Ekokoti omin voimin
Tontti hankittiin säästöillä.
Luna (vas.) ja Leo hoidetaan kotona kouluikään asti.
– Te ette varmaan ole kasvissyöjiä? Me ollaan! Leo Walsh, 4, ilmoittaa rakennustyömaalle saapuneille vieraille.
Leon äiti Marja Houtbeckers, 33, imettää perheen kuopusta Lunaa, 2, ja isä Mick Walsh, 40, keskittyy rakentamiseen. Aurinko paistaa ja itikat härnäävät.
Tänne metsän keskelle Pohjois-Karjalan Liperin kuntaan on nousemassa lapsiperheen ekokoti.
– Haluamme rakentaa pitkäikäisen talon, jossa voi viettää ekologista ja luonnonläheistä maalaiselämää. Periaatteena on tehdä mahdollisimman paljon itse ja ottaa lapset mukaan rakentamaan, Marja kertoo.
Nyt Leon on kuitenkin luovuttava kirveestä, sillä vatsansa täyteen saanut pikkusisko on tullut liian lähelle katsomaan.
Irlantiin vai Suomeen?
Rakentaminen on ainakin kolmen vuoden projekti. Jonain päivänä työmaan tilalla on tupa.
Reilun kivenheiton päässä rakennustyömaalta sijaitsee Marjan lapsuudenkoti. Hänen lapsuutensa Pikkunupun luomutilalla oli juuri sellainen, mitä Marja ja Mick haluavat tarjota lapsilleen.
– Meillä kaikilla lapsilla oli omat viljelmät ja näimme itse, miten ruoka syntyy. Elämä oli perhekeskeistä, emmekä olleet ennen koulua päiväkodissa tai missään muualla hoidossa.
Marja on huomannut perineensä vanhempiensa elämäntavan. Kapinoinnin sijaan hän on enemmänkin syventänyt valintojaan. Kasvissyönti ei ole vaihtunut lihansyöntiin vaan vegaaniin ruokavalioon. Muovipussit pestään, vaatteet ostetaan kirpputorilta ja ruoka on luomua. Kaupunkiin ajetaan vain kerran viikossa ja samalla hoidetaan kaikki asiat.
– Lähdin Pikkunupusta työn perässä Kirkkonummelle ja asuin sielläkin talossa, johon ei tullut juoksevaa vettä.
Kirkkonummen vuosien jälkeen hän opiskeli Turussa viittomakielen tulkiksi ja tapasi opiskelijavaihdossa Irlannissa kuusi vuotta sitten Mickin.
Pari mietti pitkään, kummassa maassa olisi parasta rakentaa yhteinen elämä. Leon ollessa vauva perhe asui vuoden Irlannissa. Lopulta Mick päätti, että hänen olisi helpompi aloittaa uudenlainen, ekologinen elämä Suomessa.
– Irlannissa olisi ollut liian helppoa jäädä vanhaan, koska siellä olivat vanhat ystävät ja vanhat kuviot. Suomessa ei ole tarvinnut selittää kenellekään mitään, Mick sanoo.
Asuntolainaa? Ei kiitos!
Tontilta kaadetut hirret on kuorittu käsin vuoluraudalla. Niistä tehdään seinät.
Alun perin Marjan ja Mickin ei ollut tarkoitus rakentaa taloa vaan ostaa vanha maatilan pihapiiri. Pari ehti käydä katsomassa kymmeniä vaihtoehtoja, kunnes Marja huomasi, että Mick oli enemmän kiinnostunut pihapiireistä rakennuspaikkoina kuin itse taloista.
– Minulle rakentaminen ei olisi ollut niin tärkeää, mutta siitä tuli vähitellen Mickin unelma.
Niinpä talon sijaan ostettiin palanen metsää. Talon hirret ja perustuskivet saatiin tontilta.
Uutisotsikot asuntolainojen korkojen noususta lähitulevaisuudessa eivät vie Marjan ja Mickin yöunia, koska he eivät ole ottaneet eivätkä ole aikeissakaan ottaa taloprojektiinsa lainaa.
– Olen ihan nuoresta asti oppinut laittamaan rahaa säästöön, vaikka en vielä silloin edes tiennyt, mihin tulen ne käyttämään. Tontti ostettiin säästöillämme ja rakennamme sitä vauhtia kuin rahamme riittävät. Itse tekemällä säästää paljon, ja olemme saaneet myös ihan ilmaiseksi ylijäämälautaa ja muuta kierrätystavaraa, kuvaa Marja.
Marja ja Mick ajattelevat, että vaikka talo valmistuu tiukalla budjetilla hitaammin, se on oikeasti valmis sitten, kun se on valmis. Jos rakentamisesta jäisi 20 vuoden asuntolaina, olisi talo valmis tavallaan vasta sitten, kun laina on maksettu.
Ekotalon ainekset
Paikalta kaivetuista luonnonkivistä syntyy talon kehikko.
Varhain joka aamu Mick kävelee metsän läpi vuokratalosta tontille puolen kilometrin päähän rakentamaan perheelleen kotia. Jos päivä ei ole kovin sateinen, saapuvat Marja ja lapset hieman myöhemmin samaa reittiä työmaalle. Leo jaksaa kävellä tutun reitin, Luna kulkee kantorepussa.
Rakennustöiden lomassa Marja järjestelee yhteisen ruokahetken sekä Lunan kestovaippojen vaihdon ja imetyksen. Leikkipuistona lapsilla on ukin rakentama leikkimökki ja ympäröivä luonto.
Millaisista elementeistä syntyy ekotalo?
– Perustuksina on tontilta kaivetut yhdeksän suurta luonnonkiveä, joten talon kehikko on yhdeksänkulmainen. Kivien alla on pienempiä kiviä estämässä routimista. Rungon hirret olemme itse kuorineet. Lämpöeristys tulee olkipaaleista, pinta sisältä ja ulkoa luonnonsavesta. Katon teemme näillä näkymin joko haapapaanuista tai kierrätyspellistä, Mick kertoo lounastauolla.
Nykyään rakentamista säädellään tarkasti. Marjan ja Mickin tekemät ratkaisut noudattavat rakennusmääräyksiä, koska talon pinta-ala jää alle 50 neliömetrin. Jos talo olisi tätä suurempi, ei esimerkiksi pelkkä hellaleivinuuni olisi riittänyt lämmönlähteeksi. Talolle ei haluta eikä tarvita sen enempää kunnallista vesiliittymää kuin sähköliittymääkään. Vesi saadaan omasta kaivosta ja sähkö näillä näkymin aurinkopaneelilla tai ehkä omalla tuulimyllyllä.
– Haluamme olla riippumattomia ydinvoimaa hyödyntävästä sähköntuotannosta. Veden- ja sähkönkulutus pysyvät hallinnassa, koska meille ei tule sähköpattereita, vesivessaa eikä suihkua. Ruuan laitamme puuhellalla.
Tietoa ekologisesta rakentamisesta kirvesmiehen koulutuksen saanut Mick on etsinyt kirjoista ja netistä sekä ekotaloissa vierailemalla.
Lapset työmaalla
Luna viihtyy hyvin rakennustyömaalla.
Rakentaminen ja pienet lapset eivät tunnetusti ole helppo yhdistelmä, eivätkä Marja ja Mick ole välttyneet stressiltä. Rahan kanssa on tiukkaa, koska Marja on kotihoidontuella, eikä Mick rakentamisen vuoksi käy muualla töissä. Rakentamisen lisäksi rahaa menee vuokriin ja elämiseen, vaikka kuinka pyritään elämään säästeliäästi. Viime talvena sattui iso vastoinkäyminen myös rakennusprojektissa:
– Teimme kuukauden ajan rakennustelinettä ja katosta, että voisin rakentaa taloa läpi talven. Kehikko kuitenkin sortui alkutalvesta lumen painosta ja iso työ valui hukkaan. Vähään aikaan ei rakentaminen kiinnostanut lainkaan, Mick tunnustaa.
Kevään mittaan lumien sulaessa innostus palasi. Apuna työmaalla parilla on kansainvälisiä talkoolaisia eri järjestöjen kautta. Talkoolaiset työskentelevät rakennuksella muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Vastineeksi työstä he saavat ruoan ja asunnon sekä kokemusta ja tietoa ekorakentamisesta.
– Koko perheen voimin rakentamisessa on hyviä ja huonoja puolia. Välillä tuntuu siltä, että koko ajan sataa vettä, väsyttää ja itikoita on miljoona. Toisaalta lapset oppivat koko ajan paljon ja saamme viettää runsaasti aikaa yhdessä. Loppujen lopuksi tämä on kuitenkin ollut yllättävän helppoa, Marja summaa.
Hyväksi käytännöksi on muodostunut, että lapset ovat rakennuksella vain osan päivää, eivätkä tule hirsikehikon sisälle. Isälle on helpompaa, kun voi keskittyä rakentamiseen eikä tarvitse miettiä, ovatko lapset turvallisesti pois tieltä.
Kotia kohti
Itse rakentaen säästyy rahaa.
Rakentamisprojekti on kestänyt vähän laskutavasta riippuen noin puolitoista vuotta. Jos kaikki menee hyvin, omaan kotiin päästään muuttamaan kahden tai kolmen vuoden kuluttua. Senkin jälkeen on vielä edessä ainakin saunan rakentaminen ja pihatöitä.
Millaista elämä on, kun talo on valmis?
– Kaikki jatkuu varmaan aika samalla tavalla kuin nyt. Haluamme elää mahdollisimman pienillä tuloilla ja ekologisesti. Olemme laskeneet, että meidän pitäisi olla vuorotellen noin puolet vuodesta töissä, että saamme kaikki kulumme katettua. Lapset haluamme hoitaa kotona kouluikään asti, Marja pohtii.
– Katsokaa, enkö olekin vahva? Leo kysyy ja vierittää puupölliä.
Ainakaan vielä lapset eivät ole kaivanneet huvipuistoja tai kalliita leluja ollakseen iloisia ja tyytyväisiä.
Mick nousee jatkamaan rakennustöitä ja Marjakin juo teekupin tyhjäksi. On aika jatkaa ikioman ekotalon rakentamista.
Ekorakentaminen
* Ekorakentamisessa tarkastellaan koko rakennuksen ekologisuutta sen koko elinkaaren ajalta. Rakennuksesta pyritään tekemään pitkäikäinen.
* Rakennuksen ekologisuuteen vaikuttavat mm. rakennusmateriaalit, talon eristys ja energiankulutus, julkisten liikenneyhteyksien saavutettavuus sekä talon sopiminen ympäristöön.
* Savea ja olkea eristeenä käytetään Suomessa harvoin, mutta viime vuosikymmenten aikana luonnonmukaisia savitaloja on rakennettu useita kymmeniä. Saven ja oljen yhdistelmä on terveellinen ja turvallinen seinärakenne.
* Luonnonmukaisen rakentamisen lisäksi ekologista rakentamista edustavat mm. erilaiset passiivitalot ja matalaenergiatalot, jotka perustuvat tiiviiseen rakennusvaippaan ja koneelliseen ilmanvaihtoon.
