Siirry sisältöön
Kasvu

Nallepaini tarjoaa tekemistä lapselle ja vanhemmalle

16.03.2016 Juhana Unkuri Olli Häkämies

Lasten harrastukset – Nallepaini tarjoaa kivaa tekemistä lapselle ja vanhemmalle

Matias (vas.) ja Teemu Nevalainen saavat nallepainissa aktiivista liikuntaa.

Nallepaini tarjoaa lapselle ja aikuiselle kivaa yhteistä tekemistä. Se kehittää lasta monipuolisesti ja toimii fyysisenä treeninä aikuisellekin. Lapsen ja aikuisen välinen läheisyys on tärkeä osa harrastusta.

Onnistuneella nallepainitunnilla toteutuu kolme asiaa: kaikilla on tosi kivaa, niin aikuisille kuin lapsille tulee hiki ja tunnilla opitaan jokin uusi juttu, nallepainikouluttaja Sami Joru linjaa.

Nallepaini tarjoaa 27-vuotiaille lapsille ja aikuisille monipuolista liikuntaa ja hauskaa yhteistä touhua. Koulutetun nallepainiohjaajan vetämällä vuorolla tehdään leikinomaisia harjoituksia, joissa hyödynnetään vaikkapa eläinhahmoihin liittyviä tarinoita.

Aikuiset ja lapset tekevät tunnin aikana yhdessä liikkeitä, jotka kehittävät koordinaatiota, lihaskuntoa ja motoriikkaa. Välineenhallintaosiossa hyödynnetään muun muassa pehmeitä palloja ja nauhoja. Temppuradalla lapset saavat ryömiä, kiipeillä ja hyppiä. Tunti päättyy loppuleikkiin ja rentoutukseen.

Jorusta nallepaini sopii kaikenlaisille, niin vilkkaille, aroille kuin erityishuomiotakin tarvitseville lapsille. Oleellista on, että lapsen mukana on tuttu aikuinen.

Ohjaajan pitää saada aikuiset heittäytymään, menemään mukaan mielikuvitusjuttuihin ja olemaan spontaaneja. Jos aikuinen on täysillä mukana, lapsi tekee samoin. Lapsen hyvin tunteva aikuinen tietää lapsen temperamentin ja osaa kannustaa tätä oikealla tavalla.

Koskettaminen on nykyään monille aikuisille ja lapsille vähän vieras juttu.

Lapsen ja aikuisen välinen läheisyys on tärkeä osa nallepainia. Se kerää harrastajikseen runsaasti isiä ja poikia, mutta mukana on paljon myös äitejä ja tyttäriä. Lapsen mukana voi olla myös isovanhempi tai muu tuttu aikuinen.

Koskettaminen on nykyään monille aikuisille ja lapsille vähän vieras juttu. Nallepainiin sisältyy paljon koskettamista, halaamista ja yhdessä nuhjaamista.

Liikunta mahdollistaa myös muunlaista oppimista.

Vaikkapa käsilläseisontaa harjoiteltaessa lapset voivat harjoitella laskemaan englanniksi viiteen. Karhunkävelyssä lapsi voi harjoitella ärrän lausumista karhu-sanalla. Lisäksi painiin voi liittää matematiikkaan tai luonnontieteisiin liittyviä harjoituksia, Joru luettelee.

Nallepainista on tehty Halaus hukassa -satukirja.

Siinä pieni nalle ja iso karhu seikkailevat metsässä. Kirjan avulla voi tehdä kotioloissa samoja liikkeitä ja leikkiä samoja leikkejä kuin tunneilla.

Rasittavuutta voi hienosäätää itse

Lasten harrastaminen Vantaan Ylä-Tikkurilassa

Vantaalainen Ylä-Tikkurilan Kipinä on yksi nallepainitoimintaa tarjoavista painiseuroista. Vuoroa vetää Sari Vettenranta.

Nallepaini on harrastus, johon lasta ei viedä, vaan jonne mennään lapsen kanssa.

Yleensä vanhempi lähinnä kuljettaa lapsensa harrastusvuorolle. Nallepainissa aikuisen ei tarvitse jäädä passiiviseksi sivustaseuraajaksi, sanoo Sami Joru.

Nallepaini tarjoaa aikuiselle mahdollisuuden fyysisesti raskaaseen kuntoiluun.

Se tukee aikuisenkin hengitys- ja verenkiertoelimistöä sekä vahvistaa tuki- ja liikuntaelimistöä. Harjoituksen rasittavuutta voi hienosäätää itse.

Nallepainia kehiteltiin alun perin jyväskyläläisen Harjun Woima -painiseuran ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan yhteistyönä. Ajatuksena oli kehittää liikunnallinen toimintamuoto, joka tarjoaa lapsille enemmän kuin perinteiset liikuntaleikkikoulut.

Joru on kehitellyt nallepainin tuntirakennemalleja ja sisältöjä yhdessä Jon Salmisen kanssa. Molemmat ovat liikuntatieteen maistereita, joiden pääaineena oli pedagogiikka. Lajin alkuvaiheessa iso rooli oli myös painivalmentaja Pasi Sarkkisella, joka työskenteli tuolloin Jyväskylän liikuntatieteellisessä. Toiminnan taustalla vaikuttaa Suomen Painiliitto.

Ensimmäiset nallepainitunnit pidettiin Jyväskylässä vuonna 2009.

Aluksi Jyväskylässä oli mukana 30 lasta, nyt jo yli 250. Muutin Tampereelle vuonna 2011 ja aloitin Varalan Urheiluopistossa liikunnanopettajana. Siellä nallepainitunnille osallistui ensin kolme lasta, nyt heitä on toiminnassamme mukana 180.

Kohti liikunnallista elämäntapaa

Paini tarjoaa lajina hyvän lähtökohdan liikunnalliselle toiminnalle.

Painilla on vuosisatoja vanhat perinteet. Siinä kaikki liikkeet ovat turvallisia, eikä vastustajaa pyritä satuttamaan. Nallepainia on ollut hyvä kehittää tältä pohjalta, kertoo Sami Joru, jonka mukaan nallepaini-termi on osittain harhaanjohtava.

Nallepaini on painiliikkeistä johdettu harjoittelumuoto. Samantyyppinen sovellettu harjoittelumuoto tarjoaisi myös muiden lajien urheiluseuroille hyvän kivijalan.

Lasten saaminen painin pariin ei ole nallepainissa mikään erityinen tavoite.

Tärkeintä on saada lapsi harrastamaan jotain urheilulajia, muttei se meitä tietenkään haittaa, jos valinta osuu painiin. Toivomme, että nallepaini olisi ensimmäisiä askelia kohti elinikäistä liikunnallista elämäntapaa.

Positiivinen kokemus

Puolitoista vuotta sitten Teemu Nevalainen ja hänen vaimonsa etsivät liikunnallista harrastusta Matias-pojalleen, joka oli tuolloin 4-vuotias.

Matias on hyvinkin fyysinen poika, joka tykkää touhuta. Löysimme vantaalaisen Ylä-Tikkurilan Kipinän nettisivuilta tietoa nallepainivuorosta ja päätimme mennä tutustumaan toimintaan.

Oma liikunta hoituu lapsen kanssa touhutessa.

Sittemmin poika ja isä ovat käyneet nallepainivuorolla säännöllisesti ja molemmat ovat nauttineet harrastuksesta.

Nallepainin paras puoli on, että siinä aikuinen ja lapsi saavat tehdä asioita yhdessä. Matias odottaa nallepainipäivää joka viikko innolla. Nyt kun ikää on jo vähän enemmän, hän on alkanut löytää vuorolta kavereitakin.

Matias ja Teemu ovat harrastaneet nallepainia puolentoista vuoden ajan.

Matias ja Teemu ovat harrastaneet nallepainia puolentoista vuoden ajan.

Oma liikunta hoituu lapsen kanssa touhutessa. Ohjaajana toimiva Sari Vettenranta on itsekin painija, eikä päästä aikuisia helpolla. Ei nallepaini vaadi kuitenkaan huippukuntoa, liikkeitä voi tarvittaessa keventää oman tuntemuksen mukaisesti.

Nevalaisen kokemuksen mukaan nallepaini on harrastus, joka kehittää lasta fyysisesti ja tuottaa hänelle elämyksiä.

Matias osaa tehdä erilaisia liikkeitä nyt paljon paremmin kuin nallepainin aloittaessaan. Lapsihan ilahtuu uusien asioiden oppimisesta.

Nevalainen harrastaa nykyään maastopyöräilyä ja pelasi nuorempana jalkapalloa.

Painia tai muuta kamppailulajia en ole harrastanut, mutta nallepaini on tuonut innostusta varsinaisen painimisen aloittamiseen. Nallepainivuoron jälkeen olisi tarjolla aikuisten kuntopainivuoro.

Eri puolilla Suomea

Painiliiton seurakehittäjä-koordinaattori Antti Pekkalan mukaan nallepainia on mahdollisuus harrastaa eri puolilla Suomea.

Painiseuroissa nallepainia on tarjolla ainakin Kajaanissa, Rovaniemellä, Limingassa, Jyväskylässä, Kälviällä, Helsingissä, Vantaalla, Janakkalassa, Nokialla ja Tampereella. Painiliiton nallepainikoulutuksissa on käynyt väkeä myös painiseurojen ulkopuolelta, ja tällä hetkellä nallepainia järjestetään ainakin Iisalmessa ja Kiuruvedellä. Lisäksi nallepaini kuuluu Tampereella Varalan Urheiluopiston ohjelmaan.

Nallepainitoimintaa omalle paikkakunnalleen toivovan kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen painiseuraan. Toivottavasti moni innostuu myös kouluttautumaan nallepainiohjaajaksi!

https://www.youtube.com/user/Nallepaini

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »