Hyppää sisältöön

Tunnetaidot vähentävät koulukiusaamista

Oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitoja harjoittamalla voi parantaa kouluviihtyvyyttä sekä ennaltaehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.
Julkaistu
Teksti Anu Vallinkoski
Kuvat Susanna Kekkonen
Tunnetaidot vähentävät koulukiusaamista

Itähelsinkiläisen Laakavuoren ala-asteen koulun nelosluokkalaiset pelaavat pienissä ryhmissä tunne-aliasta. Oppilaat nostavat korttikasasta vuoron perään kortin, johon on kirjoitettu jokin tunne, ja kuvailevat sitä muille, jotka koettavat sitten arvata tunteen.

”Sä olet riidellyt vanhempiesi kanssa ja menet omaan huoneeseesi.”

”Surullinen!”

”Kun tulee töistä tai koulusta kotiin.”

”Väsynyt!”

Oikein arvannut saa kortin itselleen. Peli on osa tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppituntia eli TVV-tuntia. Laakavuoren koulu on yksi harvoista suomalaisista peruskouluista, joissa TVV:lle on omistettu kokonainen oppitunti kerran viikossa.

Helsingissä kouluilla pitää olla tunne- ja vuorovaikutusohjelma eli jonkinlainen suunnitelma siitä, miten näiden taitojen harjoittelu on mukana koulun toiminnassa. Tavallisesti oppilaat harjoittelevat TVV-taitoja muun koulutyön ohessa.

Laakavuoren tunnetunnit ovat keväällä 2021 päättyneen kehittämishankkeen perua. Koulu oli Helsingin kaupungin Me koulu -hankkeessa mukana pilottikouluna.

– Hanke pyrki kehittämään peruskouluun erilaisia syrjäytymistä ehkäiseviä toimintamalleja ja rakenteita. Ehdotin erillistä TVV-tuntia, ja Laakavuoresta yksi opettaja innostui ideasta. Puolen vuoden kokeilun kokemukset olivat niin hyviä, että koulun kaikki luokat alkoivat pitää ylimääräisiä TVV-tunteja syksyllä 2019, kertoo hankkeen silloinen kehittämisasiantuntija Sini Enqvist.

Kaksi alakouluikäistä tyttöä nauravat

Rebekka Karttunen (vas.), 10, ja Daria Sedigi, 10, pitävät TVV-taitoja tärkeinä. Kavereitakin ymmärtää paremmin.

Itsetuntoa ja hyvinvointia

– Kivaa on se, että tänään on perjantai ja viikonloppu. Mutta sade harmittaa, kuvailee eräs oppilas tuntojaan.

Jokaisen TVV-tunnin aluksi neljännen luokan opettaja Elina Eteläpää kyselee oppilailtaan kuulumisia. Yhteisen kuulumisten vaihdon jälkeen saa kertoa viikostaan ja viikonloppusuunnitelmistaan vielä vieruskaverilleen. Kaikki näet eivät halua puhua koko luokan kuulleen asioistaan.

– Näillä tunneilla pelaamme tunne- tai kaveritaitopelejä, teemme ryhmätyöharjoituksia, katsomme aiheeseen liittyviä pieniä videoita, käymme läpi erilaisia esimerkkitilanteita ja mietimme, miten niissä pitäisi toimia. Ja keskustelemme paljon. Mikä on väärin? Mikä on oikein?

Eteläpään mukaan tuntien tavoite on harjaannuttaa oppilaita toimimaan ryhmässä, auttaa tunnistamaan omia ja kavereiden tunteita sekä käsittelemään niitä. Isompana päämääränä on parantaa oppilaiden itsetuntemusta ja itsetuntoa. Kun lapset ja kouluyhteisö voivat hyvin, myös rasismi ja kiusaaminen vähenevät. Oppiminenkin edistyy, kun murheet eivät paina.

TVV-tunteja varten ei ole olemassa mitään valmista mallia tai oppikirjaa.

Laakavuoressa opettajat ovat saaneet varsin vapaa kädet tuntien suunnittelussa. Eteläpään mukaan valmista materiaalia on verkossa tarjolla paljon.

Moni opettaja hyödyntää Aseman Lapset ry:n Suomeen tuomaa australialaista Friends-ohjelmaa, joka keskittyy lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Samantapaista materiaalia on Lions Clubin Lions Quest -ohjelmassa.

– Ehkä nämä tunnit vaativat opettajalta hiukan enemmän luovuutta kuin monen muun oppitunnin suunnittelu, mutten ole kokenut sitä työlääksi. Ilman TVV-tunteja nämä taidot jäisivät aika vähäiselle käsittelylle, sillä koulujen arki on niin hektistä, Eteläpää miettii.

Sini Enqvistkin tähdentää, että TVV-opetus ei vaadi opettajilta ihmeitä. Ei tarvitse välttämättä käydä täydennyskoulutusta tai opiskella uusia ohjelmia.

– Tuntien ei täydy olla hienoja ja monimutkaisia. Tärkeintä on opettajan kohtaava asenne. Tukea tuntien suunnitteluun voi aina kysyä myös oppilashuollosta.

Luokan opettaja katsoo hymyillen kameraa kohti.

Opettaja Elina Eteläpään mielestä verkosta löytyy hyvin materiaalia TVV-tuntien suunnitteluun.

”Mitä mä tästä hyödyn?”

– Tämä on hyvä oppitunti. Uskon, että jos tätä ei olisi, kiusattaisiin enemmän, Renwar Aziz, 11, arvelee.

Rebekka Karttunen, 10, ja Daria Sedigi, 10, nyökyttelevät vieressä.

– Täällä oppii ymmärtämään kavereita paremmin. Pohdimme myös, mitä pitää tehdä, jos kaveri on surullinen, Sedigi selittää.

– Ja tunteita opitaan myös. On aika vaikea selittää erilaisia tunteita, Karttunen täydentää.

Vaikka kolmikko antaa TVV:lle kiitosta, kaikki oppilaat eivät suhtaudu yhtä suopeasti tunnetaitojen harjoitteluun. Eteläpään mukaan monesta tunnit ovat tarpeettomia.

– Aina välillä joku sanoo, ettei tarvitse tällaista, koska hänestä tulee insinööri. Tai kysyy, miksi ei voida vain laskea matikkaa. Silloin selitän, miten insinöörikin tekee töitä muiden ihmisten kanssa, ja työhaastattelussa on aina vastassa toinen ihminen. Yleensä se hyvä tyyppi palkataan, Elina Eteläpää kertoo.

Hänen mielestään tunnit avittavat myös opettajan työtä. Juuri TVV:n tunneilla opettaja voi tutustua oppilaisiinsa entistä syvemmin. Keskustellessa huomaa, ketkä tarvitsevat tavallista enemmän tukea kaveri- tai tunnetaidoissa. Tunneilla saattaa myös nousta esiin kiusaamistilanteita, jotka muutoin olisivat jääneet koulun aikuisilta huomaamatta.

– Ylipäätään nämä tunnit luovat luokkaan hyvää ilmapiiriä, mikä tuo työrauhaa ja edistää oppimista, Eteläpää sanoo.

Kaksi poikaa istuu lattialla kädessään kortteja.

Abdurrahman Abdi osaa arvata selitetyn tunteen oikein ja saa kortin itselleen.

Poliittinen päätös

Sini Enqvistillä on tutkimusdataa Elina Eteläpään havaintojen tueksi. Me koulu -hankkeen aikaan Enqvist teki kollegansa kanssa pienen kyselyn, jonka Laakavuoren oppilaat ja opettajat täyttivät juuri ennen TVV-tuntien aloittamista ja uudemman kerran vuoden kuluttua.

Tuloksia voisi luonnehtia erinomaisiksi. Oppilaiden ryhmätyöskentelytaidot, keskittyminen koulutyöhön ja viihtyminen yhdessä oman luokan kesken paranivat merkittävästi. Kiusaaminen ja oppilaiden kiukunpuuskat vähenivät. Moni lapsi oppi oman arvionsa mukaan rauhoittamaan itse itseään harmituksen hetkellä.

Erityisen iso muutos tapahtui rasismissa. Kun ensimmäisessä kyselyssä koulun henkilökunnasta 29 prosenttia vastasi, ettei luokassa ole rasismia, vuotta myöhemmin näin ajatteli 77 prosenttia vastaajista.

– Laakavuoren koulussa on noin 250 oppilasta, joten otos on pieni, mutta siitä huolimatta tulokset ovat merkittäviä, Enqvist arvioi.

Sitten hankkeen päättymisen TVV-tunnit ovat jatkuneet Laakavuoren ala-asteen koulussa, mutta kovinkaan monessa muussa helsinkiläiskoulussa ei erillisiä viikoittaisia tunnetunteja ole.

Käytännöt kouluissa vaihtelevat. Jotkin tekevät TVV:tä hyvin intensiivisesti, toiset eivät niinkään.

– Tosi monesta koulusta olen saanut sellaiset terveiset, että he ottaisivat TVV-tunnit käyttöön heti, jos olisi rahaa. Ajattelen, että tämä on laajan yhteiskunnallisen keskustelun paikka ja poliittinen päätös, Enqvist sanoo.

Laakavuoressa TVV-tunnit on sisällytetty koulun normaaliin tuntikehykseen, joten niitä varten ei ole tarvittu ylimääräistä rahoitusta. Tuntien oppisisällöt sopivat muun muassa äidinkielen ja ympäristöopin sisältöihin.

Yhden viikkotunnin lisääminen jokaiselle helsinkiläiselle – saati jokaiselle suomalaiselle – peruskoululaiselle olisi taloudellisesti iso päätös.

Enqvistin mukaan erillinen tunnetunti puoltaa paikkaansa. Kouluviihtyvyys ja -hyvinvointi tukevat oppimista ja ennaltaehkäisevät yksinäisyyttä ja koulupudokkuutta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on laskenut syrjäytymiselle hintalapun: yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Laskua kertyy esimerkiksi tulonsiirroista ja menetetyistä verotuotoista.

Yksilölle henkinen hintalappu on vielä tätä suurempi.

Tyttö pitelee käsissään korttia.

Rauhallinen-sanaa Rebekka Karttunen selittää viittaamalla luokkatoverinsa luonteenlaatuun.

Hyvä lukija,  

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin. 

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma  joko diginä tai painettuna lehtenä

Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja  

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.