Hyppää sisältöön

Lastensuojelun työntekijät kantelivat yksiköstään aluehallintovirastolle ja se kannatti

Ylöjärveläinen tiimi sai Lastensuojelun arjen sankarit -palkinnon. Sinnikkäiden vaatimusten tuloksena tiimi sai tuplasti lisää työntekijöitä, mikä näkyy niin työyhteisön kuin lasten ja perheiden hyvinvointina.
Julkaistu
Teksti Iita Kettunen
Kuvat Laura Vesa
Lastensuojelun työntekijät kantelivat yksiköstään aluehallintovirastolle ja se kannatti

Yhteisöllisyyden kokeminen omassa työyhteisössä on yksi tämän tiimin tärkeimmistä voimavaroista.

Ylöjärven kaupungin lastensuojelun avohuollon tiimissä työskentelee nyt viisi sosiaalityöntekijää, perheterapeutti, kolme perheohjaajaa ja johtava sosiaalityöntekijä. Lisäksi sen tueksi on perustettu moniammatillinen päihde- ja mielenterveyspuolen perheintensiiviyksikkö. Aikaisemmin avohuollon sosiaalityöntekijällä saattoi olla lähes sata asiakaslasta, nyt heitä on noin kolmekymmentä.

Sosiaalityöntekijä Susanna Kärki kiittelee, että nykyisin hän ehtii tavata perheitä ja lapsia useammin, ja siten lapsen oma ääni tulee kuulluksi.

Aiemmin sosiaalityöntekijä saattoi tavata lasta pahimmillaan vain kerran vuodessa, mutta nyt lapsi voi halutessaan soittaa tai jättää sosiaalityöntekijälle viestin esimerkiksi viikonloppuyönä ja pyytää tältä tapaamista heti arjen tultua. Kaikkia lapsia tavataan.

Kärjen mukaan kaikki avohuollon tiimin asiakaslapset ja -nuoret tietävät, kuka on heidän sosiaalityöntekijänsä, mitkä ovat tämän tehtävät ja yhteystiedot. Jos sosiaalityöntekijä vaihtuu usein, luottamuksellista suhdetta ei ehdi syntyä, mutta jos lapsi tietää, että häntä varten on joku tietty sama ihminen, hän uskaltaa yleensä jossain vaiheessa puhua myös perheen vaikeista asioista.

On tärkeää tavata lasta myös ilman vanhempia.

– Menen tapaamaan lasta vaikkapa koirapuistoon tai kävelyllä – tai missä vain nuorella on helpointa tavata ja jutustella kahden kesken. On tärkeää tavata lasta myös ilman vanhempia.

Sosiaalityöntekijä voi käydä perheissä myös perheohjaajan kanssa niin usein kuin on tarve.

Perheohjaaja Sanna Loimio kertoo, että ennen perheen luona ehdittiin käydä yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa vain perhetyön alussa tai lopussa. Hänestä perhetyössä on tärkeintä luottamus työntekijää kohtaan. Se syntyy pikkuhiljaa ja sekin edellyttää, etteivät työntekijät vaihdu jatkuvasti.

– Olen työskennellyt täällä jo 20 vuotta ja tunnen perheet aika hyvin. Joissain paikoissa on nähtävissä sukupolvijatkumojakin, jotka pitäisi saada katkaistua.

Perhekäynnillä voi olla mukana mielenterveystyön ammattilainen

Avohuollon tiimin tueksi on saatu perheintensiiviyksikkö, jossa työskentelee aikuis- ja nuorisopsykiatreja, psykologi, toimintaterapeutti sekä aikuis- ja lastenpsykiatrisia sairaanhoitajia.

Perhekäynnillä saattaa olla hyvin tärkeää, että sosiaalityöntekijän mukana on mielenterveystyön ammattilainen, jonka kanssa yhdessä arvioidaan perheen avun tarvetta. Perheintensiiviyksikön työntekijät voivat arvioida perheen vanhempien ja lasten psyykkistä vointia nopeallakin aikataululla ja tehdä kotikäyntejä. Näin päästään hoitamaan viipymättä esimerkiksi lapsen oireiden taustalla mahdollisesti olevia ongelmia eikä pelkästään oireita.

Sanna Loimion mukaan yhteistyötä on avattu myös päiväkotien ja koulujen kanssa muun muassa yhteisillä tilaisuuksilla. Kouluista on saatu käyttöön Wilma-tunnukset, ja perheiden tueksi on voitu tehdä joustavia ratkaisuja.

– Yhden koulun keittiön kanssa sovimme, että saamme viedä sieltä ruokaa eräälle hätätilanteessa olevalle perheelle, koska sellainen apu auttoi perhettä silloin eniten.

Ylöjärvellä käyttöön otettua kansallista moniammatillista lastensuojelun avotyötä kutsutaan lastensuojelun systeemiseksi malliksi. Johtava sosiaalityöntekijä Heini Laaksonen tarkentaa, että työskentelymallissa on tärkeää tehdä työtä vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Tällöin työssä korostuu ihmissuhteiden merkitys. Moniammatillinen työryhmä voi perehtyä monipuolisesti asiakkaan elämään ja tuntea lapset, vanhemmat ja ehkä isovanhemmatkin sekä perheen historian. Tärkeää on löytää syysuhteet ja jäljittää, mitkä asiat vaikuttavat mihinkin, eikä keskittyä pelkästään lapsen oireiluun.

– Asiakkaan ja hänen lähipiirinsä kanssa mietitään yhdessä, kuinka esimerkiksi voidaan keventää arkea ja kuormittavia asioita, jotta lapsi voisi asua omassa kodissaan vanhempien kanssa.

(artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)

Tiimi yhdessä keinujen luona. Koira kaivaa kuoppaa.

Toimistokoira Jekku pitää osaltaan yllä Ylöjärven lastensuojelutiimin hyvää työilmapiiriä. Emma Sirén (vas.), Susanna Kärki, Erja Pelkonen, Tanja Tamminen, Tuulia Virtanen, Katri Mayomi ja Sanna Loimio.

Tukea tarvitaan jo neuvolasta alkaen

Lastensuojelutyöhön satsaaminen kannattaa, sillä kunta säästää lisäämällä avohuoltoon työntekijöitä. Kun he saavat tehdä työnsä kunnolla, voidaan välttyä kalliilta korjaavilta toimenpiteiltä, kuten lasten huostaanotoilta ja sijoituksilta.

– Ja jos sijaishuollon puolellakin olisi enemmän tekijöitä, useampi lapsi voisi ehkä palata kotiinsa asumaan, sanoo Heini Laaksonen.

Koska uusi työmuoto on ollut käytössä vasta jonkin aikaa, ennaltaehkäisevään työhön tehty satsaus ei näy tilastoissa heti, vaan vasta monen vuoden kuluttua. Tuloksia voidaan kuitenkin nähdä jo nyt. Vuonna 2017 Ylöjärvellä työskenteli lastensuojelussa neljä sosiaalityöntekijää, joilla kaikilla oli keskimäärin 80 asiakasta. Lastensuojelun kustannukset olivat tuolloin suuremmat kuin vuonna 2021, jolloin sosiaalityöntekijöiden määrä oli tuplaantunut. Näistä nykyisestä kahdeksasta sosiaalityöntekijästä viisi on avohuollossa ja kolme sijais- tai jälkihuollossa.

– Perheen edellytykset paranisivat vielä enemmän, jos sillä olisi mahdollisimman vahva tuki jo lastenneuvolasta alkaen, Laaksonen lisää.

Ylöjärvellä on nyt jaksettu paneutua enemmän myös yhteistyöhön koulun ja terveydenhuollon kanssa. Rajoja ylittäviä toimia on tehty puolin ja toisin. Psykiatriapalveluiden yhteyteen on esimerkiksi saatu koululuokka niille oppilaille, joilla on merkittäviä koulunkäynnin vaikeuksia yleisopetuksessa.

Sosiaalityöntekijöiden kannattaisi lähteä paikallispolitiikkaan

Kun työntekijällä on oikeasti aikaa sekä tahtoa kuulla ja auttaa, välittyy se niin lapselle kuin vanhemmalle, korostaa perheterapeutti Erja Pelkonen. Tällöin vanhempikin voi – ja uskaltaa – kertoa, mihin perhe todella tarvitsee apua, eikä sosiaalityöntekijän tarvitse kymmenen vuoden kuluttua pyydellä anteeksi sitä, ettei lasten suojelemiseksi tehty riittävästi.

– Tulee hyvin kalliiksi, jos perheiden asiat hoidetaan huonosti ja lapset jäävät elämään kohtuuttomiin olosuhteisiin. Se voi pilata kaikkien elämän

Työntekijät tekivät itse kaksi kantelua aluehallintovirastolle yksikkönsä tilanteesta.

Seitsemän vuotta sitten asiat Ylöjärven lastensuojelun avohuollossa olivat siinä pisteessä, että työntekijät tekivät itse kaksi kantelua aluehallintovirastolle yksikkönsä tilanteesta. Heidän sinnikäs ja päättäväinen ponnistelunsa johti siihen, että kaupungin päättäjät vakuuttuivat tilanteen vakavuudesta. Pelkonen kiittelee myös kaupungin viranhaltijoita ja väliportaan esihenkilöitä, jotka antoivat vahvan tukensa työntekijöiden vaatimuksille ja jaksoivat perustella lisäresurssien tarvetta.

Asian eteenpäin viemistä saattoi auttaa myös se, että Pelkonen on Ylöjärven kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen sekä Pirkanmaan aluehallituksen jäsen.

Hänen mukaansa olisi äärimmäisen tärkeää, että sosiaalityöntekijät lähtisivät mukaan paikallispolitiikkaan, sillä siellä tehdään niin lastensuojelua kuin muitakin sosiaalialan toimialoja koskevat tärkeimmät päätökset.

– Toivon, että esimerkkimme rohkaisee kaikkia lasten oikeuksien puolustajia tekoihin lastensuojelun laadun parantamiseksi myös poliittisin keinoin.

Pelkosesta työyhteisössä on parasta sen yhteisöllisyys. Vaikka kaikki ovat keskenään erilaisia, kukin saa olla omanlaisensa, ja erilaiset mielipiteet ovat sallittuja. Kun työryhmä joutuu päivittäin harjoittelemaan suvaitsevaisuutta keskenään, on helpompi työskennellä hyvinkin erilaisten asiakkaiden kanssa.

– Kun ihminen saa tehdä työnsä hyvin, vaikuttaa se hänen hyvinvointiinsakin.

”Minun elämäntilanteessani lastensuojelun avohuolto on pystynyt viemään todella hyvin asiaani eteenpäin. Perheessäni on paljon haasteita, mutta kaikkiin on saanut tarvittavaa apua. Saan tarvittaessa työntekijöihin yhteyden saman päivän aikana. Asiaani tartutaan todella helposti, ja kaikki asiat otetaan tosissaan. Yhteistyö sujuu mutkattomasti.”

Asiakaskokemus Ylöjärveltä

Tuomarit kiittävät

Lastensuojelun Keskusliitto (lskl.fi) ja Huoltaja-säätiö (huoltaja-saatio) myönsivät 4.10. Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä® (lastensuojelupaivat.fi) Lastensuojelun arjen sankarit -palkinnon Ylöjärven lastensuojelun avotiimille (stt.fi).

Kilpailun tuomarit ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja ja kehittämispäällikkö Onni Westlund Pesäpuusta arvostavat Ylöjärven tiimin pitkäjänteistä ponnistelua työnsä laadun parantamiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi. Tiimi on onnistunut erityisesti pyrkimyksessä moniammatillisuuteen.

Aulikki Kananojasta on tärkeää saada lastensuojelun perustasolle monipuolista päihde- ja mielenterveysalan osaamista. Jos lasta ja perhettä ohjataan palvelusta toiseen, se voi rikkoa lapsen pysyvän ja pitkäjänteisen aikuissuhteen, jonka hän on mahdollisesti jo saanut lastensuojelun työntekijän kanssa.

– Tähän moniammatillisuuteen tulisi pyrkiä myös tulevien hyvinvointialueiden sote-palvelupisteissä, Kananoja huomauttaa.

Onni Westlund muistuttaa, että sosiaaliala ja -huolto kumpuavat sosiaalisesta oikeudenmukaisuuden tavoitteesta ja vahvasta yhteiskunnallisesta otteesta. Kun Ylöjärven tiimi koki, että heidän asiakkaidensa oikeudet eivät toteutuneet kuten olisi pitänyt, se ponnisteli voimiaan säästämättä rakenteellisten epäkohtien korjaamiseksi ja työntekonsa edellytysten parantamiseksi.

– Tätä minä arvostan tärkeänä sosiaalialan osaamisena. Muutokset ovat aidosti vaikuttaneet positiivisesti lasten ja nuorten sekä perheiden elämään.

Westlundin mukaan vastaaviin muutoksiin on pyritty muissakin kunnissa, mutta toimintaan ei ole saatu mukaan poliittisia päätöksentekijöitä.

– Ylöjärven tiimillä olisi paljon opetettavaa meille muillekin siinä, kuinka tässä voidaan onnistua.

Arjen sankarit -kisassa saivat kunniamaininnan Helsingin kaupungin Teinilän lastenkodin osasto Kivitaskun henkilökunta, Särskild Oy:n jälkihuollon tuetun asumisen tiimi sekä Tampereen kaupungin Kotipysäkin työryhmä.

Aulikki Kananoja.

Aulikki Kananoja

Onni Westlund.

Onni Westlund

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.