Hyppää sisältöön

Transtaustainen mies Susi Nousiainen haluaisi tulla nähdyksi tavallisena perheenisänä

Sukupuolisensitiiviseen kasvatukseen liitetään usein kaksi väärinkäsitystä, jotka kahden pojan isä Susi Nousiainen haluaa korjata.
Julkaistu
Teksti Emma Auvinen
Kuvat Vilma Rimpelä
Transtaustainen mies Susi Nousiainen haluaisi tulla nähdyksi tavallisena perheenisänä

Susi Nousiaisen mielestä sukupuolisensitiivisyydestä pitäisi puhua mahdollisimman ymmärrettävästi. Hankalat termit voivat nostattaa kuulijassa vastustusta, jos niitä ei ymmärrä.

Susi Nousiaisen, 33, päiväkoti-ikäinen poika ilmoitti, ettei halua leikkiä tyttöjen kanssa, koska nämä eivät osaa leikkiä samoja leikkejä kuin pojat.

Lapsiperhearkea eläville tilanne on tuttu. Vanhempi saattaa ohittaa lapsen esittämän mielipiteen nopeasti. Toisaalta aiheen äärelle voi myös pysähtyä, ja pohtia yhdessä lapsen kanssa, onko väite totta.

Susi Nousiainen on transtaustainen mies, eli hänet määriteltiin syntymässä tytöksi. Hänelle sukupuoleen liitetyt odotukset ovat erittäin tuttuja.

Kun hänen poikansa esitti väitteen tyttöjen kehnoista leikkitaidoista, Nousiainen ei voinut ohittaa asiaa olankohautuksella, vaan huomautti, että kyse on varmaankin siitä, että kaikki eivät tykkää leikkiä samanlaisia leikkejä, eikä sillä välttämättä ole tekemistä tyttöyden kanssa.

Esimerkiksi tämänkaltaisista hyvin arkisista keskusteluista koostuu sukupuolisensitiivinen kasvatus. Sensitiivisyydellä tarkoitetaan sitä, ettei lapsesta tehdä ennakko-oletuksia sukupuolistereotypioiden kautta. Tavoitteena on kasvattaa lapsista keskenään tasa-arvoisia ja itseensä tyytyväisiä ihmisiä.

– Lasten suusta sellaiset heitot kuin ”tytöt eivät osaa urheilla” kuulostavat harmittomilta. Mutta kun asenteet siirtyvät esimerkiksi aikuisten naisten urheilua rahoittavien ihmisten tasolle, voidaan huomata, että sukupuoliin liitetyillä asenteilla on vaikutusta.

”Tyttönä minut kasvatettiin herkkyyteen ja taiteisiin”

Susi Nousiainen eli lapsuuttaan 1990-luvun Lappeenrannassa.

Hänellä oli sekä tyttöjä että poikia leikkikavereinaan, ja leikkikalut vaihtelivat poneista legoihin. Nousiainen tykkäsi mekoista ja muista tyttöjen juttuina pidetyistä asioista.

Tytöksi kasvattamisesta oli mahdollisesti jopa hyötyä.

– Minut laitettiin harrastamaan taideasioita, ja tunteiden ilmaisuun sekä herkkyyteen kannustettiin tosi paljon. Jos olisin syntynyt cis-poikana, noita taitoja olisi todennäköisesti ollut vähän vaikeampi saavuttaa. Tai sitten olisi jossain vaiheessa tullut sellaista viestiä, etteivät ne ole oikeita poikien asioita.

Cis-sukupuolisuus tarkoittaa sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti on hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen mukainen.

Nousiainen kiinnitti ensimmäisen kerran huomiota omaan sukupuoleensa vasta, kun keho alkoi murrosiän kynnyksellä tuntua vieraalta. Vaikka hän huomasi jo alakoulun lopulla, että jokin on vinossa, oman transsukupuolisuuden ymmärtäminen oli prosessi, joka jatkui pitkälle aikuisuuteen.

Nousiainen toteaa, että olisi voinut ymmärtää mistä on kyse jo aiemmassa vaiheessa, jos olisi saanut esimerkiksi koulussa tietoa sukupuolen moninaisuudesta.

– Eihän silloin ysärillä ollut mitään sellaista. Tiedettiin, että ehkä jotain sellaisia ihmisiä on olemassa, mutta he ovat Helsingissä tai jossain kaukana.

Sukupuolen moninaisuuteen kuuluu transsukupuolisuuden lisäksi muitakin erilaisia sukupuolikokemuksia. Esimerkiksi muunsukupuolisen sukupuoli-identiteetti on jotain muuta kuin yksiselitteisesti mies tai nainen. Intersukupuolisen ihmisen kehon piirteet, kuten kromosomit, sukuelimet tai hormonitoiminta eivät ole yksiselitteisesti miehelle tai naiselle tyypilliset.

Sukupuolistereotypiat lähtevät jo lapsuudesta

Sukupuolen korjaamisen jälkeen Susi Nousiainen on huomannut, että miesten elämää määrittävät tiukat odotukset.

– Vasta kun aloin hengata toisten miesten kanssa kunnolla, aloin ymmärtää, miten paljon miehillä on myös semmoista, mistä ei puhuta ääneen. Vaikkapa ulkonäköpaineita on ihan hirveästi. Ja kaikkea sellaista, että olenko oikea mies, jos tykkään jostain naisten jutuista.

Toivoisin, että osaisin kasvattaa lapseni olemaan kilttejä toisille.

Lapsi omaksuu sukupuolistereotypioita jo päiväkoti-ikäisenä. Aikuisena niistä poiskasvaminen vaatii työtä.

7- ja 10-vuotiaat poikansa Nousiainen haluaa kasvattaa siten, ettei heidän tarvitsisi pohtia, mitä he voivat tai eivät voi poikina tehdä.

– Toivoisin, että osaisin kasvattaa lapseni olemaan kilttejä toisille, sellaiseen yleiseen ihmisten ymmärrykseen, etteivät he lajittele ihmisiä vain jonkin lokeron kautta. Itse luulin lapsena esimerkiksi homoa ja vammaista haukkumasanoiksi, enkä halua välittää lapsilleni tällaista käsitystä.

Kasvattaja voi nostaa keskusteluun vaikeitakin aiheita

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin kirjattiin vuonna 2016 velvollisuus huomioida perheiden ja lasten yhdenvertaisuuden edistäminen. Suunnitelmassa mainitaan sekä sukupuolisensitiivinen kasvatus että sukupuolen ja perheiden moninaisuus.

Susi Nousiainen synnytti molemmat poikansa ennen kuin hakeutui sukupuolenkorjausprosessiin.

Lääketieteellisten hoitojen alkaessa hän oli 29-vuotias. Oli vuosi 2017, ja molemmat lapset olivat päiväkodissa.

– Ne olivat rankkoja aikoja, mutta päiväkodin tuki oli ihan hirveän tärkeää.

Jyväskyläläisessä päiväkodissa Nousiaisen sateenkaariperhe kohdattiin avoimesti ja ammattitaitoisesti. Hän kävi lukemattomia keskusteluja useiden varhaiskasvattajien kanssa trans-prosessin vaikutuksista perheen arkeen.

Päiväkodin työntekijät ottivat puheeksi, missä vaiheessa vaihdetaan äitienpäiväkortti isänpäiväkorttiin.

Sukupuolen korjaamisesta ei ole yleensä tapana puhua ulkopuolisille. Avoin puhe on Nousiaisen mukaan kuitenkin välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin kannalta, koska prosessi vaikuttaa koko perheeseen – ihan kuten mikä tahansa pitkäkestoinen lääketieteellinen hoitojakso.

Päiväkodin henkilöstön ei Nousiaisen mielestä tarvitse ymmärtää täysin vanhemman sukupuolikokemusta tai lääketieteellistä puolta. Tärkeintä on ylläpitää avointa ja kunnioittavaa puheyhteyttä perheeseen ja työskennellä lapsilähtöisesti.

Erittäin käytännöllisistä asioista käydyt keskustelut olivat Nousiaisesta kaikkein hyödyllisimpiä.

– Ilahduin siitä, että työntekijät ottivat esimerkiksi puheeksi, missä vaiheessa vaihdetaan äitienpäiväkortti isänpäiväkorttiin.

Sukupuolisensitiivisyys hämmentää

Susi Nousiaisen mielestä sukupuolisensitiiviseen kasvatustyyliin liittyy väärinkäsityksiä, joiden takia jotkut suhtautuvat siihen epäluuloisesti tai jopa vihamielisesti.

Usein kuulee väitettävän, että sukupuolisensitiivisyydellä tarkoitetaan, etteivät tytöt saa olla enää tyttöjä ja pojat poikia. Väitteen esittäjällä menevät sekaisin sensitiivisyyden ja neutraaliuden käsitteet.

Sukupuolineutraalius tarkoittaa, ettei sukupuolta huomioida kasvatuksessa mitenkään. Sukupuolisensitiivisyys sen sijaan korostaa, ettei kiinnostuksenkohteita, taitoja ja persoonaa määritä sukupuoli. Samalla tiedostetaan, että sukupuolen tai sukupuolettomuuden kokemus voi olla keskeistä lapsen identiteetille.

Sukupuolisensitiivinen ote päiväkodissa hyödyttää kaikkia sukupuolia, sillä se antaa kaikille valinnanvapautta esimerkiksi leikkiä itselleen luontaisimmalla tavalla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyssä selvitettiin vuonna 2019 sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten osuutta. 8.- ja 9.-luokkalaisista kolme prosenttia kertoi kuuluvansa sukupuolivähemmistöihin.

Nousiainen kertoo, että molemmilla hänen lapsistaan oli päiväkodissa ”machovaihe”.

– Nuorempi ei esimerkiksi pystynyt jossain vaiheessa kuuntelemaan Let It Go -biisiä ja sanoi, että Frozen on tyttöjen elokuva. Luulen, että on jokin tärkeä kehitysvaihe, että saa tehdä jotain tuollaista.

Nousiainen pitää itsestään selvänä, että lapsilla on määrittelyvalta omaan sukupuoleensa. Hänen poikansa ovat kertoneet monta kertaa isälleen olevansa poikia.

– Jos vaikka teininä jompikumpi heistä sanoisi, ettei olekaan poika, sanoisin, että aha. Sitten hän olisi jotain muuta.

Toinen yleinen väärinkäsitys on se, että sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen käsitteet menevät monilla sekaisin, mikä hämärtää käsitystä sukupuolisensitiivisyydestä ja lisää epäluuloa sitä kohtaan.

– Kun ihmiset sekoittavat esimerkiksi transsukupuolisuuden seksuaalisuuteen, he voivat luulla, että lapsille aletaan puhua aikuisten tasoisesta seksuaalisuudesta. Sen väärinkäsityksen haluaisin kyllä korjata.

Mies keinumassa.

Transsukupuolisten perheistä puhutaan edelleen niin vähän, että Nousiainen kokee usein tulevansa nähdyksi poliittisena kannanottona. Ja kuitenkin hän haluaisi tulla nähdyksi vain tavallisena perheenisänä.

Esikuvana Ariel ja Prätkähiirten Vinski

Varhaiskasvatuksen henkilöstöä on täydennyskoulutettu sukupuolisensitiiviseen kohtaamiseen vuodesta 2014 lähtien. Koulutusta on järjestänyt Naisasialiitto Unioni.

Sukupuolistereotypiat ja jumiutuneet käytännöt ovat usein sukupuolisensitiivisyyden esteenä. Tytöiltä ja pojilta voidaan odottaa keskenään erilaista käyttäytymistä ja heitä voidaan ohjata sukupuolen perusteella jaettuihin leikkeihin.

Varhaiskasvatuksen ammattilaiset tietävät yleisesti, että syrjintä esimerkiksi sukupuolen perusteella on kiellettyä, mutta syrjivää käytöstä tai käytäntöä voi olla vaikeaa tunnistaa arjessa, sillä se on usein tiedostamatonta.

Tarjoa lapselle valinnanvapautta ja kuuntele hänen toiveitaan.

Kasvattaja, vanhempi tai ammattilainen voi aloittaa tarkastelemalla omia sisäisiä stereotypioitaan ja taustaoletuksia. Varhaiskasvattajilla pitäisi olla myös riittävästi tietoa sukupuolen moninaisuudesta.

Susi Nousiainen huomauttaa, että sukupuolisensitiivisessä kasvatuksessa on lopulta kyse melko yksinkertaisesta asiasta: lapselle tarjotaan valinnanvapautta ja kuunnellaan hänen toiveitaan.

Hänestä on parasta, jos lapselle luetaan kertomuksia, joissa on keskenään erilaisia hahmoja, jotka auttavat ymmärtämään erilaisuutta ja tarjoavat monenlaisia samaistumiskohteita. Nousiainen piti lapsena monenlaisista satuhahmoista. Hänelle tärkeitä olivat muun muassa Prätkähiirten Vinski, Pieni merenneito Ariel ja Simba Leijonakuninkaasta.

Satujen kautta päiväkoti-ikäiselle voi kertoa ikätasoisesti sukupuolen moninaisuudesta.

– Kirjarepertuaariin voi ottaa vaikkapa jonkin sadun, jossa on hahmo, jota aihe koskettaa. Jos siitä tulee keskustelua, lapselle voi kertoa, että on olemassa ihmisiä, jotka saattavat huomata myöhemmin, että onkin poika, vaikka häntä on aiemmin luultu tytöksi, Susi Nousiainen vinkkaa.

Lisää tietoa sukupuolen moninaisuudesta ja sitä koskevasta sanastosta löydät:

Kuka?

Susi Nousiainen

Asuu lastensa kanssa Tampereen Kalevassa. Perheeseen kuuluu myös kaksi kania ja kissaa.

Koulutukseltaan kuvataiteilija (amk) ja kirjallisuuden maisteri.

Tekee moninaisuuteen ja kirjoittamiseen liittyviä keikkatöitä. On mukana tutkimushankkeessa, jossa selvitetään tapoja vähentää vihapuhetta. Ylen freelancer-kolumnisti.

Kirjoittanut kasvattajille ja ammattilaisille suunnatun kirjan Sukupuoleen katsomatta – Kuinka kohdata moninaisuus (Atena 2020) sekä Intersektionaalisen feminismin ABC (Ajatuspaja Visio 2021).

Harrastaa luonnossa retkeilyä, videopelejä ja lukemista. Rakastaa teatteriesityksiä.

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.