Hyppää sisältöön

Kun toiveena on nolla lasta

Neljännes 1980- ja 90-luvuilla syntyneistä miehistä ja viidennes naisista ilmoitti, ettei halua lapsia lainkaan.
Julkaistu
Teksti Antti Vanas
Kuvat Jonas Weckschmied / Unsplash
Kun toiveena on nolla lasta

Suomaisten perheasenteet ovat muuttuneet viime vuosina jyrkästi.

Ihanteellisena pidetyn lapsiluvun keskiarvo on laskenut, mutta lasku ei johdu siitä, että lapsia haluavat haluaisivat entistä vähemmän lapsia. Tuoreen tutkimuksen mukaan lasku johtuu siitä, että yhä useampi ei halua lapsia lainkaan.

Peräti neljännes vuosina 1985–1994 syntyneistä miehistä ilmoitti ihanteelliseksi lapsiluvukseen pyöreän nollan. Kymmenen vuotta aiemmin vuosina 1975–1984 syntyneistä miehistä vain muutama prosentti ihannoi täydellistä lapsettomuutta.

1980- ja 90-luvuilla syntyneistä naisistakin lapsettomuusihanteen allekirjoitti yli viidennes. Kymmenen vuotta vanhemmista naisista niin teki vain pari prosenttia. Vastaajat olivat kyselyä tehtäessä 25-vuotiaita.

Helsingin yliopiston tutkijat käyttivät tutkimuksensa materiaalina Väestöliiton vuosina 2007–2018 tekemien kyselytutkimusten tuloksia. Kyselyihin osallistui 20–45-vuotiaita miehiä ja naisia viidestä syntymäkohortista vuosilta 1970–1994.

Kyselyihin osallistuneiden ilmoittamia ihannelapsilukuja verrattiin syntymäkohorttien samanikäisten kesken: esim. vuosien 1970–1974 kohorttiin kuuluvien 25-vuotiaiden vastauksia verrattiin myöhempien kohorttien 25-vuotiaiden vastauksiin.

Tutkimusartikkeli Evidence from repeated cross-sectional surveys in Finland julkaistiin European Sociological Review -lehdessä (academic.oup.com).

Syntyvyys ja talous ovat näihin päiviin asti kulkeneet kehittyneissä maissa käsi kädessä. Kriisin tai talouslaman tullen lasten ja erityisesti ensimmäisen lapsen hankintaa on lykätty, mutta sääntö ei näyttäisi olevan enää voimassa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin, liittyykö ihannelapsiluvun lasku vuoden 2008 talouskriisin aiheuttamaan taloudelliseen epävarmuuteen. Paljastui, ettei muutosta voi selittää sosioekonomisilla syillä, vaan taustalla vaikuttaa talouden heilahteluja syvällisempi kulttuurinen muutos.

Lapsettomuuden syynä voi olla itsensä kehittäminen ja ilmastonmuutos.

Muutoksen syvemmät syyt eivät kuulu tutkimuksen varsinaiseen aihepiiriin, mutta kirjallisuusosassa niitäkin sivutaan.

Vuosiluvut kertovat, että muutoksen airueina toimivat milleniaaleina tunnetut, 1980–90-luvuilla syntyneet ikäluokat.

Milleniaalien arvomaailmassa painottuvat perheen sijaan itsensä kehittämiseen liittyvät asiat kuten vaihtelevat ja jatkuvat opinnot, uran rakentaminen ja matkustelu. Parin vuosikymmenen pituinen sitoumus lasten kasvattamiseen saattaa pelottaa ja ahdistaa.

Myös Väestöliiton uusimmassa Perhebarometrissa (pdf) nollaa lasta ihanteenaan pitävien keskeiset syyt lykätä lastenhankintaa tai luopua siitä kokonaan liittyvät elämäntyyliin. Erityisesti naiset kokivat, että lapsen saaminen tarkoittaisi nykyisestä elämäntyylistä luopumista.

Ilmastonmuutos on noussut syiden listalla korkealle: nollaa lasta ihanteenaan pitävistä peräti 40 % ilmoitti, että huoli lapsen tulevaisuudesta ilmastonmuutoksen runtelemassa maailmassa vaikuttaa heidän päätökseensä ainakin jonkin verran. Myös huoli vauvan hiilijalanjäljestä vaikutti monen päätöksen taustalla.6

Hyvä lukija,  

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin. 

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa (lskl.fi) sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma  joko diginä tai painettuna lehtenä

Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja  

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *