Hyppää sisältöön

”Me kaikki voisimme miettiä keinoja, joilla tukea korona-ajassa eläviä nuoria.”

”Yritetään avata nuorille ovia tulevaisuuteen ja mahdollisuuksia nauttia nuoruudesta,” kirjoittaa keskusliiton toiminnanjohtaja ja Lapsen Maailman päätoimittaja Hanna Heinonen.
Julkaistu
Teksti Hanna Heinonen
Kuvat Mara Leppä
”Me kaikki voisimme miettiä keinoja, joilla tukea korona-ajassa eläviä nuoria.”

Hanna Heinonen toiminnanjohtaja LSKL

Jokainen meistä muistaa omasta nuoruudestaan itselleen merkityksellisiä asioita. Koulu tarjosi paljon sosiaalisia kontakteja, aikuisten ohjausta ja tukea sekä mahdollisuuden viettää aikaa ystävien kanssa. Siellä juhlistettiin myös monia merkittäviä virstanpylväitä: lukion aloittamista, vanhojen tansseja, penkkareita ja ylioppilasjuhlia. Kaikki ne kuljettivat kohti itsenäistymistä ja rakensivat sosiaalista verkostoa, joka kannatteli nuoruuden kuohuissa.

Nuoruuteen kuului monilla meistä myös hetkiä kotona opiskellen tai mieluisia asioita harrastaen. Vapaa-ajanvietto rakentui kuitenkin merkittävästi kodin ulkopuolelle, josta löytyivät useat harrastukset. Ystäviä tavattiin kahvilassa, nuorisotiloissa tai kirjastossa.

Voin vain kuvitella, miten kohtuuttomassa tilanteessa nuoret nyt elävät, kun he ovat joutuneet luopumaan niin monesta tärkeästä arkeensa kuuluvasta asiasta. Korona-aikana on vaikea unelmoida ja ottaa askeleita kohti itsenäisyyttä, kun koko yhteiskunnallinen tilanne on niin epävarma.

Viime kesänä monelta nuorelta vietiin jo hankittu kesätyöpaikka, ja työharjoittelupaikatkin ovat kiven alla. Syksyllä moni joutui aloittamaan jatko-opintonsa ilman mahdollisuutta kiinnittyä uuteen opinahjoon tai opintojen mukanaan tuomiin sosiaalisiin verkostoihin.

Nuorten elämään kuuluvat spontaanisuus ja tietynlainen riskinotto eivät toteudu kuten aiemmin. Kun nuoret on siirretty etäopetukseen ja harrastukset ovat tauolla, he ovat ruvenneet etsimään vaihtoehtoisia tapoja kohdata ystäviään. Osa siirtyi verkkoon, mutta on myös heitä, jotka ovat hakeutuneet kielloista huolimatta kauppakeskuksiin, ystävien koteihin tai ulos isoina joukkoina.

Nuoruutta ei voi laittaa tauolle. Siksi on äärimmäisen tärkeää toteuttaa huolellinen lapsivaikutusten arviointi koronaan liittyviä rajoituksia tehtäessä. Ovatko niiden haitat suuremmat kuin hyödyt? Millaiset vaikutukset ovat lyhyellä aikajänteellä verrattuna pitempään?

Nuorilla on mielen myrskyjä ilman koronaakin. Nyt he ovat altistuneet pitkäaikaiselle stressille joutuessaan sopeutumaan rajoituksiin, joiden kestosta ei kenelläkään ole mitään käsitystä. Tehtävien ratkaisujen lasku ei saa koitua maksettavaksi tulevaisuudessa, ja nuorten kohdalla ratkaisuja on mietittävä tapauskohtaisesti.

Loppuvuodesta Lastensuojelun Keskusliitto järjesti kumppaneidensa kanssa keskustelun nuorten itsenäistymisen poluista. Jo ennen korona-aikaakin aikuiseksi kasvaminen vaati aiempaa enemmän tietoa ja taitoja.

Itsenäistymistä tulee saada harjoitella rauhassa ja siihen pitää saada tukea. On tärkeä huolehtia siitä, että nuori kokee itsensä merkitykselliseksi yhteiskunnan jäseneksi. Kokemus voi syntyä vain, jos nuori voi olla aktiivinen toimija omassa elämässään. Sen lisäksi jokainen nuori tarvitsee rinnalleen perhettä, ystäviä ja läheisiä.

Keskustelussa nousi esiin myös huoli siitä, että itsenäistymiseen liittyvässä elämänvaiheessa nuorten yksinäisyyden kokemukset ovat yleisiä. Yhtäkään nuorta ei pidä jättää itsenäistymään yksin.

Hanna Heinonen on Lapsen Maailman päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.