One glass of milk, please

• Vanhemmuuden parhaat vuodet alkamassa

  Tilannekuvia arjestamme. Lapset leikkivät omassa huoneessaan jotain. Ovat menneen sinne ehkä kaksi minuuttia sitten. Itse siivoan aamupalapöytää ja yritän samalla saada valmiiksi mukaan otettavan lounaan. Lastenhuoneesta kuuluu kamala huuto. Tunnistan karjumisen lähteen Kuopukseksi. Huokaan syvään. Huoneessa Kuopus istuu lattialla ja huutaa pää punaisena ja suu auki. Esikoinen on kömpinyt sänkyyn peittojen alle piiloon. Kysyn mitä […] Lue lisää »

  

• Vuoden ensimmäinen päivä

  Ystäväni päivitti sosiaaliseen mediaan “vuoden ensimmäinen täydellinen päivä.”  Tammikuun 1 päätteeksi. Idyllisten perhekuvien ja rakkauden täyteisen tekstin alle oli jätetty paljon kommentteja joissa kerrottiin miten ihana päivä ihmisillä oli ollut ja miten se olisi varma merkki siitä että koko tuleva vuosi tulisi olemaan yhtä täydellinen.  Aluksi ajattelin, että ehkä minäkin voisin kirjoittaa teille siitä miten […] Lue lisää »

  

• Vuosikatsaus

  Vuosi 2018 lähenee loppuaan. Ihan kohta on taas se hetki jonka ihmiskunta on päättänyt olevan se merkkipaalu kun uusi ympyrä alkaa ja siirrymme taas seuraavaan vuoteen. Seuraavaan sykliin. Istun tässä työpöytäni ääressä lasten juostessa selkäni takana leikkien jotain, minun silmiini epämääräistä hirviöleikkiä, ulkona paistaa aurinko. Puoliso on kadonnut autotalliin figuurimaailman rakentamisen luolaansa. Kaiken tekemisen yllä […] Lue lisää »

  

• Joulu Nevadassa

    Millainen siitä meidän joulusta lopulta tuli? Lupasin kertoa, ja tässä minä olen, näpyttelemässä teille tuosta maagiseta ajasta postausta. Joulu, Nevada, vuoret, pieni perheemme, se kaikki ylitti kaikki odotukseni. En tiedä olivatko odotukseni lähtökohtaisesti matalat vai miksi kaikki tuntui olevan vain niin täydellisen hyvin. Annan lyhyiden tilannekuvien ja valokuvien rakentaa teille kuvan ajastamme. Mikä jää […] Lue lisää »

  

• Luukku 23: Pieniä palasia Joulusta Piilaaksosta

  Tämä teksti on osa ulkosuomalaisten bloggajien joulukalenteria, joka avaa ikkunoita ulkosuomalaisten jouluihin. Luukku 23 aukeaa Piilaaksossa.  Oikeasti olin ajatellut, että tämä luukku aukeaisi Nevadassa, Topaz Järven rannalla, mutta koska en ollut osannut ajatella aikaeroa suhteessa Eurooppaan niin tajusin vasta eilen että jos kirjoitan tämän Meidän aikavyöhykkeemme aikaan 23 päivä illalla, niin silloin tämä luukku aukeaa […] Lue lisää »

  

• Joulurauhaa etsimässä

    Joulu. Siinä se on, ihan muutaman päivän päässä. Kalenterista loppuvat pian pussukat ja toisesta luukut. Kuukauden päivät osuvat 24 kohdalle. Se niin kovin kovasti odotettu joulu on jo ihan ovella. Tai jossain matkalla sen taakse ainakin. Joulu on niin kovin usein kulutusjuhlaa. Lahjoja lahjojen perään. Lasten toiveiden täyttämistä ja toisaalta ehkä pettymyksiä. Aikuiset hymyilemässä […] Lue lisää »

  

• Ihanan kamala Ruutuaika

    “Annu, saadaanko katsoa jotain”   “Annu saadaanko pelata tänään??”  “Onko jo peliaika”  “Joko me saadaan pelata?” Kuvitelkaa nämä lauseet sanottuna sellaisella venyvän valittavalla äänensävyllä. Sellaisella joka saa hermot venähtämään saman tein kymmenen metriä pitkäksi ja todella hauraaksi. Oli aika kun jouduin kuuntelemaan yllä mainittuja lauseita päivittäin ja laskemaan sataan etten hermostuisi. Ruutuaika, tämä nykyajan […] Lue lisää »

  

• Auta, auta pyydän sua – hyväntekeväisyydestä Piilaaksossa

    Noniin, lupailin teille alkuviikosta facebookin puolella, että kirjoitan teille ihan oman postauksen aiheesta hyväntekeväisyys. Toki hyväntekeväisyyttä ja vapaaehtoistyötä nyt tehdään joka puolella maailmaa, että ei tämä nyt mikään uusi asia varmaan kenellekään ole. Itse en kuitenkaan ole törmännyt tämän kaltaiseen volyymiin toistaiseksi missään muualla maailmassa kuin täällä. Täällä siis tosiaan kerätään rahaa, vaatteita, tavaroita, […] Lue lisää »

  

• Etanatalon Hans – De Hans im Schnäggeloch

  Aurinko kurkistelee pilvien välistä, lämmittää hiukan karunnäköistä maisemaa. Olohuoneen ikkunat ovat kosteat, ovien alta tuleva  ilmavirtaus saavuttaa nilkkani. Lapset pyörivät olohuoneen matolla, leikkivät pikkuautoilla ja Star Wars leluilla. Huoneessa kaikuvat vielä vanhempieni äänet. Sunnuntainen skypepuhelu on juuri päättynyt. Tapa josta pidän tiukasti kiinni. Nimenomana minä pidän siitä kiinni. Minä haluan soittaa, minä avaan koneen ja […] Lue lisää »

  

• Suomalaisuudesta

  Ajoimme tänään leikkipuistosta kotiin. Stereoista soi Palefacen “Helsinki-Shangrli la” kappale. Esikoinen lauloi sydämensä kyllyydestä mukana. “Yhteiskunnan yllä liehuu taantumuksen viiri Turvakameroilla luodaan pelon ilmapiiri Hurahuhhahhei, holhoava esivalta Putkaan tarranliimajat ja talonvaltaajat” Sanat sinkoilevat auton seinistä ja näen peruutuspeilistä miten Esikoinen lausuu ääneen sanoja joita ei edes ymmärrä vielä. Suomessa vietetään tänään itsenäisyyspäivää. 101 vuotta. Onnea […] Lue lisää »