhoita ateriahetki ruokapuheelle.

  • On hauskaa keskustella siitä, miltä ruoka näyttää, tuntuu, kuulostaa, tuoksuu ja maistuu.

Esittele uusi kasvis tai hedelmä vanhan, tutun ruuan ohella.

 

Kotona

  • Kurkista ennen kauppareissua jääkaappiin ja pakasteeseen ja tee vasta sitten ostoslista. Näin vältät turhia ostoksia.
  • Säilytä nopeimmin pilaantuvat ruuat jääkaapissa etualalla. Muista, että helposti pilaantuvat maito- ja lihatuotteet kuormittavat ilmastoa eniten.
  • Opettele käyttämään jäännösruoka hyödyksi, reseptejä esim. www.saasyoda.fi/

 


Nyt, kun olet lukenut jutun, haluaisimme kertoa Sinulle,

että julkaisemme aina joitakin printtilehden juttuja verkossa ilmaiseksi. Näin siksi, että tärkeä ja asiantunteva tieto lapsista ja perheistä olisi mahdollisimman monen saatavilla.

Lehtitilauksista saatavilla tuloilla pystymme kuitenkin tekemään laadukkaampaa ja monipuolisempaa lehteä. Haluaisitko auttaa meitä siinä? Tilaamalla Lapsen Maailman printtilehden tuet samalla Lastensuojelun Keskusliiton työtä lapsen oikeuksien edistämiseksi.

Painatamme lehden Punamustan painotalossa. Punamustalle on myönnetty Joutsenmerkki eli Pohjoismainen Ympäristömerkki. Lehti painetaan PEFC-sertifioidulle paperille, johon käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. Tämä tiedoksi sinulle, jota paperisen lehden ekologinen jalanjälki huolettaa.

Voit halutessasi tilata lehden lahjaksi esim. lähimmälle koululle, päiväkodille, sairaalalle tai neuvolalle. Lasten parissa työskentelevät ammattilaiset arvostavat lehtemme sisältöjä suuresti.

Tuethan työtämme tilaamalla lehden! Lämmin kiitos jo etukäteen.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »