Hyppää sisältöön

Osa erityisoppilaista loisti etäopetuksessa

Etäopetuksesta hyötyneiden lasten vanhemmat toivovat siitä uutta tukimuotoa. Viranomainen suhtautuu ajatukseen varauksella, sillä koulu on tärkeä sosiaalisten taitojen harjoittelupaikka.
Julkaistu
Teksti Anu Vallinkoski
Kuvat Eeva Anundi
Osa erityisoppilaista loisti etäopetuksessa

– Eemun ensimmäiset 15 minuuttia koulussa sujuvat yleensä hyvin, mutta sitten keskittyminen hajoaa. Poika on välillä tunneilla motorisesti niin levoton, että hakkaa päätään pulpettiin, kuvailee lohjalainen Anniina Saarela 9-vuotiaan poikansa tavallista koulupäivää.

Eemu Vaahteralla on diagnosoitu ADHD, autismi ja uhmakkuushäiriö.

Juuri nyt koulutyö sujuu tavallista rauhallisemmin. Eemu on kotona etäkoulussa pikkuveljensä kanssa, ja äiti auttaa poikia kotona. Koulutehtävät tulevat valmiiksi, eivätkä läksyt unohdu kuten aiemmin.

Anniina sopi poikien etäopetuksesta koulun kanssa, sillä yksinhuoltajana hän ei halua sairastua koronaan.

– Meillä ei ole tukiverkkoja. Jos sairastuisin, pojat pitäisi sijoittaa kodin ulkopuolelle.

Ero lähikoulun aikaan oli ihan selvä. 

Myös jyväskyläläinen 9-luokkalainen Rafael Falck kertoo viimekeväisen etäkoulun sujuneen lähikoulua paremmin. Rafael sai tehtävät tehtyä ja alkoi lukea kokeisiinkin. Arvosanat nousivat kahdella numerolla.

– Mielialakin kohosi, ja Rafael oli iloisempi, äiti Johanna Falck muistelee. 

Myös Rafaelilla on diagnosoitu ADHD ja lisäksi uhmakkuushäiriö. 

– Ero lähikoulun aikaan oli ihan selvä. Kun aiemmin Wilma-merkinnät olivat negatiivisen harmaita, niin etäopetuksen aikaan tuli pelkkää positiivista palautetta opettajilta, Johanna kertoo. 

Falckit ja SaarelaVaahteran perhe eivät ole kokemuksineen yksin. Vaikka julkisuudessa on puhuttu paljon etäopetuksen negatiivisista puolista, se on ollut joillekin oppilaille hyvä tapa opiskella. Parhaimmissa tapauksissa etäkoulu on saanut aiemmin heikosti koulussa pärjänneen oppilaan loistamaan. 

Erityislapsen on helpompi keskittyä 

Ketkä sitten ovat hyötyneet etäopetuksesta? 

– Hyötyjissä oli monenlaisia oppilaita: aistiyliherkkiä, neuropsykiatrisen diagnoosin saaneita, häiriöherkkiä, sosiaalisia tilanteita pelkääviä, koulukiusattuja… Moni oli erityisen tuen piirissä. Opettajat nostivat esiin myös ne oppilaat, jotka tavallisesti kopioivat muilta, eivätkä tee itse, erityispedagogi Erja Sandberg listaa.

Hän teki keväällä 2020 opettajille, rehtoreille ja huoltajille suunnatun kyselyn etäopetuksesta. Vastauksia kertyi noin 1 150 eri puolilta Suomea. 

Etäopetuksen hyödyiksi listattiin muun muassa parempi työrauha, sillä osa oppilaista kokee tavallisen kouluympäristön kuormittavaksi. Jotkut vanhemmat kertoivat, miten oma lapsi sai etäkoulun aikaan Wilmaan ensimmäisen kerran positiivista palautetta. 

Sandberg tähdentää, että vastaukset olivat hyvin kaksijakoisia. 

– Etenkin erityistä tukea tarvitsevissa oli sekä niitä, joille etäkoulu tuntui sopivan, ja niitä, joille se ei sopinut lainkaan. Esimerkiksi: jos oppilaalla oli vaikeuksia oman toiminnan ohjauksessa, oli kotona vielä vaikeampi saada tehtäviä alulle kuin koulussa, Sandberg sanoo.

Myös Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) tutki kevään etäopetusjakson vaikutuksia. Sen mukaan etäopetus vaikutti kielteisesti etenkin kielivähemmistöön kuuluvien tai erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimiseen. 

Eemu kiipeilee sinivihreällä joogaliinalla.

Kolmasluokkalainen Eemu Vaahtera käy kotonaan etäkoulua, jossa opiskelu sujuu hyvin. Lähikoulusta hän kaipaa eniten kavereita.

Erityisen tuen oppilaat lähikouluun 

Etäopetus on paikoitellen jatkunut toisella asteella ja yläkouluissa myöhemminkin. Pääkaupunkiseudun lukiolaiset ja ammattiin opiskelevat ovat olleet etäopetuksessa joulukuusta pitkälle kevääseen.

Paikoin myös alakoululaiset ovat opiskelleet etänä korona-altistumisten ja karanteenien vuoksi.

Joidenkin erityisen tuen piirissä olevien lasten ja nuorten perheissä on herättänyt närää se, että erityistä tukea saavat oppilaat on rajattu etäopetuksen ulkopuolelle. Rajaus pohjaa perusopetuslain väliaikaiseen muutokseen, joka on voimassa kevätlukukauden loppuun asti.

– Täällä Jyväskylässäkin oli uhkana, että yläkoulut menisivät etäopetukseen kevätlukukaudella. Meille tuli aika selvä viesti, että erityisen tuen oppilasta ei saa siirtää etäkouluun. Pohdimme jo, vaadimmeko erityisen tuen päätöstä purettavaksi. Etäjaksoa ei lopulta tullut, Johanna Falck selittää.

Väliaikainen lakimuutos ei kuitenkaan ole ehdoton, vaan kouluilla on edelleen harkintavaltaa siihen, miten yksittäisten oppilaiden opetus järjestetään. Erityisen tuen oppilas voi olla etäopetuksessa esimerkiksi terveydellisten syiden vuoksi.

– Meillä Helsingissä on joitakin erityisen tuen oppilaita etäopetuksessa. Jos muu luokka on etäopetuksessa ja erityisen tuen piirissä olevan oppilaan huoltaja hakee lapsen siirtämistä etäopetukseen, päättää rehtori asiasta. Rehtori ja huoltaja keskustelevat, mikä on lapsen edun mukaista, kehittämispalvelupäällikkö Marjo Kyllönen Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta sanoo.

Lähiopetuksessa oleva erityisen tuen oppilas osallistuu käytännössä samoille oppitunneille kuin etäopetuksessa olevat luokkatoverinsa. Hän on oppitunneilla koulun tiloissa, jossa hänellä on tukenaan opettaja.

Rajaamalla erityisen tuen piirissä olevat oppilaat etäopetuksen ulkopuolelle hallitus on halunnut turvata haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten asemaa.

– Muuna kuin lähiopetuksena toteutettava opetus sisältää riskin, että näiden lasten oikeus perusopetukseen ei toteutuisi täysimääräisesti, hallitussihteeri Kirsi Lamberg opetus- ja kulttuuriministeriöstä perustelee sähköpostitse.

Tietokoneen ruudulla 9-luokkalainen Rafael sylissään iso koira.

Yhdeksäsluokkalainen Rafael Falck on hakenut yhteishaussa muun muassa kasvatus- ja ohjausalalle sekä lukioon. Hän toivoo, että voisi toisella asteella opiskella myös etänä: ”Niin opiskelen kuin käsketään”. Elli piti huolta siitä, että Rafael sai etäkoulun aikaan ulkoliikuntaa.

Millaista on hyvä etäopetus? 

Kaksi Turun yliopistossa tehtyä kyselytutkimusta selvitti oppilaiden, opettajien ja huoltajien kokemuksia kevään 2020 etäopetusjaksosta. 

Liikuntakasvatuksen professori Pasi Kosken luotsaamaan kyselyyn (utu.fi) vastasi 1 300 oppilasta, 650 opettajaa ja 1 400 huoltajaa.  

Psykologian professori Christina Salmivallin vetämään kyselytutkimukseen (utu.fi) vastasi puolestaan lähes 50 000 peruskoululaista. 

Molempien tutkimusten mukaan etäopetus oli keväällä 2020 hyvin kirjavaa. Käytännöt vaihtelivat kouluittain ja luokittain. Osalle oppilaista etäopetus tarkoitti yksinomaan itsenäistä tehtävien tekemistä, toisille myös etäoppitunteja. 

– Kirjekurssimalli oli monissa kouluissa se ensimmäinen ratkaisu. Minua vähän yllättikin, että tehtävien lähettämistä oli niin paljon. Yksisuuntaisia video-oppitunteja oli melkein kaikilla. Monelle opettajalle etäopetus oli täysin uusi juttu, Salmivallin tutkimusryhmässä mukana ollut tohtorikoulutettava Juuso Repo sanoo. 

Repo ja Koski nimeävät hyvän etäopetuksen tunnusmerkeiksi vuorovaikutteisuuden. Kun opettajat ja oppilaat olivat säännöllisesti kasvokkain etäyhteydessä, kokemukset koulusta ja oppimisesta olivat myönteisempiä kuin ilman yhteyttä. 

Hyvä etäopetus on vuorovaikutteista. 

Tutkijat arvioivat, että koulut ovat ottaneet opiksi kevään 2020 kokemuksista ja kehittäneet etäopetusta. 

– Kehittämishalusta kertoo jo se, että saimme tutkimukseemme mukaan heti yli 400 koulua, Repo sanoo. 

Erityislasten uusi tukimuoto? 

Osa vanhemmista on toivonut etäopetuksesta uudenlaista tukimuotoa, jota voitaisiin hyödyntää vielä koronapandemian jälkeenkin. 

– Jatkossa pitäisi jo peruskoulussa olla mahdollisuus kokoaikaiseen tai osittaiseen etäopetukseen niille oppilaille, jotka siitä hyötyvät. Jo nyt on käytössä koulupäivien lyhentäminen, mutta se ei aja asiaansa, kun korvaavaa opetusta ei ole tarjolla, Johanna Falck sanoo. 

Myös Anniina Saarela toivoo osittaisen etäopetuksen säilyvän jatkossakin: 

– Sosiaalisten taitojen kehittymisen ja kaverisuhteiden vuoksi en pidä kokoaikaista etäopetusta kauhean hyvänä. Lähikoulussa saisi harjoitella muiden kanssa olemista. 

Tutkijat ovat vanhempien kanssa samoilla linjoilla. Pasi Koski, Juuso Repo ja Erja Sandberg uskovat, että etäopetus säilyy jossain muodossa tulevaisuudessa.

– Vaihtoehto voisi olla vaikkapa yksi etäpäivä viikossa tai lähikoulupäivien lyhentäminen ja osan tuntien pitäminen etänä. Osa oppiaineista sopii etäopetukseen huonommin kuin muut. Esimerkiksi taito- ja taideaineet ja matematiikka voivat olla hankalia etäopetuksessa, Koski sanoo. 

Repo tähdentää, ettei etäopetus saa olla säästökeino. Sen pitäisi tukimuotona olla oppimisen kannalta tarkoituksenmukainen. 

Marjo Kyllönen suhtautuu varauksellisesti etäopetukseen mahdollisena tukimuotona: 

– Lain mukaan perusopetus on lähtökohtaisesti lähiopetusta. Toistaiseksi meillä on kuitenkin aika lyhyt kokemus etäopetuksesta. 

Kirsi Lamberg muistuttaa, että etäopetuksen vakiinnuttaminen tukitoimeksi vaatisi lakimuutostaAinakaan toistaiseksi ministeriö ei ole tällaista muutosta valmistelemassa. 

Joukko kansanedustajia on jättänyt eduskunnalle lakialoitteen, jonka tarkoitus on mahdollistaa nykyistä laajempi etäyhteyksien ja etäopetuksen hyödyntäminen. 

Oppia hyvistä kokemuksista 

Marjo Kyllönen myöntää, että osa oppilaista on hyötynyt etäopetuksesta. Toisaalta monille niistä, joille koulunkäynti on ollut normaalioloissa hankalaa, se on ollut vielä vaikeampaa etäopetuksessa.

– Täytyy muistaa myös, ettei koulu ole vain akateemisten taitojen harjoittelua, vaan myös sosiaalisten ja tunnetaitojen oppimista. Ryhmässä oleminen on tärkeä osa oman identiteetin muovautumista. Etäkoulussa kaikki tämä jää pois, mikä voi olla jopa vaarallista lapsen kehityksen kannalta.

Kyllösen mukaan nyt on olennaista selvittää, mitkä etäopetuksen käytännöt ovat hyödyttäneet oppilaita. Hyvistä kokemuksista pitää ottaa oppia ja tuoda etäopetuksen hyviä puolia lähiopetukseen.

– Etäopetusjaksojen aikana monet opettajat ovat saaneet uusia välineitä, joiden avulla opetusta voi yksilöllistää entistä paremmin. Se, että kaikki etenevät samaan keskivertoon tahtiin, on aika harvoille sopiva tapa.

Myös Kirsi Lambergista etäopetuksen hyväksi havaittuja työskentelytapoja ja digitaalisia ratkaisuja kannattaa hyödyntää jatkossakin.

Jo ennen koronaa kouluissa on käytetty etäyhteyksiä esimerkiksi harvoin opiskeltujen kielten ja uskontojen sekä valinnaisten aineiden opetuksessa. Oppilaan ei ole tarvinnut matkata omasta koulusta toiseen kouluun vaikkapa kiinan tunnille.

Varsinaista etäopetusta on kuitenkin järjestetty vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi sairaalaopetuksessa.

Hyvä lukija,  

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin. 

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma  joko diginä tai painettuna lehtenä

Hanna Heinonen, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja  

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.