Äitipuhe

• Bileet, joissa pahoinpidellään lapsia

  Vesirokkorokotukset lisättiin viime vuonna Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan ja sen saavat maksutta kaikki 1.1.2006 ja sen jälkeen syntyneet lapset. Perusrokotussarjaan kuuluu kaksi annosta, joista ensimmäinen annetaan yleensä puolentoista vuoden iässä ja tehosterokotus kuuden vuoden iässä.  Aiemmin vesirokkorokotuksen pystyi ottamaan yksityisellä terveysasemalla, mutta yli sadan euron hinta (sisältäen rokotuksen hinnan ja poliklinikkamaksun) vaikutti siihen, että rokotuskattavuus pysyi […] Lue lisää »

  

• Vanhempien pelottelun anatomia

  Toimittaja Mari Julku kirjoitti Iltalehdessä osuvasti siitä, miten suomalaisessa julkisessa keskustelussa ja sosiaalisessa mediassa lapsiperhearki ei näyttäydy asiana, jota kannattaisi tavoitella. Perheelliset nähdään univelkaisina tyyppeinä, jotka metsästävät tuulipuvut päällä Prismassa alennusjauhelihaa samalla kun lapsettomat nauttivat elämästä ja matkustelevat ympäri maailmaa. Julkun mukaan suomalainen vanhemmuuskeskustelu kaipaisi perusteellista tuulettamista. Itse olen kokenut vanhemmuuskeskustelun mustavalkoisena. Usein vanhemmuus nähdään […] Lue lisää »

  

• Verkkokauppaostokset voivat allergisoida lapsen

  Wish, AliExpress, Lightinthebox ja muut kiinalaiset verkkokaupat ovat tavaroiden hamstraajien ja krääsän rakastajien taivas. Tavaroiden tilaileminen ei useinkaan ole pelkkää hyödykkeiden hankintaa, vaan monille kyse on myös harrastuksesta. Sen koukuttavuudesta kertoi esimerkiksi Iltasanomien Taloussanomien haastattelema Suvi Sinkko, joka haluaa, että hänelle on tulossa paketteja koko ajan. Kiinalaisten verkkokauppojen kautta saa siis luotua itselleen jatkuvan joulun. […] Lue lisää »

  

• Äitiyspalstojen kuumimmat puheenaiheet vuonna 2017

  Kuopukseni syntyi viime vuonna. Liityin silloin moniin Facebook-ryhmiin, joissa on vanhempia, joiden lapsi on syntynyt samana vuonna tai jopa samana kuukautena kuin omani. Ne ovat loistavia vertaistuen lähteitä, koska vauva-aika on todella intensiivistä ja vauva-asioihin liittyvät keskustelut eivät useinkaan jaksa kiinnostaa muita kuin heitä, joita ne juuri sillä hetkellä omassa elämässä koskettavat. Vauva-ajan intensiivisyys tekee […] Lue lisää »

  

• Kävelyteline ja hyppykiikku ovat riski jalkojen terveydelle

  Jos sinulla on taipumusta stressata, kehittyykö lapsesi normaalia vauhtia, ei kannata lukea vauvapalstoilla ketjuja, joissa kysellään, että ”Minkä ikäisenä lapsesi oppi kävelemään?”. Ne luovat helposti vääristynyttä kuvaa siitä, mikä on keskimääräinen kävelemään oppimisen ikä, koska näihin ketjuihin vastaavat usein ne, joiden lapsi on ollut erityisen nopea kehityksessään. Niissä kun harvemmin näkee vastauksena esimerkiksi puolentoistavuoden ikää, […] Lue lisää »

  

• Vessasanoja huutelevat aikuiset

  Istuimme Silja Serenaden kahvilassa. Viereisessä pöydässä oli pieni prinsessamekkoon pukeutunut tyttö isovanhempiensa kanssa. Mummilta meni hermo ja minulta meinasi mennä lattekahvit väärään kurkkuun kun mummi kailotti tytölle kantavalla äänellä: ”Nyt lopeta! Hieno nainen ei hiploo pimppiä kaikkien nähden!”. En nähnyt mitä tyttö teki, mutta mietin, vastasiko tuo mumminkaan huudon sisältö sitä, minkälaista hienon naisen ulosanti […] Lue lisää »

  

• Osa 2/2: Rattaissa on stressittömämpää matkustaa kasvot työntäjään päin

  Tässä kaksiosaisessa postauksessa pohdin sitä, minkälainen merkitys on sillä, matkustaako lapsi rattaissa kasvot työntäjää vai menosuuntaa päin. Pohjana on Dundeen yliopiston psykologian laitoksen tohtorin Suzanne Zeedykin yhteistyössä Kansallinen lukutaito -säätiön kanssa toteuttama tutkimusprojekti. Projekti koostui kahdesta erillisestä tutkimuksesta, joista ensimmäisestä eli Iso-Britannian pääkatujen varrella suoritetusta havainnointitutkimuksesta kerroin tämän postauksen ensimmäisessä osassa. Niin sanotuin katukyttäysmenetelmin havaittiin, […] Lue lisää »

  

• Osa 1/2: Rattaissa on stressittömämpää matkustaa kasvot työntäjään päin

  ”Milloin käänsitte lapsenne kasvot menosuuntaan?” on usein esitetty kysymys. Kysymys on tietysti rattaiden istuinosan kääntämisestä, mutta tämän voi ymmärtää väärin niin monella tavalla. Esimerkiksi Vauva-lehden legendaarisella Aihe vapaa -palstalla tästä muodostui yksi sarkastisimmista ketjuista ja vastauksiksi esitettiin muun muassa: ”Itse en olisi pystynyt 4 vuotta elämään takanaamaisten lasten kanssa puuttumatta asiaan” sekä ”Kun olin 27 […] Lue lisää »

  

• Miksi imetyksestä saa puhua vain yhdellä tavalla?

  Imetys on kaunista ja luonnollista. Imettämällä voi tarjota parasta mahdollista ravintoa vauvalle. Kyllä, olen samaa mieltä, mutta imettämisessä on myös muita puolia, joista valitettavan vähän puhutaan. Imetyshetki voi olla äidin ja vauvan välinen kiintymyksentäyteinen rentouttava tuokio, mutta se voi kirjaimellisesti olla myös verta, hikeä ja kyyneleitä. Imetyksen haasteista puhutaan ihan liian vähän. Imetysongelmista puhuminen usein […] Lue lisää »

  

• Synnytyksen jälkeen lypsylle ja muut marttyyriäitikertomukset

  Kertomuksen vaarat on ehkä yksi tämän hetken mielenkiintoisimmista tiedeprojekteista. Koneen säätiön rahoittamassa kahden vuoden intensiiviprojektissa kertomuksentutkijoista koostuva työryhmä pyrkii lisäämään kriittistä ymmärrystä kertomusmuodon voimasta ja vaaroista. Avoimilla Facebook-sivuillaan he pyytävät ilmiantamaan sekä merkitsemään hashtageilla #varokertomusta ja #mindthenarrative mielenkiintoisia, hauskoja ja härskejä tapauksia, joissa jokin taho yrittää hyötyä kertomuksesta. Tavoitteena on selvittää, mitä kaikkea meille myydään […] Lue lisää »