Siirry sisältöön
Lapselliset miehet

#ilmastovaalit: mielenosoituksia sadassa maassa

15.03.2019

Nyt ryhtiä, päättäjät!

#ilmastovaalit, osa II.

Nuoret marssivat Joensuussa ja yli 1600 muulla paikkakunnalla eri puolilla maailmaa ilmastomielenosoituksessa 15.3.2019. Miten koulut suhtautuvat lakkoiluun? Mitä ajattelevat vanhemmat?

Lapselliset miehet kertoi #ilmastovaalit -sarjan ensimmäisessä osassa nuorten vaatimuksista. Toisessa osassa käydään vähän läpi tunnelmia mielenosoituspäivältä, selvitetään koulujen suhtautumista lakkoiluun ja puhutaan vanhempien ylpeydestä ja häpeästä.

Nuorten ilmastomielenosoitukset, globaali ilmiö

Mielenosoitus, joka lähti torilta kello 12, kulki Koskikadun kautta Kalevankadulle ja Siltakatua kävelykadulle. Sen jälkeen kierrettiin Niska- ja Torikadun kautta takaisin torille, missä kuultiin puheita nuorilta ja muutamilta eri puolueita edustavilta poliitikoilta. Tässä sanomalehti Karjalaisen kuvareportaasia.

Porukkaa oli järjestysmiehen laskujen mukaan 250 mielenosoituksen alussa ja noin 140 mielenosoituksen lopussa. Poliisi ohjasi liikennettä niin että kulkue pääsi kävelemään myös ajoradalla. Tällä videolla kulkue kävelee Siltakadulla.

Poliisi huolehti mielenosoituksen turvallisuudesta

Meininki oli hyvä ja touhu kaikin puolin asiallista. Nuorissa on energiaa, jolla torjutaan pelot ja ympäristöuhat.

Joensuun mielenosoitus on osa maailmanlaajuista ilmiötä, jonka on saanut liikkeelle ruotsalainen 16-vuotias koululakkoilija Greta Thunberg. Mielenosoituksia järjestettiin tänään ilmeisesti yli sadassa maassa lähes 1700 paikkakunnalla. Eli ei-meidän-kannata-tehdä-mitään-koska-muu-maailma -tyyppiset kommentit on tällä servattu.

Aikuisten defensseistä kertoo paljon Joona-Hermanni Mäkisen havainto: olivatpa somekeskustelijat Gretan puolella tai tätä vastaan, keskustelu kääntyy ilmastokriisin sijasta Greta Thunbergin henkilöön. Thunberg ei ole johtaja tai mielenosoitusten vetäjä, vaan pikemminkin nuorten globaalin ilmastohuolen henkilöitymä. On kettumaista, että aikuiset ovat ajaneet planeetan katastrofin partaalle, ja sitten he omaa erinomaisuuttaan esitelläkseen tuhlaavat palstatilaa Thunbergin mitätöintiin.

Vahva suositus defensiivisille ja egosentrisille aikuisille: menkää terapiaan.

Ilmastonmuutosta voi torjua monin tavoin.

Koulut hakevat rooliaan

Koulujen ongelma näyttäisi liittyvän siihen, että toisaalta nuorilla on perustuslain suoma oikeus osoittaa mieltään, toisaalta perusopetuslaki ei anna lupaa olla pois koulusta ilman perusteltua syytä. Tätä yhtälöä on tulkittu monin tavoin.

Lapselliset miehet kohtasi kolmenlaista suhtautumistapaa.

1. Tarkoitus on hyvä, mutta emme voi antaa lupaa osallistua

Eräässä eteläsuomalaisessa koulussa rehtori kuulutti keskusradion kautta koulun kannan ilmastolakkoon: koulu ei voi antaa lupaa, koska oppilailla on oppivelvollisuus (ks. mm. Perusopetuslaki 26§ ja 35§). Rehtori kehotti opettajia käyttämään perjantain oppitunteja ilmastoteemoihin, jakoi materiaalivinkkejä ja kannusti oppilaita tulemaan kouluun omalla lihasvoimalla. Kehotus on aiheellinen, sillä moni tulee kouluun autolla, kertoo informanttimme.

Toinen informantti kertoo, että joensuulaiskoulussa keskusteltiin ilmastoasioista, Greta Thunbergista ja kestävistä elämäntavoista. Lakkoon osallistuminen oli jokaisen perheen oma asia. Huoltajien tulee selvittää se kuten muutkin poissaolot.

Koulu ei voi ottaa vastuuta siitä, jos oppilaille tapahtuu jotakin mielenosoituksen aikana. Niinpä siihen tarvitaan huoltajan lupa.

Itse kirjoitin heti luvan kaikille lapsilleni paitsi tokaluokkalaiselle, jonka koulu loppui ennen mielenosoituksen alkua.

2. Menetelmä (ja ehkä tavoitekin) on väärä emmekä anna lupaa osallistua

Rehtori kertoi julkisessa fb-ryhmässä näkemyksiään ilmastopolitiikasta: ei kannata, koska Kiina ja Intia.

Niin että sanonpahan teille, nuoret, että ei ole mitään järkeä jättää vetämättä kaveria turpaan, koska sodat. Eikä maksaa veroja, koska veroparatiisit. Eikä yrittää rakentaa oikeudenmukaisempaa maailmaa, koska Pohjois-Korea. Eikä viedä jäteöljyä kierrätykseen, koska Venäjän öljyputket.

Toinen rehtori lähetti vanhemmille ilmastolakkoon liittyvän Wilma-viestin, jossa viitattiin aika tiukkaan sävyyn kurinpitomenettelyyn ja nostettiin esiin myös perusopetuslain 45§, jossa sanotaan näin: “Jos oppilaan huoltaja laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden täyttämistä, hänet on tuomittava oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä sakkoon.”

Pari tuntia lintsaamista hyvästä syystä – ja viitataan “oppivelvollisuuden valvonnan laiminlyöntiin”, josta voidaan tuomita sakkoon. Ettei olisi lievää ylimitoitusta?

Aktiivinen kansalainen on koulujärjestelmän ykköstavoitteita. Esteet osallistumiselle ovat usein rakenteissa, käytännössä ja asenteissa, sen tietää myös Opetushallitus.

Lapselliset miehet tavoitti opetushallinnon virkamiehen, joka kommentoi asiaa nimettömänä.

“Minun nähdäkseni mielenosoitukseen osallistuminen on ensisijaisesti lapsen perustuslaillinen oikeus, ja jos hän käyttää sitä, se on hienoa! On sääli, jos siitä tulee ongelma, etenkin tällaisessa mittakaavassa. Lapsen kasvattaminen osalliseksi ja aktiiviseksi kansalaiseksi on aivan keskeistä”, hän toteaa.

3. Otetaan mielenosoitus osaksi opetusta

Joensuun steinerkoulun kuudennen luokan opettaja Sari Koskinen oli mielenosoituksessa luokkansa kanssa. Koskisen mukaan mielenosoitus on oiva paikka opettaa demokratiaa ja tutkia, miten asioihin vaikutetaan. Hän antoi oppilailleen tehtäväksi ottaa kuva parhaimmin iskevästä banderollista ja kuunnella puheet. Ensi viikolla luokassa keskustellaan aiheesta lisää.

Joensuun aikuislukion historian ja yhteiskuntaopin opettaja Janne Kosunen menetteli samantapaisesti pari viikkoa sitten. Hän nostaa opetussuunnitelmasta kourallisen kohtia, joita mielenosoitus suoraan tukee ja näkee mielenosoituksessa kytköksiä moniin oppiaineisiin kuten yhteiskuntaoppiin, historiaan, biologiaan, maantietoon, äidinkieleen ja etiikkaan.

Pielisjoen koulun rehtori Jouni Partti sanoi sanomalehti Karjalaiselle, että heiltä olisi voinut osallistua mielenosoitukseen vaikka koko koulu, jos vain tieto tapahtumasta olisi saavuttanut heidät ajoissa.

Mielenosoituksessa on myös hauskaa

Vanhempien ylpeys ja häpeä

Oma lapsi osallistuu kavereineen mielenilmaukseen paremman maailman puolesta. Isänä en näe tätä harrastuksena tai viihteenä, vaan vakavana signaalina siitä, että minä ja muut paskahousuaikuiset ollaan annettu maailman ajautua kriisiin. Nyt kriisiä yrittävät pysäyttää lapset, joilla ei ole sen enempi ääni- kuin lakko-oikeuttakaan, mutta jotka elävät täällä pitkään sen jälkeen, kun hautakivemme kasvavat jäkälää.

Lapsellisten miesten kuulemissa vanhempien kertomuksissa ylpeys yhdistyy häpeään.

Muuan opettaja ja äiti kertoo olevansa ylpeä tyttärestään, joka osallistui mielenosoitukseen. Lisäksi tyttö esitti rohkeasti somessa eriäviä kantojaan pönäköille virkauraa kyntäville sedille. Opettaja-äiti pitää mielenosoittamista mahtavana ja sopivankokoisena vaikuttamisen tapana.

“Nuoria syytetään paljon siitä etteivät he osallistu tai halua vaikuttaa. Nämä nuoret haluavat!”

Toisaalta hän tuntee häpeää siitä, että on itse tullut jätettyä asiat niin kamalaan jamaan, että tytär joutuu niitä ajamaan.

“Tässä on kysymys siitä maailmasta, jossa hän tulee elämään niiden päätösten kanssa joita me Topi ollaan omassa elämässämme tehty väärin”, hän kirjoittaa.

Kahden teini-ikäisen lapsen äiti on huomannut ympärillään kahta näkökantaa: toiset ovat sitä mieltä, että ihminen vaikuttaa parhaiten omilla valinnoillaan, toiset taas näkevät laajemman poliittisen vaikuttamisen tärkeäksi.

“Minä kannatan jälkimmäistä”, hän sanoo. “Hyvä, että lapset ovat aktiivisia! Tosin minun mielestäni aikuisten pitäisi auttaa heitä vaikuttamaan myös muilla tavoin kuin miekkareilla. Miekkarit on hyvä, mutta heitä voisi auttaa tekemään ihan yksilöityjä valtuustoaloitteita, kirjoittamaan lehtiin ja niin edelleen.”

Jatkakaa vaikuttamista, nuoret! Olette maailman oikeimmalla asialla.

Topi Linjama

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »