Siirry sisältöön
Pääkirjoitus

Rikotaan stereotypiat!

06.11.2017 Hanna Heinonen Mara Leppä

Hanna Heinonen on Lapsen Maailman päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.

Työmarkkinat ovat jakautuneet yhä vahvasti mies- ja naisvaltaisiin aloihin. Kannustamme tietoisesti tai tiedostamattamme poikia useammin luonnontieteiden ja tekniikan alalle kuin hoiva-ammatteihin. Tytöt puolestaan hakeutuvat terveydenhoidon, hoivan ja opetuksen tehtäviin poikia helpommin, Hanna Heinonen pohtii pääkirjoituksessaan.

Missä vaiheessa saisimme rikottua näitä stereotypioita ja niihin kiinnittyviä raja-aitoja? Se pitäisi tehdä jo palkkatasa-arvon vuoksi, mutta myös siksi, että silloin hoivavastuu perheissä jakautuisi entistä tasaisemmin. Tuntuu näet siltä, että joistain ammateista on luontevampaa jäädä perhevapaille kuin toisista.

Toimiva perheen ja työn yhteensovittaminen lisää yhteiskunnallista hyvinvointia. Nämä yhteensovittamisen mahdollisuudet kiinnittyvät perhevapaajärjestelmän uudistamiseen. Parhaiten toimiva malli on joustava, sellainen, joka huomioi perheiden erilaiset tilanteet ja muuttuvat tarpeet.

Isäkiintiöiden lisääminen tai kotihoidon tuen porrasteisuus ovat sen kaltaisia uudistuksia, jotka huomioivat perheet yksilöllisesti. Silloin perheiden monimuotoisuuskin tulee huomioiduksi.

Suosittelen tutustumaan hiljattain julkaistuun raporttiin Kolme myyttiä perhevapaista Pohjoismaiden vanhempainvapaat vertailussa!

Perhevapaauudistusta kiirehditään nopealla aikataululla esimerkiksi siksi, että työmarkkinajärjestöt ovat huolissaan naisten pitkistä poissaoloista työelämästä.

Mutta kun tarkastelemme suomalaisnaisten työuria, ovat ne moniin muiden maiden kanssasisariin verrattuina pitkiä. Työnteko aloitetaan varhain ja sitä jatketaan pitkään, eikä osa-aikatyö tai lapsien hoitaminen kotona pitkälle kouluikään ole monenkaan suomalaisnaisen kohdalla todellisuutta.

Asiat muuttuvat mutta hitaasti ja samoin käy stereotypioille.

Kuinkahan pitkään on pohdittu, mitä tehdä huonosti käyttäytyvälle tai jopa pahamaineiselle nuorisolle?

Viime vuonna Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti kokosi jo kahdeksatta kertaa tietoja nuorten rikoskäyttäytymisestä. Sen todettiin vähentyneen. Nuoremme ovat kiltimpiä kuin koskaan ennen. Olisiko stereotypia pahantapaisesta nuorisosta siis jo aikansa elänyt?

Myös nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt jopa puoleen entisestä. Tappelut, koulukiusaamiset, vahingonteot ja varastamiset aiheuttavat entistä vähemmän päänvaivaa kasvattajille ja vanhemmille. Ilahduttavan myönteinen kehityskulku!

Nuorten rikosuhrikokemuksia tarkastellessa huolestuttaa kuitenkin erityisesti sähköisen kiusaamisen lisääntyminen, jossa konstit ovat monet. Valitettavan usein netissä kiusaaminen jää piiloon, vaikka siinä rikoskynnys ylittyy usein joko siksi, että tekijä syyllistyy kunnianloukkaukseen, yksityiselämää loukkaavien tietojen levittämiseen tai jopa laittomaan uhkaukseen.

Kiinnostuksen, valvonnan ja rajojen lisäksi meidän aikuisten vastuulla on näyttää lapsille hyvää esimerkkiä siitä, miten somessa keskustellaan. Kannattaa siis pysyä ajan tasalla siitä, miten lapsella menee koulun ja muun elämän ohella sosiaalisessa mediassa.

Toisten kanssa toimiminen tai sosiaaliset taidot eivät ole kaikille yhtä helppoja, mutta onneksi niitä voi harjoitella.

Pienten lasten kiusaamisen ehkäisyhanke (PIKI) on hyvä esimerkki siitä, kuinka lasten vuorovaikutus- ja tunnetaitoja vahvistamalla pyritään kohti nollatoleranssia kiusaamisessa.

Hyvä näin, sillä kiusaamisesta tulee valitettavan usein toimintatapa, joka kulkee mukana koko elämän. Jos puutumme vasta aikuisen työpaikkakiusaajan toimintaan, on hänen tielleen osunut jo aivan liian monta kiusattavaa.

Hanna Heinonen on Lapsen Maailman päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »