Hyppää sisältöön

Kaltoinkohtelu lapsuudessa lisää aikuisen itsemurhariskiä

Lasten ja vanhempien avuksi tarvitaan perhekeskeistä terapiaa ja neuvontaa.
Julkaistu
Teksti Antti Vanas
Kuvat Michael Longmire, Unsplash
Kaltoinkohtelu lapsuudessa lisää aikuisen itsemurhariskiä

Emotionaalinen laiminlyönti ja fyysinen kaltoinkohtelu koskettavat lapsen perustavaa laatua olevaa turvallisuuden ja rakastettuna olemisen tarvetta. Siksi ne voivat vahingoittaa lapsen psyykkistä eheyttä ja itsetuntoa.

Aikuisiässä vauriot saattavat näkyä esim. epäluottamuksen sävyttämänä asenteena toisia ihmisiä kohtaan, mielenterveyden ongelmina ja kohonneena itsemurhariskinä.

Kaikki Raimo Salokankaan tutkimat lapsuuden traumakokemukset liittyivät merkitsevästi myös aikuisiän alkoholiongelmiin.

Naisilla seksuaalinen hyväksikäyttö ja fyysinen kaltoinkohtelu liittyvät suoraan alkoholiongelmien esiintymiseen. Miehillä vastaava yhteys välittyi pääasiassa masentuneen mielialan kautta.

Salokangas tutki Turun yliopistolle tekemässään väitöksessä Childhood adverseties and mental ill health lasten traumakokemuksia useasta eri näkökulmasta.

Hän selvitti mm. lapsuuden kaltoinkohtelun ja traumakokemusten vaikutuksia yksilön kokemukseen siitä, miten muut ihmiset häneen suhtautuvat. Tutkittavina olivat myös lapsuuden traumakokemusten yhteydet aikuisiän itsetuhoisuuteen ja psykiatrisiin häiriöihin.

Tutkimusaineistossa oli mukana 692 yleisväestöön kuuluvaa aikuista, 410 terveyskeskukseen tai psykiatriseen avohoitoon tullutta potilasta ja 245 psykoosiriskissä olevaa potilasta.

Yleisväestöstä n. kolme neljäsosaa raportoi vähintään yhden lapsuuden traumakokemuksen, ja lähes puolella näitä kokemuksia oli kaksi tai useampia. Psykiatrisilla avohoitopotilailla vastaavat osuudet olivat paljon suuremmat: 94 ja 81 %.

Kaikissa ryhmissä emotionaalinen laiminlyönti oli yleisin ja seksuaalinen hyväksikäyttö harvinaisin lapsuuden traumakokemus.

Emotionaalinen kaltoinkohtelu ja laiminlyönti sekä fyysinen kaltoinkohtelu liittyivät vahvimmin mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöihin. Hoitoon hakeutuneiden aineistossa lapsuuden traumakokemukset – varsinkin emotionaalinen kaltoinkohtelu – yhdistyivät psykiatristen häiriöiden lisäksi suurempaan itsemurhariskiin.

Enemmistö lapsuuden traumakokemuksista liittyi kotiperheisiin. Tukitoimiksi Salokangas esittääkin mm. vanhempien ja lasten mielenterveyttä tukevaa perhekeskeistä terapiaa ja neuvontaa.

Salokangas tutki myös uuden, lapsuuden kaltoinkohtelun ja traumakokemusten arviointiin kehitetyn suomenkielisen TADS-instrumentin (Trauma And Distress Scale) ominaisuuksia ja käyttökelpoisuutta.

Instrumentti sisältää viisi osatekijää: emotionaalisen, fyysisen ja seksuaalisen kaltoinkohtelun sekä emotionaalisen ja fyysisen laiminlyönnin. TADS osoittautui käyttökelpoiseksi työkaluksi takautuvasti raportoitujen lapsuuden traumojen arvioinnissa.

Tilaa Lapsen Maailma  tue Lastensuojelun Keskusliiton työtä  vain 29 e!

Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.

Voit tukea Lastensuojelun Keskusliiton toimintaa tilaamalla lehden itsellesi, työyhteisöllesi tai lahjaksi. Näppärän digitilauksen saat puoleksi vuodeksi vain 29 eurolla, ja kestotilaus maksaa 69 € vuodessa.

Painatamme lehden Punamustan painotalossa Joensuussa. Punamustalle on myönnetty Joutsenmerkki eli Pohjoismainen Ympäristömerkki. Lehti painetaan PEFC-sertifioidulle paperille, johon käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. Tämä tiedoksi sinulle, jota paperisen lehden ekologinen jalanjälki huolettaa.

Tilaa lehti