Siirry sisältöön
Tutkittua tietoa

Normaaliuden paine voi tehdä opettajastakin koulukiusaajan

07.01.2020 Antti Vanas Ben White/Unsplash

Kiusaamisessa ei ole kyse yksittäisen oppilaan ominaisuuksista, vaan paljon laajemmista yhteiskunnallisista asioista, kertoo tuore väitöskirja.

Ei-normaalina pidettyä oppilasta vastaan hyökätään fyysisesti ja henkisesti, ja häneltä evätään pääsy oppilasryhmiin. Osa opettajista moittii kiusattua oppilasta siitä, ettei tämä pysty osallistumaan opetukseen kiusaamisen vuoksi. Oppilas joutuu vaihtamaan ensin luokkaa ja lopulta koulua.

Tällaistakin voi meno olla 2000-luvun suomalaisessa koulussa. Me emme kuitenkaan sitä huomaa, sillä kaikki tapahtuu normaaliuden kulissien takana.

Ina Juva rikkoo väitöstutkimuksellaan totuttua kuvaa siitä, mitä kiusaaminen on, ja mistä se johtuu. Ei-normaaliksi luokitellun oppilaan kiusaamiseen ja syrjintään voivat oppilaiden lisäksi osallistua myös koulun aikuiset.

Aiempi tutkimus on osoittanut, että koululla on tärkeä rooli normaaliuden rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Juva osoittaa, ettei normaalius tarkoita vain jonkinlaista ihmisenä olemisen keskiarvoa, vaan se sisältää myös ihannekuvan ihmisestä.

Ihanneoppilaan tunnusmerkki oli suomalaisuus.

Juvan tutkimissa kouluissa normaalius rakentui ajatukselle siitä, millainen oppilaan ja ihmisen tulisi olla. Tähän ihannekuvaan sisältyivät käsitykset suomalaisuudesta ja oikeanlaisista sosiaalisista taidoista.

Osallistuva havainnointi osoitti, että oppilaan luokittelu ei-normaaliksi altisti oppilaan kiusaamiselle. Opettajat eivät kuitenkaan tunnistaneet ei-normaaliksi luokiteltua oppilasta kiusaamisen uhriksi. Hänen katsottiin ansaitsevan muita vähemmän apua ja huolenpitoa. Juvan mukaan kiusaamista pidettiin yhtenä tapana estää oppilaita poikkeamasta normeista ja normaaliudesta.

Normaalius heijastaa yhteiskunnan poliittisten, taloudellisten, ideologisten ja kulttuuristen rakenteiden odotuksia. Kiusaamisessa ei siis ole kyse yksittäisen oppilaan poikkeavuudesta vaan yhteiskunnallisesta asiasta.

Opettajien haastatteluissa selvisi, että oppilaiden odotettiin sopeutuvan suomalaiseen kulttuuriin. Suomalainen identiteetti oli siis osa ihanneoppilaan kuvaa. Suomalaisuutta ei mielletty etniseksi identiteetiksi, vaan sitä pidettiin osana normaaliutta. Muita etnisiä identiteettejä pidettiin potentiaalisesti ongelmallisina.

Juvan tutkimus laajentaa kiusaamisesta käytyä keskustelua tuomalla esiin aikuisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden osuuden. Kiusaamisen tarkastelu entistä laajemmasta näkökulmasta nostaa tutkijan mukaan esiin kysymyksen, ehkäiseekö nykyinen koulumalli kiusaamista vai tukeeko se sitä.

Juva toteutti tutkimuksensa kahdessa pääkaupunkiseudun yläkoulussa. Osallistuvan havainnoinnin ohella tutkimusta varten haastateltiin 32 koulun henkilökuntaan kuuluvaa ja 48 oppilasta. Väitöskirja syntyi osana tutkimusprojektia Perceptions and Constructions of Marginalisation and Belonging in Education, joka toteutettiin vuosina 20132016.

Väitös Who can be ”normal”? Constructions of normality and processes of exclusion in two Finnish comprehensive schools tarkastettiin Helsingin yliopistossa marraskuussa.

Nyt, kun olet lukenut jutun, haluaisimme kertoa Sinulle,

että julkaisemme aina joitakin lehden juttuja verkossa ilmaiseksi. Näin siksi, että tärkeä ja asiantunteva tieto lapsista ja perheistä olisi mahdollisimman monen saatavilla.

Lehtitilauksista saatavilla tuloilla pystymme kuitenkin tekemään laadukkaampaa ja monipuolisempaa lehteä. Haluaisitko auttaa meitä siinä? Tilaamalla Lapsen Maailman printti- tai digilehden tuet samalla Lastensuojelun Keskusliiton työtä lapsen oikeuksien edistämiseksi.

Painatamme lehden Punamustan painotalossa Joensuussa. Punamustalle on myönnetty Joutsenmerkki eli Pohjoismainen Ympäristömerkki. Lehti painetaan PEFC-sertifioidulle paperille, johon käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. Tämä tiedoksi sinulle, jota paperisen lehden ekologinen jalanjälki huolettaa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »