Hyppää sisältöön

Miksi steinerkoulu?

Jo ennen kuin esikoisemme syntyi, minulla oli toive, että jos saisimme lapsia, he menisivät steinerkouluun. Lopulta lapsia syntyi viisi, ja kaikki heistä ovat steinerpäiväkodissa ja -koulussa.
Julkaistu
Miksi steinerkoulu?

 

Ensimmäiset päivähoitovuotensa neljä viidestä lapsestamme oli  perhepäivähoidossa, ja Onni-esikoinen aloitti steinertiensä mennessään esikouluun. Lopulta kaikki muutkin lapset menivät steinerpäiväkotiin, eikä kuopuksellamme Viljalla ole muuta kokemusta kuin steinerpedagogiikasta,  Kun Onni syntyi 11 vuotta sitten, lähetin lähes välittömästi ilmoittautumislomakkeen steinerkouluun. Minä kun luulin, että kouluun on valtavat  jonot ja on toimittava ripeästi. Sain kuitenkin vastauksen, että riittää ilmoittautua sitten, kun on aika aloittaa koulu. Muutenkin oli paljon sellaista, ettemme tienneet, mitä kaikkea steinerkoulu tarkoittaa ja pitää sisällään  (ja vieläkin on asioita, joista emme oikein tiedä).

Mikä on steinerkoulu?

Steinerkoulut (toiselta nimeltään waldorfkoulut) ovat 12-vuotisia Rudolf Steinerin antroposofiseen maailmankuvaan ja ihmiskäsitykseen pohjautuvia kouluja. Antroposofia maailmankatsomuksellinen liike, johon liittyy näkemyksiä jälleensyntymisestä, karmasta, maan kehityksestä, kansansieluista, kulttuurikausista (Lemuriasta ja sekä luonnonhengistä ja enkelikunnista. Steinerpedagogiikan keskeisiä lähtökohtia on olettamus ihmisen henkisestä ydinolemuksesta.

Steinerkoulujen opetussuunnitelma rakentuu antroposofiselle käsitykselle elämän seitsenvuosikausista, jossa luokat ensimmäisestä kahdeksanteen sijoittuvat ihmiselämän toiselle seitsenvuotiskaudelle. Opetuksesta ja kasvatuksesta vastaa  seitsemän ensimmäisen vuoden ajan luokanopettaja, mutta eri aineiden opettajia tulee mukaan alusta alkaen. Luokat  9 – 12 (osin myös luokka 13) sijoittuvat steinerpedagogiikassa ihmisen kolmannelle seitsenvuotiskaudelle.

Suomen steinerkoulujen opetussuunnitelmat ja tuntijako noudattavat Suomen  opetushallituksen määräämiä perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteita. Steinerkoulut eroavat kuitenkin muista kouluista useilla eri tavoilla. Erona ovat muun muassa pääasiassa sanalliset todistukset, jakso-opetus, taideaineet ja oppikirjattomuus (joskin oppikirjojen käyttö on viime aikoina lisääntynyt siitä paineesta, kun oppimistuloksia vertaillaan muihin kouluihin). Lisäksi steinerkoulussa opetetaan kahta oppiainetta, joita ei opeteta tavallisissa kouluissa – eurytmiaa ja muotopiirustusta. 

Eurytmia on oppiaine, joka on yhdistelmä liikkumista, musiikkia ja eleitä. Hienosti  määriteltynä Rudolf Steinerin mukaan eurytmian tarkoitus on tarjota konkreettinen  todistus ihmisen osuudesta yliaistilliseen maailmaan.

Muotopiirustus on puolestaan aine, jota opetetaan steinerkoulussa ensimmäisestä luokasta viidenteen. Oppiaineessa oppilaat harjoittelevat silmän ja käden koordinaatiota piirtäessään erilaisia abstrakteja muotoja ja dynaamisia kuvioita, ja aluksi aloitetaan yksinkertaisista muodoista, suorasta ja kaaresta, joista kaikki muodostuu. Pikkuhiljaa kuviot muodostuvat vaikeammiksi symmetriakuvioiksi,  solmuiksi ja muodonmuutoksiksi. Kuudennella luokalla muotopiirustus muuttuu  geometriaksi.

Muotopiiirustusta

Steinerarki

On siis hienoja perusteluja, miksi valita opintieksi steinerlaisuus. Meidän valintamme perusteet ovat kuitenkin huomattavasti yleisemmällä tasolla, ja ylevimmät ajatukset tuntuvat kovin omituisilta.

Meidän valintamme perustuvat osittain omiin negatiivisiin kokemuksiimme peruskoulusta,  muun muassa siihen, kuinka ollessani ensimmäisellä luokalla opettaja luki aineeni ääneen esimerkkinä siitä, miten ei ikinä pidä kirjoittaa. Toki peruskoulu on aivan eri kuin se oli 1980-  ja 1990-luvuilla, eikä meillä ole kokemusta 2020-luvun peruskoulusta. Silti  arvostamme sitä, että steinerissa lapsi otetaan  yksilön huomioon eikä kaikkea lähdetä heti diagnosoimaan. Positiivinen kokemus minulle kuitenkin on, että kaikkea ei  laiteta  yksilöllisyyden piikkiin, vaan ongelmiin puututaan, jos on tarve. Näin on esimerkiksi  tehty, kun  lapsellamme todettiin dysleksia, lukivaikeus, ja nyt hän saa tehostettua tukea äidinkielessä.  Oppilas ei siis ole tuuliajolla.

Se, mikä steinerissa eroaa suuresti tavallisesta peruskoulusta on se, kuinka paljon vanhemmat ovat mukana arjessa. Vanhempainiltoja on usein, ja on erilaisia tapahtumia ja talkoita –  niin saunailtoja kuin yökouluja. On suuri rikkaus tuntea lastensa luokkakavereiden vanhemmat. Lisäksi ensimmäisellä luokalla opettaja vierailee jokaisen oppilaan kotona. Kaikki tämä yhdistettynä saa tuntemaan siten, että  opettajaan voi olla yhteydessä matalallakin kynnyksellä. Steinerkoulussa meille lisäksi tärkeää on taideaineiden ja itsensä ilmaisun painottaminen. 

Steinerpäiväkodissa ja -koulussa on siis omat erityispiirteensä, jotka poikkeavat tavallisesta päiväkodista ja peruskoulusta. Filosofiset ajatukset ja suuntaviivaukset eivät kuitenkaan näy tavallisessa elämässä, vaan arki on arkea steinerissakin. Kouluun mennään aamulla ja iltapäivällä tehdään läksyt. On uimaviikot, flunssat ja täiepisodit. Mutta mikä tärkeintä: lapsi saa olla oma itsensä kavereidensa joukossa.

 

Lähteet: wikipedia.fi, ideat.blogspot.com

 

Mikä on steinerkoulu?

Steinerarki

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.