One glass of milk, please

• Kolmikielisen lapsen koulupolku- mihin päädyimme

  Esikoinen hipsii rappuset alas keittiöön, kirja kainalossaan. Minä juon aamuteetäni ja selailen samalla työsähköpostia ja tulevan kokouksen läpikäytäviä asioita. Hymyilen lapselle “Huomenta, kultaseni.”  “Huomenta” mutisee lapsi, siirtää murokulhonsa syrjään ja avaa dinosauruskirjansa pöydälle ja alkaa kuiskaten tavata dinosaurusten nimiä itsekseen. Kuuntelen hymynkare huulillani miten hän etenee sivulta toiselle, katsellen kuvia ja lukien lauseita itsekseen mutisten. […] Lue lisää »

  

• Kaikille eristys ei ole vain eristystä- Kiitollisena oman onnekkuuteni edessä.

  Kevät tuoksuu ilmassa, se tunkee läpi ajoittaisten hassujen lumikuurojen, työntää säteensä läpi harmaiden pilvien lämmittäen poskia ja antaen lupauksen tulevasta kesästä. Kävelemme pitkin Saunalahden ulkoilupolkua. Lapset viilettävät pyörillään edellämme ja kuulen kauas heidän naurunsa ja ilakoinnin, kun he löytävät taas uuden suvantokohdan, jossa vesi on vielä jäässä. Sunnuntai, kevät, perhe. Meillä on kaikki hyvin. Ajatus, […] Lue lisää »

  

• Hyvät hetket ja positiiviset ajatukset -mitä hyvää eristyksessä voi olla

  Tiistai-ilta. Kuopus istuu keittiönpöydän ääressä ja seuraa ujonsekaiisella tyytyväisyydellä miten hänen Kalifornian ajan luokkatoverinsa selittää yksityiskohtia legoajokkinsa toimintatavoista. Lasten legoukkeleita lojuu pitkin olohuonetta ja eteisessä ovat sikinsokin kengät ja haalarit pitkin lattioita. Silti talossa vallitsee rauhallinen tunnelma, eikä ketään tunnu kiristävän tai ahdistavan. Meillä on takana jo toinen oikeasti todella hyvin sujunut päivä. Sen jälkeen […] Lue lisää »

  

• Rakas eristyspäiväkirjani

  Hetkiä korona-arjen keskeltä. Toinen viikko. Eihän tämä nyt voi olla niin vaikeaa. Tehdään vuoroissa töitä, lapsethan ovat tottuneita siihen että tehdään töitä kotonakin. Pidetään vain rytmistä kiinni. Aamulla ulos, lounas, rauhalista aikaa, vähän opetusta, iltpäivällä ulos, pikkukakkosta… Kyllä me selviämme. Niin. Kuulostaa jotenkin niin yksinkertaiselta. Kaksi aikuista, kaksi lasta. Kaksi kertaa kahdeksan tunnin työpäivä, kaksi […] Lue lisää »

  

• Kun meidän tapamme viettää viikonloppuja onkin uusi normaali

  Koko maailma on asetettu eristykseen. Kaikkea mahdollista kontaktia tulisi välttää ja jos on pakko jossain käydä tulisi se tehdä asianmukaisesti suojautuen. Arjesta ja sen tuomasta haasteesta olenkin jo puhunut. Ei tämä helppoa ole. Se on pakko myöntää. Ei edes nyt kun mennään jo toista viikkoa ja tavallaan jonkinlaiset rutiinit alkavat muotoutua. Silti tuntuu haastavalta ja […] Lue lisää »

  

• Kun pelko valtaa arjen

  Esikoinen kiukkuaa koko päivän. Purskahtelee itkuun ja raivoaa. Tällaista ei ole hänen kanssaan ollut ikuisuuksiin. En edes muista milloin viimeksi hän olisi ollut näin herkillä. Tiedän, ettei syy oikeasti voi olla legopalasessa, jonka Kuopus otti omaan ajokkiinsa vaikka Esikoinen oli ajatellut sen sopivan hänen autoonsa. Eikä kyse ole oikeasti kadonneesta aku ankasta tai siitä etteikö […] Lue lisää »

  

• Kaaoksen keskellä – miten me yritämme ottaa tätä poikkeustila-arkea haltuun

  “Tämä virus aiheuttaa kyllä aika paljon kaaosta.” Toteaa Esikoinen aamupalapöydässä. Katson lasta joka lappaa kaurahiutaleita ja mustikkajugurttia suuhunsa. Hän osuu harvinaisen oikeaan. Aika kaaoottista tämä elämä on ollut. Monin osin. Moni teistä lukijoista suuttui kun sanoin, etten koe erityistä tarvetta suuttua vessapaperihamstraajista, vaan olen sitä mieltä että jos ne vessapaperit heitä rauhottavat niin silloin se […] Lue lisää »

  

• Muistakaa empatia myös korona-aikana

  Korona. Jokaisen huulilla, jokaisen silmillä. Eihän sitä tällä hetkellä pakoon pääse. Minulta on kyselty jonkin verran omaa kantaani Suomen tilanteeseen, haluaisinko että kaikki laittettaisiin eristyksiin ja ulkonaliikkumiskielto tulisi voimaan. Olen tietoisesti oikeastaan välttänyt sanomasta omia ajatuksiani ääneen, lähinnä sen tähden että olen halunnut rauhassa odottaa että saan tarpeeksi tietoa jonka pohjalta muodostaa mielipiteeni. Tämän kaltaiset […] Lue lisää »

  

• Kenen syytä on lumettomuus- ajatuksia tavoista kertoa ilmastonmuutoksesta lapsille

  Tilannekuva yksi: Haen lapset päiväkodista. Helsingin paljas maa rahisee jalkojemme alla. “Tämä kuulostaa ihan eriltä kuin lumi Kolilla.” Toteaa Kuopus. NIin kuulostaa, totean. “Miksi täällä Helsingissä ei ole lunta tänä talvena, eikö tänne enää ikinä tule lunta?”  Sanon, että varmasti tulee, tämä on nyt vain poikkeuksellisen leuto talvi. Hetken hiljaisuuden jälkeen lisään kuitenkin, että tällaisia […] Lue lisää »

  

• Hiljaisuus- se nautinnollisin asia kun lapset ovat poissa

  Istun junassa ja hitaasti talvisemmaksi vaihtuvat maisemat vilisevät ohitseni. Työkone hurisee edessäni ja juna kuljettaa minua tasaisesti kohti pohjoista, kohti talvea ja lapsia. Kerroinkin jo viime postauksessa, että lapsemme lähtivät viikoksi Pohjois-Karjalaan vanhempieni luokse. Meillä ei Puolison kanssa kovin paljoa lomia, toisin sanoen, Puolisolla on kesälle varattu muutama lomaviikko, minulle käytännössä ei yhtään. Lupasin kuitenkin […] Lue lisää »