Siirry sisältöön
Perhe

Oikein, väärin, perintö

14.04.2014 Marianna Laiho

Uusperheen perinnönjako voi johtaa tulokseen, johon kukaan ei ole tyytyväinen. Lasten tai vanhempien mielipahaa voi välttää avioehdolla ja testamentilla.

Ydinperheessä perinnönjako menee tutun kaavan mukaan: lapset perivät tasapuolisesti biologiset vanhempansa. Uusperheessä perinnönjako on mutkikkaampi, kun lapsia on useista liitoista.

Juristin näkökulmasta uusperheenkään perinnönjaossa ei ole mitään epäselvää. Laki sanoo selkeästi, kuka perii kenenkin. Mutkia tuo se, ettei jako aina tyydytä perinnön saajia, uusperheen lakiasioihin perehtynyt asianajaja Hilkka Huiskala sanoo.

Omaisuus toiseen sukuun

Otetaan esimerkki: Mintun vanhemmat, Laura ja Juho, ovat eronneet. Kummatkin ovat uusissa naimisissa ja heillä on lapsia uusien puolisoidensa kanssa. Lisäksi Juhon uudella vaimolla, Petralla, on entisestä liitosta kaksi tytärtä. Kun Juho kuolee, Juhon omaisuudesta puolet siirtyy Petralle. Loppu jaetaan tasan Mintun sekä Petran ja Juhon yhteisten lasten kesken. Näin tapahtuu automaattisesti, ellei jakoa ole muutettu testamentilla tai avioehdolla. Kun Petra kuolee, omaisuus menee Petran ja Juhon yhteisille lapsille sekä Petran tyttärille edellisestä liitosta. Minttu ei peri mitään, vaikka Petran senhetkisestä omaisuudesta osa on siirtynyt hänelle Mintun isän Juhon omaisuudesta.

Muistorikkaita tavaroita

Omaisuus on varallisuutta, mutta siihen liittyy myös muistoja ja tunteita. Kiistoja voi tulla varsinkin silloin, kun omaisuudella on tunnearvoa niille, jotka menettävät sen perinnönjaossa. Näin kävi esimerkiksi Nikolle, joka menetti edellisen esimerkin mukaisesti äitinsä kotitalon isän uuden vaimon sukuun. Vaimon kuoltua tämän aikuiset lapset edellisestä liitosta myivät talon ja jakoivat rahat. Se oli Nikolle kova paikka.

Avioehdolla ja testamentilla voi selkeyttää uusperheen perinnönjakoa.

Perhekohtaista säätelyä

Näin onnettomasti ei tarvitse kuitenkaan käydä, sillä avioehdolla ja testamentilla voi selkeyttää uusperheen perinnönjakoa ja ohjailla sitä toivottuun suuntaan.

Avioehdot ovatkin lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina, Hilkka Huiskala kertoo.

Avioehdossa puolisot määräävät, miten varallisuus jakautuu puolisoiden kesken erotessa tai kuollessa. Varsin usein sovitaan, että toisen puolison omaisuutta ei siirry toiselle eikä näin ollen ”väärään” sukuun. Jos uusperhe on kuitenkin pitänyt yhtä pitkään ja uusperheen vanhemmilla on ollut kasvatusvastuu kaikista lapsista, voi olla tarkoituksenmukaista, että kaikki lapset saavat saman verran, olivat he yhteisiä tai edellisten liittojen lapsia. Mikäli puolisot päätyvät tähän, omaisuuden jaosta määrätään testamentissa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että viime kädessä jokainen tapaus on omansa ja aina erikseen mietittävä. Oikeudenmukaisuuskysymykset ovat hyvin perhekohtaisia.

Esimerkiksi tasapuolinen jako ei välttämättä miellytä uusperheen yhteisiä lapsia silloin, jos edellisten liittojen lapset perivät myös uusperheen ulkopuolisen, toisen vanhempansa.

Ex-puolisosta edunvalvoja?

Hilkka Huskala muistuttaa, että jos eronneilla vanhemmilla on yhteishuoltajuus ja toinen heistä kuolee, elossa oleva jää automaattisesti lapsen huoltajaksi ja siten myös perinnön valvojaksi.

Mikäli ei halua ex-puolisoa tähän tehtävään, testamentissa voi esittää jotain toista henkilöä edunvalvojaksi. Tämä voi olla perusteltua silloin, jos ex-puoliso on vaikkapa alkoholisti.

Huiskala kannustaa laatimaan avioehdon ja testamentin asiantuntijan kanssa heti, kun uusperhe muodostetaan. Avopuolisoilla ei ole oikeutta toisen puolison omaisuuteen, joten avioehtoja ei heille tehdä. Testamentti ja avioehto maksavat joitakin satasia. Jos asiakirjalla voi estää suvun ja varsinkin lasten keskinäiset sotkut, se varmasti kannattaa. Vähävaraiset voivat hakea apua oikeusaputoimistosta.

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »