One glass of milk, please

• Muutuinko minä, vai muuttuiko elämä?

  Kadonneita asioita nykyarjestani. Hitaus, ei niinkään verkkaus vaan hitaus. Pysähtyminen ajatukseen, pysähtyminen hetkeen. Hiljaisuus. Omien ajatusten jatkuva kuuleminen, oman tahdon kuuleminen. Pakottomuus, kun ei ole mikään pakko lähes mitään. Luen yllä olevia lauseen pätkiä muistikirjastani tiistain auringon hiipiessä hiljalleen kohti horisonttia.  Armollisen viileä ilma virtaa läpivetona talomme läpi, kuumasta päivästä muistona on vielä lämpöä hohkava […] Lue lisää »

  

• Miltä kanttarellin maku näyttää?

  “No kerro, miltä se kanttarellin maku näyttää?” Puoliso kohdistaa kysymyksen minulle silmiin katsoen ja hymyillen. Nauran ja alan haparoiden kertoa hänelle mitä silmieni edessä näen laittaessani pikkelöidyn kanttarellin suuhuni. Näen muotoja, värejä, eri kokoisina ja värisinä. Yritän selittää etikan tuoman happamuuden aiheuttamaa terävää säröä muuten pyöreään muotoon. Puoliso nauraa ja pudistelee ihmetellen päätään. “Tuon kaikenko […] Lue lisää »

  

• Asiallisen kommunikaation taito – myös blogimaailmassa

  Kommunikaatio. Keskusteleminen. Toisen ihmisen ihmisarvon kunnioittaminen. Asiassa pysyminen. Nämä tuntuvat olevan aiheita ja alueita joissa nykyään ihan aikuiset ihmiset ovat täysin eksyksissä siitä mikä on oikea ja hyvä tapa toimia. Vietimme viikonlopun telttailemassa. Emme me kaukana olleet, vain tunnin ajomatkan päässä kotoa. Mutta puhelinkenttää siellä ei ollut, sosiaalinen media ei toiminut eivätkä sähköpostit tulleet läpi. […] Lue lisää »

  

• Pieni suuri askel

  Pieniä askeleita muille, isoja meille.  Siinä he kokoavat Legon ninjago laivaa. Sitä mitä on yli vuosi toivottu, mihin on viikkorahaa säästetty ja jonka nyt vihdoinkin he pystyivät ostamaan (käytettynä)Ukin ja Mummin lahjoittamien kesärahojen turvin. Rakentaminen on levotonta, niin kuin kaikki oleminen, varsinkin Esikoisella. On vain harvoja asioita jotka saavat hänet pysymään paikoillaan, venkoilematta. Yksi on […] Lue lisää »

  

• Viimeinen vapaa kesä

  Aamu. Hiivin makuuhuoneesta olohuoneeseen johon levitän pilatesmattoni. Kesäloma tai ei, jotkut rutiinit eivät vaihdu. Lapset heräävät edelleen aikaisin, yleensä kello seitsemän. Jos minä haluan yhtään omaa aikaa, on se otettava aamusta. Kesäloman kuuluisi kai perinteisesti olla sitä että nukutaan kunnes herätään itsestään, tehdään asioita ilman aikatauluja ja spontaanisti ilman suunnitelmia. Lasten kesälomassa on kuitenkin aina […] Lue lisää »

  

• Mutta Miksi? – Keskustelu lasten kanssa pride viikon merkityksestä

  Istun lasten kanssa kirjaston vieressä olevassa kahvilassa. Iltapäivän aurinko paahtaa ikkunoista sisään, mutta kahvilassa on miellyttävän viileää, ilmastointi tekee tehtävänsä. Pöydissä koreilevat aurinkonkukat hillopurkeissa. Lapset ovat levittäneet pöydälle kirjastosta lainaamiaan kirjoja kun tuon pöytään heidän valitsemansa herkut. Limsaa molemmille, Esikoiselle keksi ja Kuopukselle pehmisjäätelöä. Tämä on meidän perinteemme, ensin kirjastoon sitten kahvilaan lukemaan kirjoja ja […] Lue lisää »

  

• Pelikaanit, kuolema ja elämä- eikä mikään oikeasti liity mihinkään

  Siinä ne liitävät meidän päidemme yllä, kohti omaa määränpäätään. Nuo ylväät hiljaiset linnut, Pelikaanit. Kristinuskossa uhrikuoleman symbolia kantavat otukset, joiden liitoa minä en koskaan väsy seuraamaan. Aurinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta, horisontissa, tuolla meren laidalla siintävät läpi utun kukkulat joita yleensä ei näe. Meri on rauhallinen tänään, aallot lyövät lempeästi hiekkaan, laskuvesi vetää vettä kohti […] Lue lisää »

  

• Ei yksi huono päivä lomaa pilaa

  Olemme tämänkertaisen matkamme viimeisellä etapilla, matkalla Porvoosta Helsinkiin. Kesäinen Suomi levittäytyy ympärillä. Vietimme ihanan juhannuksen ystävien mökillä Mäntyharjussa. Takana lähes neljä viikkoa lomaa Suomessa. Neljään viikkoon on mahtunut niin paljon. Helsinkiä, Joensuuta, Kontiolahtea, Kolia, Turkua, Mäntyharjua, lisää Helsinkiä, tänään hetki Porvootakin. Paljon ihmisiä; Ystäviä, sukulaisia, tuttavia. Tekemistä; kukkapenkkien kaivamista, kasvimaalla työskentelyä, metsänistutusta, patikointia, pyöräretkiä, uimista, konsertteja, oleilua, […] Lue lisää »

  

• Onnea on yhteinen matka

  Kello on puoli kymmenen illalla. Valo kiemurtelee lastenhuoneeseen sälekaihtimen lävitse kuin kello olisi kolme iltapäivällä. Avonaisesta ikkunasta kuuluu lokin huuto, kadulla haukkuu koira, jossain huutaa lapsi. Esikoinen on vihdoinkin nukahtanut ja hengittää rauhallisesti vaaleiden kiharoiden laskeutuessa hänen poskilleen. Kuopus makaa omalla patjallaan valveilla ja tuijottaa suurilla silmillään kattoon. Hän nukkui autossa iltapäivällä ja tiedän kokemuksesta silloin […] Lue lisää »

  

• Haaste: kosketa poikalastasi

  Aamuyö, ulkona laulaa jokin lintu. Suomen yötön yö valaisee huoneen, eivätkä kaiken valon läpäisevät verhotkaan pimennä huonetta millään tasolla. Makaan hiljaa kuunnellen vanhan kansakoulurakennuksen ääniä. Mietin mihin heräsin, vaikken oikeastaan edes välitä. Pian heräämisen syy selviää. Kuopus tepastelee lastehuoneesta huoneeseeni ja kysyy saisiko tulla viereen nukkumaan. Heräsin todennäköisesti jo siihen kun hän viereisessä huoneessa nousi sängystään. […] Lue lisää »