Hyppää sisältöön

Onko maahanmuuttajanuori muita väkivaltaisempi, koska häntä kiusataan?

Koulumaailmassa maahanmuuttajanuorilla on suomalaista syntyperää oleviin nuoriin verrattuna kolminkertainen riski joutua kaverien tai opettajien kiusaamiksi ja syrjimiksi.
Julkaistu
Teksti Antti Vanas
Kuvat Mostphotos
Onko maahanmuuttajanuori muita väkivaltaisempi, koska häntä kiusataan?

Nuorten maahanmuuttajien kokemaa kiusaamista on tutkittu tähän mennessä yllättävän vähän siihen nähden, että nykyään jo lähes joka kymmenes suomalainen on taustaltaan maahanmuuttaja, ja käytännöllisesti katsoen kaikilla suomaislapsilla on maahanmuuttajataustaisia luokkakavereita.

Åbo Akademin lokakuussa julkistama tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajanuorilla on suomalaista syntyperää oleviin nuoriin verrattuna kolminkertainen riski joutua kaverien tai opettajien kiusaamiksi ja syrjimiksi.

Tämän takia maahanmuuttajanuoret eivät tunne oloaan koulussa kotoisaksi, ja väkivaltainen käytös on heillä kolme kertaa yleisempää kuin syntyperältään suomalaisilla nuorilla, tutkijat päättelevät.

Tutkimuksessa selvitettiin kiusaamista ja etnistä syrjintää sekä niiden vaikutusta siihen, kuinka hyvin nuoret tunsivat kuuluvansa kouluun ja millaiseksi he tunsivat siellä olonsa. Vuonna 2019 tehtyyn tutkimukseen osallistui 1 827 yläkoulu- ja lukioikäistä oppilasta suomen- ja ruotsinkielisistä kouluista Pohjanmaalla.

Opettajien, tutkijoiden ja päättäjien tulisi tehdä enemmän yhteistyötä. 

Kouluyhteenkuuluvuuden tunne on tutkijoiden mukaan teini-ikäiselle hyvin tärkeä asia. Käsitteellä tarkoitetaan sitä, missä määrin oppilaat tuntevat saavansa hyväksyntää, kunnioitusta ja tukea muilta koulun sosiaaliseen ympäristöön kuuluvilta, ja missä määrin he tuntevat tähän yhteisöön kuuluvansa.

Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että jos nuoret kokevat olevansa koulukavereiden ja opettajien hyväksymiä, heidän kouluyhteenkuuluvuuden tunteensa lisääntyy. Myös halu jättää koulunkäynti kesken vähenee, ja nuoret ovat vähemmän väkivaltaisia.

Jatkuvasti kiusatuiksi ja syrjityiksi joutuneilla nuorilla on aikuisena usein muuta väestöä matalampi koulutustaso, pienemmät tulot ja enemmän terveysongelmia.

Suomen kouluissa hoidetaan kiusaamistilanteet yleisesti ottaen paremmin kuin monien muiden eurooppalaisten maiden kouluissa. Tutkijoiden mukaan on kuitenkin kyseenalaista, pitääkö tämä paikkansa kaikkien opiskelijaryhmien kohdalla.

Koulukiusaaminen kohdistuu ulkomailla syntyneisiin poikiin

THL:n Kouluterveyskysely (thl.fi) vahvistaa epäilyn aiheellisuuden. Se kertoo koulukiusaamisen kohdistuvan etenkin ulkomailla syntyneisiin poikiin. Maahanmuuttajanuoret jäävät myös muita useammin vaille ystäviä, ja heitä oli uhattu useammin väkivallalla.

Tämän lisäksi maahanmuuttajanuorten hyvinvointia uhkaavat epärealistinen kuva koulutaidoista ja vanhempien asettamat paineet. Oppilashuollon palvelujen saaminen on heille muita vaikeampaa.

Yhdenvertaisuuden kannalta ongelma on vakava. Kuten Åbo Akademin tutkijat muistuttavat, jokaisella lapsella on syntyperästään riippumatta oikeus käydä koulua sosiaalisesti yhdenvertaisessa ja oikeudenmukaisessa ympäristössä.

Tilanteen korjaamiseksi tutkijat peräänkuuluttavat lisää tutkimusta ja parempaa yhteistyötä tutkijoiden, opettajien ja päättäjien välille.

Tutkimusartikkeli Perceived Ethnic Discrimination and School Connectedness among Adolescents in Finland: Role of Family Background and Sex (journal.uad.ac.id) on julkaistu Journal of Educational, Health, and Community Psychology -tiedelehdessä.

Hyvä lukija,  

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin. 

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma  joko diginä tai painettuna lehtenä

Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja  

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.