Lastensuojelun Keskusliiton kuukausijulkaisu 
Aikuisilta asia voi jäädä huomaamatta, sillä he kestävät hälyä lapsia paremmin. Kun taustahälyä lisätään, aikuisen kyky seurata puhetta säilyy, mutta lapsen tarkkaavaisuus alkaa heiketä.
Aalto-yliopiston ja belgialaisen Erasme-sairaalan neurotieteilijät tutkivat aikuisilla ja lapsilla ns. cocktailkutsuilmiötä, eli kykyä keskittyä yhteen puhujaan taustahälyssä.
Tutkittavien aivotoimintaa seurattiin magnetoenkefalografialla (MEG) samalla, kun he seurasivat yhtä puhujaa taustahälyn keskeltä. Taustahäly koostui toisten puhujien jutustelusta. Sen voimakkuutta muunneltiin kokeen eri osissa.
MEG-mittauksen avulla tutkijat näkivät puheen rytmin ohjaavan kuulijan kuuloaivokuoren toimintaa. Kun taustahälyä lisättiin, aikuisten aivot pystyivät seuraamaan puhetta yhtenäisenä äänivirtana. Lasten aivot suoriutuivat tehtävästä aikuisten aivoja huonommin. Tästä syystä lapsen on aikuista vaikeampi valikoida tarkkailtavaa puhetta taustahälyn seasta.
Aivomittaukset tukevat aikaisempaa havaintoa siitä, että lasten on vaikea ymmärtää puhetta meluisissa ympäristöissä. Tutkijaryhmän seuraavana tavoitteena onkin etsiä uusia keinoja, jotka auttaisivat lapsia selviytymään hälyisissä kasvu- ja oppimisympäristöissä.
Journal of Neuroscience -lehdessä äskettäin julkaistussa Cortical tracking of speech-in-noise develops from childhood to adulthood -tutkimuksessa verrattiin aikuisia ja 6–9-vuotiaita lapsia.