Siirry sisältöön
Kasvu

Liikkumista ja motoriikkaa pitää voida harjoitella!

08.01.2018 Kaisa Pastila Juha Tanhua

”On tärkeää houkutella liikkumaan nekin lapset, jotka eivät koe liikuntaa omaksi jutukseen”, Innostun liikkumaan -kouluttaja Jenni Aikio muistutti lahtelaisille varhaiskasvattajille.

”On tärkeää houkutella liikkumaan nekin lapset, jotka eivät koe liikuntaa omaksi jutukseen”, Innostun liikkumaan -kouluttaja Jenni Aikio muistutti lahtelaisille varhaiskasvattajille.

Päiväkodissa olisi hyvä muistaa, että kankeasta motoriikasta saattaa syntyä sosiaalisia vaikeuksia. Syrjäytymisvaarassa ovat myös ne lapset, jotka ovat epävarmoja liikkujia.

Monet järjestöt tukevat kasvatuksen ammattilaisia. CP-liiton Innostun liikkumaan -hanke auttaa koulujen ja päiväkotien henkilökuntaa lasten motoriikan haasteissa. Pääsemme seuraamaan sen toimintaa lahtelaisessa Asemantaustan päiväkodissa.

”Ei saa seistä keinussa!”

”Ei saa nousta liukumäkeä ylös!”

Miten niin ei saa? kysyy kouluttaja Jenni Aikio salilliselta lastenhoitajia, lastentarhanopettajia ja avustajia.

Miksei keinussa saisi seistä?

Jotta lapsi saa toteuttaa luontaista liikkumistaan, hänen pitää saada kokeilla uusia asioita. Usein juuri aikuisten, myös vanhempien, rajoitukset voivat vähentää sitä harjoittelumäärää, jonka lapsi tarvitsisi tullakseen varmaksi liikkujaksi, Aikio sanoo.

Useimmissa päiväkodeissa ei saa juosta sisällä. Aikio haastaa tämänkin säännön. Päiväkodin arkea voi ja on syytä muokata siten, että liikkumiselle annetaan lisää tilaa.

Voisiko johonkin rajata baanan, jolla lapset saisivat juosta? Juokseminen on heille luontevaa liikkumista. Olisi tärkeää, että sitä saisi toteuttaa myös sisällä.

Epävarma eristäytyy

Lahtelainen lastenhoitaja Hannele Ojaranta tuli paikalle hakemaan vinkkejä integroituun erityisryhmäänsä.

Meidän autistiset ja ADHD-lapset ovat nopeita liikkumaan, mutta miten saisin houkuteltua heidät myös hitaaseen liikkumiseen, esimerkiksi tasapainon harjoitteluun? Usein he korvaavat omat taitonsa vauhdilla.

Motorista harjaantumista tarvitaan, koska se auttaisi erityislapsia pääsemään helpommin mukaan leikkeihin. Muut lapset saattavat vältellä törmäilevää koheltajaa.

Kouluttaja Jenni Aikio vahvistaa, että motoriikan kankeudesta voi tulla sosiaalisia vaikeuksia. Syrjäytymisvaarassa ovat myös ne lapset, jotka ovat epävarmoja liikkujia.

Kiinnittäkää ryhmässänne huomiota myös niin sanottuihin helppoihin lapsiin, niihin, jotka tekevät pihalla mielellään kakkuja ja leikkivät sisälläkin paikallaan.

Lapsi saattaa eristää itsensä muista, koska hän on epävarma omista taidoistaan liikkujana eikä uskalla siksi mennä mukaan vaikkapa hippaan tai polttopalloon.

Apua akateemisiin taitoihin

Paitsi sosiaalisiin taitoihin ja itsetuntoon, motorisilla valmiuksilla on vaikutusta myös akateemisten taitojen oppimiseen. Lapsilla, joilla on haasteita motoriikan kanssa, on kolme kertaa keskivertoa enemmän vaikeuksia lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa koulun alettua.

Nekin aikuiset, jotka pitävät motoriikan harjoittelua vain liikuntajuttuna, lähtevät mukaan lasten tukemiseen, kun heille selviää, että liikkumisen taidot linkittyvät koulussa myöhemmin tarvittaviin taitoihin, Aikio vinkkaa.

Koska varhainen puuttuminen on tehokasta, kouluttaja rohkaisee havainnoimaan lapsia päiväkodissa ja kotioloissa: Kompasteleeko ja törmäileekö lapsi erikoisen usein? Saako hän auki rasiat ja pakkaukset? Onnistuuko esimerkiksi myslipatukan avaaminen? Saako lapsi napit kiinni? Pääseekö hän hitaammin liikkeelle kuin muu ryhmä, esimerkiksi ruokailuun siirryttäessä? Entä vältteleekö lapsi palloja? Nämä kaikki voivat viitata motorisiin haasteisiin.

Myös tasahyppy on hyvä mittari lapsen kehityksen arviointiin.

Viskari- tai eskari-ikäisen pitäisi osata hyppiä jo tasajalkaa. Hyppy ei saisi mennä laukaksi, kouluttaja sanoo.

Houkuttele kaikki mukaan!

Motoriikkahaasteiden taustalla on useimmiten hyvin yksinkertainen syy: lasta ei ole liikutettu riittävästi. Lasta tulisi rohkaista harjoittelemaan vaikeita asioita.

Kaikki taidot on mahdollista pilkkoa osiin. Lapsi autetaan alkuun, mutta hän saa viimeistellä tehtävän, jolloin hän kokee onnistuneensa.

Esimerkiksi jos lapsi ei hallitse vielä vetoketjuja, hänelle laitetaan alku valmiiksi, minkä jälkeen hän saa itse vetää vetoketjun kiinni.

Olisi tärkeää houkutella mukaan nekin lapset, jotka eivät koe liikuntaa omaksi jutukseen.

Jos joku ei tykkää palloista, häntä voi houkutella heittelyyn esimerkiksi ottamalla ”palloiksi” pehmolelut tai hernepussit.

Päiväkodin pihasäännöt kannattaa myös miettiä uusiksi ja tunnistaa turhat rajoitukset ja säännöt.

Kurssille osallistuvalla varhaiskasvatuksen erityisopettaja Milla Hokkasella on tästä kokemusta.

Päiväkodissa, jossa työskentelin aikaisemmin, lähdettiin purkamaan pihasääntöjä ja huomattiin, että sellaisia asioita ei tapahtunutkaan, joita oli alkujaan hieman pelätty. Usein sitä ennakoi alakanttiin lasten taitavuuden ja oman kyvyn olla varovaisia.

Joku toinen kertoo, miten nelivuotiaat olivat yllättäneet hoitajansa taidoillaan isojen kiipeilytelineellä:

Ja aina joku aikuinen kieltää metsäretkellä puihin kiipeämisen, vaikka se juuri tekisi lapsille hyvää.

Skillikortit käyttöön

Jenni Aikio esittelee Innostun liikkumaan -hankkeen kehittämät Skillikortit, jotka tarjoavat matalan kynnyksen ideoita lasten motoristen taitojen harjoittamiseen. Koska lapsi oppii luonnollisimmin leikkiessään, monet Skillilataamon harjoitukset ovat leikinomaisia. Välineiksi ei tarvitse mitään ihmeellistä, päiväkodin tavarat riittävät.

Esimerkiksi tasapainoa voi harjoitella kierintäkortin avulla. Etukannen kuvasta lapsi ymmärtää, mitä pitää tehdä. Toisella puolella neuvotaan, miten aikuinen voi havainnoida toimintaa ja kiinnittää huomiota taidon ydinkohtiin. Kysymysten avulla lasta voidaan ohjata oivaltamisen kautta.

Kurssilaiset saavat mukaansa korttikansiot, ja lisää kortteja voi printata ilmaiseksi netistä.

Vaikuttaa hyvältä työkalulta. Kortit toimivat monen ikäisillä ulkona ja sisällä. Ihanan arkisia vinkkejä, lastenhoitaja Anne Halmekivi kommentoi.

Mitä enemmän käytätte kortteja, sitä paremmin ne avautuvat teille, kouluttaja lupaa.

Lastentarhanopettaja Leena Valmelalle jäi koulutuksesta mieleen ennen kaikkea liikkumisen tärkeys.

Oli hyvä muistutus, että kaikki rakentuu liikunnan päälle.

Kunpa vanhemmatkin ymmärtäisivät sen tärkeyden, joku ryhmästä sanoo.

Muistakaa kertoa vanhemmille joka päivä, miten olette päiväkotipäivän aikana liikkuneet. Pitäkää liikkumista esillä! Aikio rohkaisee.

>CP-liiton Innostun liikkumaan -hanke oli osa STEAn rahoittamaa ja Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimaa Emma & Elias -ohjelmaa.

Lue myös: Nallepaini tarjoaa tekemistä lapselle ja vanhemmalle

Lue myös erityislasten liikuntakerhosta: Erityisiä onnistumisia

Koko perhe liikkeelle

Skillilataamo on maksuton verkkopalvelu, joka tarjoaa innostavan ja monipuolisen tehtäväkortiston liikunnan lisäämiseen ja motoristen perustaitojen harjoitteluun. Skillilataamo avattiin ala- ja yläkouluikäisille vuonna 2015. Viime syksynä avattiin uusi osio päiväkoti-ikäisille. Harjoitteissa huomioidaan erityisesti lapset, joilla on motoriikan oppimisvaikeuksia tai lievempiä motoriikan haasteita.

www.skillilataamo.fi

Virkistävää vaihtelua

Koulutus Elämään Säätiö vie hyvinvointioppia ja terveyskasvatusta kouluihin ja päiväkoteihin.

Oppilaat ohjaavat keskustelua.

Kuudesluokkalaisten ensimmäisenä tehtävänä Koulutus elämään -oppitunnilla on arvata, kuinka moni 12-vuotias on kokeillut tupakkaa.

Helsinkiläisen Itäkeskuksen peruskoulun oppilaat arvailevat:

20 prosenttia?

15 prosenttia?

Oikea vastaus on neljä, paljastaa Koulutus elämään -opettaja, yhteisöpedagogi Riina Haapakoski.

Mitä! Niinkö vähän? lapset yllättyvät.

Haapakoski tapaa vuosittain tuhansia oppilaita eri puolilla Suomea. Koulutus Elämään Säätiöllä on reilu sata yhteistyökoulua ja -päiväkotia, joilla se kolmen opettajan voimin tekee ehkäisevää päihdetyötä ja terveyskasvatusta.

Lähdemme siitä ajatuksesta, että oppilaat ohjaavat keskustelua. Haluamme puhua lapsille ja nuorille itselle tärkeistä asioista. Antamalla positiivista palautetta rohkaisemme oppilaita mukaan keskusteluun.

Toiminnallisuudesta plussaa

Luokanopettaja Terhi Lahden luokka osallistuu toista kertaa Koulutus elämään -opetukseen. Edellisen kerran luokka tapasi säätiön opettajan viidennellä luokalla.

Olen kokenut oppitunnit virkistävinä mutta myös lapsille tarpeellisina. Hyvää on myös se, että vaikeaa aihetta lähestytään positiivisuuden kautta.

Esimerkiksi tänään kuudesluokkalaisille on puhuttu tupakasta, alkoholista ja huumeista valinnanvapauden kautta: Jokainen voi itse valita asioita elämässään.

Lahti kiittelee myös oppituntien toiminnallisuutta. Opetuksessa käytetään paljon liikkumista tänään on vedetty jo yksi aivojumppa ja apuna ovat myös tabletit.

Lähestymistapa toimii. Oppilaat tulevat tänne mielellään, ja tunnilla on freesi ja rento fiilis. Voi aistia sen, ettei täällä kukaan ryppyotsaisena ole, Lahti sanoo.

>Haluaisitko tällaista opetusta omaan kouluusi tai päiväkotiisi? Lue lisää os:

www.koulutuselamaan.fi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »